HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Rakastuminen vs. eroaminen – 5 kysymystä ja vastausta

Blogi 31.8.2017

Vahvat tunteet vaikuttavat mielen lisäksi lähes aina jollain tapaa myös kehoon. Niin erokriisin keskellä kuin rakkaudenhuumassa elämme keskellä tunnekuohua.

Erotessa tunteet ovat usein negatiivisia ja olo stressaantunut. Rakastumiseen liittyy taas euforian kaltaisia tunteita ja tila koetaan lähes poikkeuksetta positiivisena, mutta myös rakastuessa stressihormonit jylläävät jollain tapaa. Mutta kumpi onkaan lopulta kuluttavampaa ero vai rakastuminen?

1. Voivatko samat hormonit vaikuttaa sekä rakastuessa että erotessa?

Rakastuessa useiden hormonien eritys lisääntyy. Dopamiini ja noradrenaliini lisäävät vireystilaa ja tarkkaavaisuutta auttaen meitä keskittämään kaiken energiamme rakkauden kohteen saavuttamiseksi. Stressihormoni kortisoli vapauttaa samalla lisää energiaa tämän tavoitteen toteuttamiseksi.

Eron tapahtuessa vasten omaa tahtoa, kyse on negatiivisesta stressitilanteesta. Elimistön protestoidessa eroa vastaan samat hormonit jotka aiheuttavat rakkauden huuman aiheuttavatkin pelkoa ja ahdistusta.

Unettomuus, ruokahaluttomuus ja ajatusten keskittyminen kiihkeästi vain yhteen asiaan – kaikki näistä voisivat kuvata sekä erotilannetta että huumaava rakastumisvaihetta ja kaikki liittyvät osittain kohonneisiin kortisoli-, dopamiini- ja noradrenaliinitasoihin.

Lue lisää: Stressin oireet ja hoito

2. Kumpi kestää kauemmin – alkuhuuma vai eroahdistus?

Oli kyse sitten ihanasta alkuhuumasta tai eroahdistuksesta, yleensä molempien suhteen voi puhua keskimäärin parista vuodesta, joiden jälkeen tilanne tasoittuu. Silloin aivojen kemiallinen myrsky laantuu ja hormonitasot eivät enää heittele niin paljoa.

Tunteet ovat toki aina hyvin yksilöllisiä ja niitä on vaikea mitata; lukuisat asiat vaikuttavat siihen, miten vahvasti jokin asia tunnetaan. Myös jokainen rakastuminen on aina erilainen. Kirjailija Scott Fitzgeraldin sanoin: ”Rakkautta on monenlaista, muttei koskaan samanlaista kahteen kertaa”. Sama pätee myös eroihin.

Esimerkiksi etäsuhteessa voi alkuhuuma pitkittyä ja kestää jopa vuosia. Kun ei jatkuvasti pääse kokemaan lähellä olon huumaavaa olotilaa, hormoniryöppy iskee aina uudelleen rakastavaisten kohdatessa. Nopeasti yhteen muuttaminen tai raskaaksi tuleminen voi puolestaan nopeuttaa huumasta kiintymisvaiheeseen siirtymistä ja hormonien tasaantumista.

3. Kannattaako ex-kumppaniin pitää yhteyttä?

Parisuhteen päättyessä ei ole pakko katkaista välejä kokonaan, mutta tiivistä yhteydenpitoa ja päivittäistä näkemistä kannattaa harkita tarkkaan. Eroahdistus voi nimittäin helposti pitkittyä, jos pidämme yhteyttä entiseen kumppaniimme.

Varsinkin yhdenillanjuttu entisen kumppanin kanssa pitkittää usein kumppanista irtaantumista, vaikka itse ei näkisikään vanhan suolan janoamisessa mitään vaaraa. Myös pelkästään entisen kumppaniin seuraaminen somessa saattaa hidastaa eteenpäin siirtymistä.

Selkeän syyn puuttuminen ja epätietoisuus saattavat pidentää eroprosessia. Moni kaipaa pitkittyneen erostressin keskellä vastausta kysymykseen miksi erosimme?

Erokriisistä alkunsa saanut pitkittynyt stressi voi oireilla kehossa erilaisina kiputiloina, joiden alkuperää ei välttämättä itse yhdistä muuttuneeseen elämäntilanteeseen. Stressin aiheuttamia fyysisiä oireita, kuten selkävaivoja, päänsärkyä, iho-ongelmia tai flunssakierrettä, saatetaan hoitaa pitkään huonoin tuloksin. Lopulta vaivat sitten helpottavat, kun stressaava elämäntilanne helpottuu ja saamme elämän uudestaan tasapainoon.

4. Miksi rakastuneena pelot ja kivut unohtuvat?

Umpirakastuneena erittyvien hormonien vaikutukset kehoon sekä samalla yleiseen hyvinvointiin koetaan usein poikkeuksetta positiivisena.

Dopamiinin ja noradrenaliinin ansiosta rakastuneena energiataso tuntuu usein nousevan ja samalla tuntuu, että jaksamme mitä vain vähentyneistä yöunista huolimatta. Toisen ihmisen läheisyys ja siitä saatavat hyvänolon hormonit tasoittavat mieltä ja lieventävät kiputilat.

Rakastumisen alun huumavaihe vaikuttaa aivojen etulohkon kuorikerroksen toimintaan, mikä taas vaikuttaa osaltaan siihen, miksi alkuhuumassa kumppani saatetaan nähdä miltei täydellisenä ja olo on peloton. Jätetyllä puolestaan samat muutokset johtavat raivon ja pelon tunteiden käynnistymiseen monimutkaisen prosessin kautta.

5. Voiko sydänsuruista olla myös hyötyä?

Koholla olevien dopamiini- ja kortisopitasojen ohella kosketuksen ja läheisyydentunteen puutteen aiheuttama oksitosiinivaje saattaa olla avainasemassa silloin, kun erokriisi aiheuttaa voimakasta levottomuutta ja ahdistusta ja kipuilua.

Sydänsuruista voi kuitenkin joskus olla jopa hyötyä. Kiputilassa joudumme usein miettimään, miten saamme elämämme taas tasapainoon. Ero on henkisen kasvun aikaa, ja eron keskellä kannattaa pysähtyä miettimään, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä ja miten pystymme rakentamaan arjen, jossa saamme rakkaushormoneja mahdollisimman monista lähteistä.

Lue lisää: Mitä kehon ja mielen hyvinvointi on?

Emilia Vuorisalmi

Blogitekstissä kysymyksiin vastaa yleislääkäri Emilia Vuorisalmi, joka uskoo, että vaikka rakastuminenkin voi uuvuttaa, on ero kuitenkin useimmiten selvästi rakastumista kuluttavampi tila.

Jatka keskustelua Mehiläisen Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!