Iivo Niskanen: Erikoisen kauden analyysin kautta kohti olympiavuotta

Blogi 7.5.2021

Kausi päättyi kotimaan lumilla voitokkaasti. Itselleni tästä kaudesta jäi kuitenkin päällimmäisenä mieleen Oberstdorfin 50 kilometrin kilpailu. Elämään jääneen huudahduksen sijasta mielessäni on pyörinyt ajatuksia siitä, mitä olisi pitänyt tehdä kilpailun aikana toisin ja mihin olisin tällöin pystynyt. Nousujohteinen huipennus sekä kunnon että tuntemusten osalta kilpailukaudelle oli merkityksellinen suunnatessa nyt katseita kohti olympiakautta.

Olemme analysoineet kaksijakoista kautta tarkkaan yhdessä valmentajani Olli Ohtosen kanssa. Pidimme analyysipalaverin jälleen totuttuun tapaan tovi kilpailukauden päättymisen jälkeen. Olemme ajatelleet, että analyysipalaveria ei kannata pitää välittömästi kilpailukauden loputtua, vaan hetken huilaamisen jälkeen, jolloin on ehtinyt rauhassa miettiä asioiden syy- ja seuraussuhteita. Kilpailukausi oli henkisestikin erittäin kova rypistys, jonka vuoksi pieni huili sen jälkeen tekee hyvää ennen kuin kautta analysoidaan objektiivisesti.

Kauden ehdoton onnistuminen kotimaan kisojen lisäksi oli se, ettei sairaspäiviä ollut ensimmäistäkään. Se mahdollisti sen, että harjoitusmäärän toteuma oli minulle ennätykselliset 1100 tuntia. Hiihtokilometrejä lumilla kertyi runsaat 7000. Valitettavasti huippu-urheilussa menestystä ei jaeta pelkästään tuntien tai kilometrien perusteella, eivätkä harjoitustunnit ole ainoa tekijä siihen, kuinka kovaa hiihtää. Onnistuneiden ja kilpailuvirettä eteenpäin vievien harjoitusten toteutuminen on sen sijaan merkittävin indikaattori.

Sekä harjoitus- että kilpailukauden aikana kärsin aiempaa enemmän vireystilan vaihtelusta. Nähdäksemme suurin syy siihen oli harjoittelussa tapahtuneet selkeät painopisteen muutokset. Tiedostimme jo kauteen lähtiessä siinä riskin, mutta halusimme kokeilla muuttaa harjoittelussa jotakin ja kenties saada lisää paukkuja kilpailujen loppuratkaisuihin lisäämällä merkittävästi anaerobista harjoittelua. Harjoitus- ja kilpailukauden aikana tein loistavia testejä, mutta myös huomattavasti aiempaa enemmän niitä keskinkertaisia suorituksia päivinä, jolloin jalat tuntuivat poikkeuksellisen raskailta. Suoritukset heilahtelivat myös kilpailuissa jonkin verran. Osa kilpailuista oli todella hyviä, mutta toisinaan suksi ei kulkenut totuttuun tapaan.

Kauden aikana teimme korjausliikkeen ja palasimme takaisin minulle normaalimpaan harjoittelumalliin. Koen, että olin kilpailukauden parhaimmassa kunnon MM-hiihtojen aikaan. Toki MM-kilpailuissakin tuli kauteen tyypillistä heilahtelua, mutta viestissä oma osuus tuntui hyvältä ja olo oli luottavainen päämatkalle mentäessä. No, se kilpailu meni miten meni, enkä sitä enää aio enempää jossitella. Muutaman tunnin kuluttua kilpailusta hommaa oli jo perattu riittävästi tiimin kanssa. Epäonnistuneita kilpailuita ei saa koskaan takaisin, mikä tekeekin tästä hommasta kiehtovan ja lisää nälkää seuraaviin kertoihin. Olisihan se aivan poikkeuksellista voittaa joka vuosi kauden pääkilpailu, joten aiempiin onnistumisiin osaa suhtautua entistäkin arvostavammin.

Iivo kevät 2021

Vietin lomakauteni Lapissa suksilla liikkuen. Oli hienoa päättää kausi kevätauringon lämmittäessä latuja Oloksen Muoniossa. Kävin hiihtämässä ensimmäistä kertaa myös Kilpisjärven laduilla upeissa maisemissa. Lapin keväisillä laduilla sain tuulettaa ajatuksia koronarajoitusten sävyttämästä kaudesta. Hiihtäjiä näkyi laduilla mukavasti, mutta hiihtoladuilla oli turvavälejä ja tilaa. Tänä talvena on ollut mahtava huomata, miten moni on innostunut kuntoilemaan hiihtämällä.

Nyt odottelen maajoukkuevalintojen ja leiriaikataulujen varmistumista. Toivon, että saadaan pidettyä suunnitelmissa olevat kolme korkeanpaikanleiriä ennen kilpailukauden alkua, sillä olympialaiset hiihdetään Pekingissä 1700 metrin korkeudessa. Sopeutuminen korkeaan ilmanalaan on merkittävästi suoritukseen vaikuttava tekijä. Alkavan kauden iso tavoite on ilman muuta siellä hiihdettävä 15 kilometriä perinteisellä hiihtotavalla. Se on matka, jolla olen tehnyt ison osan urani parhaista hiihdoista, ja matka, jolla jäin Sochin Olympialaisissa 0,2 sekuntia mitalista. Jo silloin oli selvää, että kahdeksan vuoden päästä oltaisiin kovin tavoittein kokeilemassa uudestaan.

Aika sitoa lenkkareiden nauhat ja kääriä hihat!

-Iivo

Ps. Hiihtokilometreissä en olisi ollut lähelläkään Suomen kärkipäätä, sillä huhujen mukaan Posion Kirintövaaralla asustelee mies, joka hiihti talven aikana reilusti yli 11 000 kilometriä. Esa Mursun hurjat hiihtokilometrit eivät tulleet minulle tosin yllätyksenä. Hän on ollut Suomessa lajimme piirissä kovan harjoittelun ikoni jo kauan!

iivo lumikengät 2021