HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Minun vastaanotollani kenenkään ei tarvitse pelätä

Kuopukseni Väinö syntyi 11 vuotta sitten. Jo kahden ensimmäisen viikon aikana hän sairastui flunssaan. Muistan, kuinka huoli painoi mieltäni, vaikka työni puolesta olin tottunut kohtaamaan sairastavia lapsia.

Ensimmäinen tauti taltutettiin, mutta ei mennyt aikaakaan, kun jo toinen infektio iski. Perheessämme totuttiin pian elämään arkea, jossa eri infektiot, allergiat ja astma ottivat paikkansa, ja ajoittain niiden takia on päädytty sairaalaan saakka.

Muistan erityisen hyvin tilanteen, jossa Väinö oli kotiutunut sairaalasta rajun munuaistulehduksen jäljiltä. Seuraavan yönä hän oli niin kipeä, että mietin jopa ambulanssin tilaamista. Sairaan lapsen kanssa valvoessa tuntui, että minut oli jätetty aivan yksin.

Enkä varmasti ole ainoa vanhempi, joka on tuntenut niin.

Pyrin omassa työssäni tarjoamaan mahdollisimman paljon tukea niin lapsille kuin heidän vanhemmilleen. Pyrin kohtaamaan asiakkaat niin, että heillä on turvallinen olo tulla vastaanotolle, ja he kokevat, että heistä välitetään.

Sairastin itse pienenä usein korvatulehduksia ja lääkärikäynneiltä jäi ikäviä muistoja. Muistan vastaanottohuoneen, korvalampun ja sen ihon kananlihalle nostavan pelon, kun korvat piti jälleen puhkaista. Haluankin panostaa erityisen paljon siihen, että voitan lapsen luottamuksen puolelleni. Minun vastaanotollani kenenkään ei tarvitse pelätä.

Monista asiakkaista tulee niin tuttuja, että vastaanottokäynti tuntuu kuin vanhat tutut tulisivat kylään. Silloin jännitys unohtuu, kun jutustellaan piirroselokuvista tai leikitellään hetki.

Ja aika usein on niin, että vanhempi jännittää lasta enemmän – jo ennen vastaanotolle hakeutumista. Vanhemman voi olla haastavaa tunnistaa, milloin lapsi voi huonosti. Esimerkiksi oma lapseni Väinö harvoin valittaa oloaan, vaikka olisi kuinka kipeä. Vastaanotolla puolestaan moni jännittää sitä, pelkääkö lapsi ja miten hän jännittävässä tilanteessa käyttäytyy. Äitinä minun on helppo samaistua näihin huoliin, minkä vuoksi pyrin kohtaamaan lapsen lisäksi myös hänen vanhempansa niin, että he voivat olla levollisin mielin.

Blogitekstin kirjoittaja Mari Hero toimii Mehiläisessä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärinä.

Tiesitkö, että Mehiläisen Digiklinikka auttaa ympäri vuorokauden? Lue lisää Digiklinikan palveluista.

Jatka keskustelua blogin aiheesta Mehiläisen Twitterissä, Facebookissa ja LinkedInissä!

Lue lisää:

Lääkärikäynnillä lapsi on tähti

Hyvä lääkäri kuuntelee ja kuulee

Lapsi saa monipuolisesta urheilusta lahjaksi liikunnallisen elämäntavan

Luottamus rakentuu ensikohtaamisesta lähtien

Borrelioosi pitää hoitaa, mutta punkkeja ei kannata pelätä

Nuorikin voi rasittua liikaa - perheen pelisäännöistä apua

Lasten Mehiläinen

Milloin lapsen kanssa lääkäriin?