Enemmän kuin oirekysely - mitä opimme älykkään oirekyselyn pilotista?

Suomalainen julkinen terveydenhuolto kamppailee rajallisten resurssien ja kasvavan hoidon tarpeen välillä. Useilla hyvinvointialueilla tärkeänä kehityskohteena on potilasohjauksen tehokkuuden ja laadun kehittäminen, johon digitalisaatio voi tarjota ratkaisuja.

Käynnistimme kesällä 2025 Infermedica-työkaluun perustuvan älykkään oirekyselyn pilottihankkeen yhteistyössä Harjun terveyden ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueen kanssa. Pilotti toteutettiin osana Päijät-Hämeen digiklinikkakokonaisuutta, jossa tuotetaan vuosittain yli 70 000 hoidon tarpeen arviointia moniammatillisen tiimin toimesta.

Pilotin tavoitteina oli tutkia yli 2700 potilaskontaktin aineistolla, miten lääkinnälliseksi laitteeksi luokiteltu, tekoälypohjainen triage-ratkaisu pystyy vastaamaan suomalaisen julkisen perusterveydenhuollon tarpeisiin muun muassa potilasohjauksen ja kiireellisyyden arvioinnin näkökulmista sekä selvittää, miten työkalun käyttö muuttaa ammattilaisten työtä ja päätöksentekoprosessia.

Miten pilotti toteutettiin?

Pilottitoteutuksessa potilas pystyi digiklinikalle saapuessaan valitsemaan älykkään oirekyselyn perinteisemmän vapaamuotoisen ja rakenteisen oirekartoituksen sijaan. Dynaaminen, algoritmin ja tekoälyn ohjaama kysely eteni oireiden mukaan, ja kyselyn täyttämiseen kului potilaalta keskimäärin alle viisi minuuttia. Kyselyn päätteeksi potilas sai selkeän toimintasuosituksen viisiportaisella kiireellisyysasteikolla:

• Soita hätänumeroon (112)
• Hakeudu päivystykseen
• Ota yhteys terveydenhuoltoon (kiireellinen)
• Ota yhteys terveydenhuoltoon (kiireetön, 24h kuluessa)
• Itsehoito

Itsehoito- ja hätätapauksia lukuun ottamatta potilaat ohjattiin jatkamaan keskustelua digiklinikan hoitajan kanssa. Ammattilainen puolestaan sai käyttöönsä jäsennellyn yhteenvedon potilaan vastauksista, oireista ja työkalun ehdottamasta kiireellisyysarviosta.

Keskeiset havainnot

Väliarvion tulokset osoittivat, että älykäs oirekysely toimii tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti, eikä kiireellistä tai välitöntä arviota vaativia potilaita luokiteltu pilottiaineistossa virheellisesti kiireettömään kanavaan. Lopullinen analyysi valmistuu lähiviikkoina.

Kiireellisyysarvio vastasi Harjun terveyden hoitajien omaa ammatillista näkemystä. Työkalu myös toimi johdonmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti varovaisuusperiaatteella: potilaan tilanne arvioitiin mieluummin liian kiireelliseksi kuin liian kevyeksi, mikä on potilasturvallisuuden toteutumisen kannalta välttämätöntä.

Noin 73 % potilaista ohjautui kiireettömään tai 24 tunnin sisällä aloitettavaan hoitoon, 14 % itsehoidon piiriin ja 10 % kiireellisiin palveluihin (päivystys tai kiirevastaanotto) ja alle 3 %:lle suositeltiin hätänumeroon soittamista. Noin 80 % niistä potilaista, joille tarjottiin mahdollisuutta jatkaa keskustelua hoitajan kanssa, siirtyivät sujuvasti eteenpäin digiklinikalle. Pilotin tulosten perusteella hahmottui selkeästi, miten työkalun käyttö voi tukea organisaatioita esimerkiksi ruuhkahuippuihin varautumisessa ja henkilöresurssin tehokkaammassa hyödyntämisessä.

