Länsi-Pohjan ulkoistus: onnistuneita tuloksia maltillisilla kustannuksilla

Mehiläinen Länsi-Pohjan ulkoistus käynnistyi kesäkuussa 2018. Haltuunottovaiheen ja koronavuosien jälkeen on keskitytty toiminnan uudelleen organisointiin asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Pitkä sopimus on mahdollistanut pitkäjänteisten muutosten ja investointien läpiviennin.

Tuloksia on jo nähtävissä; sairaalan hoitojonot ovat maan lyhimmät, perusterveydenhuoltoon ja suun terveydenhuoltoon pääsee hoitotakuun mukaisesti, lakisääteinen terveystarkastustoiminta toteutuu sataprosenttisesti. Samanaikaisesti potilastyytyväisyys on korkea; 70 % vastaa pärjäävänsä paremmin tai paljon paremmin sairautensa kanssa vastaanoton jälkeen (PEI, kysymys 2). Suositteluaste NPS on 84 asteikolla -100–100. Henkilöstötyytyväisyys ja henkilöstön sitoutuneisuus ovat erinomaiset. Myös digipalvelut saavat väestöltä laajaa kiitosta ja korreloivat vähintään ajallisesti erityisesti päivystyksen ja kiirevastaanottojen kuormituksen laskuun.

Kustannus tilaajalle - Mehiläinen Länsi-Pohjan sopimushinta – on noussut keskimäärin 1,2 % vuodessa ajanjaksolla, jolla erikoissairaanhoidon kulut ovat valtakunnallisesti kasvaneet 3,7 % vuodessa.

Miksi tässä laajassa palvelujen ulkoistuksessa on onnistuttu näin hyvin?

On tahtotila. Ei ole takaporttia, ei selityksiä. Tekeminen ja tulokset ratkaisevat. On keskitytty järjestelemään palaset niin, että tavoitteet saavutetaan. Ratkaisut palvelevat sekä hetken tarvetta että pitkää peliä. Elossa säilymiseksi tuloksia on synnyttävä. Yrityksen toiminnan jatkuvuus syntyy maksajalle tuotetusta arvosta, joka mieluummin ylittää sen hinnan.

Länsi-Pohjassa käytössä ovat lääkärin ja insinöörin perustyökalut: anamneesi, status, diagnostiikka, hoitosuunnitelma ja Excel. Data visualisoidaan ja se päivittyy johtamista palvellen raportointijärjestelmään (PowerBI). Ikioma toiminnanohjausjärjestelmä Raamikin on rakennettu resurssien tarkoituksenmukaisen allokoinnin ja tuotannollisen tehokkuuden varmistamiseksi.

Johtaminen on keskiössä ja se tapahtuu perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta konkreettisesti yhdessä. Erillisistä potilastietojärjestelmistä huolimatta perusterveydenhuoltoa ja erikoissairaanhoitoa on integroitu. Erikoislääkärit ja kätilöt ovat jalkautuneet terveyskeskuksiin; toisaalta sairaalaan on siirretty tehtäviä, jotka siellä toteutuvat osaaminen ja hoidon jatkuvuus huomioiden merkittävästi perusterveydenhuoltoa vähäisemmin voimavaroin.

Päällekkäistä, turhan tekemistä ja tyhjäkäyntiä on kitketty. Työntekijöiden yhteiskäyttö kantaa runsasta hedelmää osaamisen, ymmärryksen, ja keskinäisen kunnioituksen lisääntyessä. Yhteisten haasteiden ratkaisu on johdosta työntekijätasolle asti ulottuva koko organisaation läpäisevä jatkuva parannusprosessi. Tiedämme joka tasolla, mitä tehdään ja miksi.

Vuokratyövoimaakin on käytetty - hyvää sellaista. On palkattu vuokralääkäri pilottiin tai toimintamallia kehittämään silloin, kun omista on ollut vajetta tai puuttunut intoa, ja eteenpäin on pitänyt päästä. Molemmin puolin selvin tavoittein ja velvoittein vuokratyövoiman käyttö on hyvin perusteltua.

Mitä tulee toiminnan kliinisen vaikuttavuuden arvioon – valmiita työkaluja jopa väestötason ja siitä valitun populaation hoidon vaikutusten ja riskien havainnoimiseksi olisi: mm. Mehiläisen Aino ja Duodecimin Terveyshyötyarvio. Tarvitsisimme vain lainsäädännön tai sen tulkinnan järkeistämistä. Naapurissamme Ruotsissa valtakunnallisen Straman kautta saa tiedon valitsemansa populaation terveydentilan muutoksista ja hoitovajeesta EU-tason lainsäädännön estämättä. Meillä laaturekisterit tuottavat kyllä muutamasta sairausryhmästä kiinteästi määritellyistä populaatioista viiveellä hyvää vertailutietoa. Hankintojen vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden arviointiin ei rekistereistä vielä ole.

Miten hankkia sosiaali- ja terveyspalveluja viisaasti?

Rajallisten pienempien kokonaisuuksien ohella selkeintä olisi ulkoistaa tietyn väestöalueen koko lakisääteinen sote. Tällöin osaoptimoinnista ja rajapinnoista ei tarvitsisi huolehtia. Mehiläisen vuodesta 2017 hoitaman Siikalatvan sote-palvelut toimivat esimerkkinä onnistuneesta koko julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden ulkoistuksesta. Pitkä sopimuskausi on antanut mahdollisuuden investoinneille ja toiminnan pitkäjänteiselle kehittämiselle pikavoittojen metsästämisen sijaan.

Ostaessa hankinnan rajausta ja laatumittareita sopii miettiä tarkoin. Laajemmankin hankinnan tai ulkoistuksen mittarit voi luontevasti rakentaa nelimaaliin: väestön terveys, henkilöstön hyvinvointi, potilastyytyväisyys ja kustannukset. Tavoite tulee tietysti olla yhdenmukainen ostavan organisaation maalin kanssa.

Blogin kirjoittajana Mehiläinen Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon johtaja Maria Lovén.