Harjun terveyden hoitajat nostivat haastatteluissa esiin kaksi konkreettista hyötyä: vakavat oireet – kuten rintakipu tai hengenahdistus – oli kartoitettu systemaattisesti jo ennen keskustelua, ja toisaalta selkeät tapaukset kuten virtsatietulehdus tai sairauslomatodistuksen tarve hoituivat huomattavasti nopeammin jäsennellyn yhteenvedon ansiosta. Työkalu osoittautui tehokkaaksi myös esimerkiksi mielenterveyspotilaiden ohjauksessa, jossa se kartoitti itsetuhoisia ajatuksia ja antoi hoitajalle varmuuden ohjata potilas eteenpäin sopivimpaan palveluun.

– Pilotti antoi meille arvokasta tietoa siitä, miten voimme tulevaisuudessa hyödyntää teknologiaa potilasvirtojen hallinnassa. Erityisen lupaavaa oli nähdä, miten työkalu auttoi tunnistamaan kiireetöntä hoitoa vaativat potilaat ja ohjaamaan heitä sopivimmalle palvelupolulle, mikä on avainasemassa palveluidemme sujuvuuden kannalta, kertoo Harjun terveyden toimitusjohtaja Minna Honkanen.

Enemmän kuin työkalu – keskeisimmät kehityskohteet

Yksi pilotin tärkeimmistä oivalluksista oli työkalun roolin tarkka määrittely – vaikka oirekysely kerää jäsenneltyä tietoa kiireellisyyden arviointiin, se ei ole ammattilaisen diagnostinen työkalu, vaan pikemminkin niin sanottu liikenteenohjaaja. Havaitsimme, ettei älykäs oirekysely kaikissa tilanteissa kysy kaikkia syventäviä kysymyksiä, joita ammattilainen voi tarvita lopullisen hoitopäätöksen tekemiseen, minkä vuoksi hoitaja joutui usein jatkamaan tiedonkeruuta digiklinikalla. Toisaalta monioireisten potilaiden kohdalla työkalun tuottama laaja yhteenveto koettiin ajoittain haastavaksi jäsennellä ja vaati näissä tapauksissa hoitajilta paljon vuorovaikutusta potilaan kanssa syöden työkalun tuottamia tehokkuushyötyjä.

Älykkään oirekyselyn käyttömäärät kasvoivat jatkuvasti pilotin edetessä osoittaen, että potilaat ovat valmiita ja kiinnostuneita uusista tavoista asioida terveydenhuollossa ja saada tietoa terveyshuolestaan.

Nämä havainnot johtivat tärkeisiin strategisiin johtopäätöksiin: potilasohjauksen automatisointi voi merkittävästi keventää ammattilaisten työtaakkaa, mutta hyötyjen realisointi vaatii joustavuutta niin teknologialta kuin organisaatioiltakin ja uusien työkalujen käyttöönotto voi vaatia perinteisten prosessien merkittäviä uudistuksia. Toisaalta jokaisella hyvinvointialueella on omat, alueellisesti määritellyt palvelupolut ja rakenteet, mikä vaatii myös työkaluilta räätälöitävyyttä. Keskeisin arvo älykkään oirearvion hyödyntämisessä ei pilotin perusteella synny välttämättä itse työkalusta, vaan siitä, miten työkalu asemoidaan potilaan palveluketjuun ja miten potilaan polku jatkuu työkalun käytön jälkeen. Olemmekin käynnistäneet pilotin tulosten pohjalta työn asiakaskohtaisesti konfiguroitavan jatko-ohjausmallin luomiseksi.

Teknologia ei korvaa ammattilaista – mutta oikein rakennettuna se varmistaa, että jokainen potilas löytää oikean avun nopeammin. Älykäs oirekysely osoitti pilotissa arvonsa toimivana potilaan ohjaajana ja ammattilaisen tukena. Jatkamme ratkaisun kehittämistä tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa, jotta voimme tarjota parhaat mahdolliset työkalut sujuvamman ja tehokkaamman terveydenhuollon rakentamiseksi.

Kiinnostaako, miten älykäs potilasohjaus voisi toimia teidän organisaatiossanne? Ota yhteyttä – jutellaan.

Blogin on kirjoittanut Mehiläisen julkisten terveyspalveluiden johtava lääkäri Taavi Kaartinen.