Terveydenhuollon resurssipula pakottaa ajattelemaan vaikuttavuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollossa painitaan haasteissa. Palvelutarve kasvaa väestön vanhenemisen ja kehittyvien hoitomahdollisuuksien myötä. Terveydenhuollon menot kasvavat samalla, kun hoidon saatavuus ja tasa-arvoisuus ovat heikentyneet ja terveydenhuollon ammattilaisista on pulaa. Näin Suomessakin. Hoitojonot ovat pitkiä, rahat lopussa ja ammattilaisia ei ole tarpeeksi. Pessimistisimmissä arvioissa Suomen tarina hyvinvointivaltiona on tulossa loppuun. Vanhoilla tavoilla toimien ei voida enää taata aiemman tasoisia sote-palveluja kaikille.

Hyvä uutinen on, että palveluiden karsiminen ja niukkuuden jakaminen ei ole ainoa keino ratkaista tilannetta. On tullut tarve ajatella terveydenhuoltoa uudesta näkökulmasta – vaikuttavuuden kautta.

Vaihtelevasti vastinetta euroille

Yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Michael E. Porter ja Elizabeth O. Teisberg tekivät kirjassaan Redefining Health Care: Creating Value-Based Competition on Results (2006) tunnetuksi vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon (Value-Based Health Care).

Vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon ytimessä on ajatus siitä, että terveydenhuollossa eurolle voi saada hyvin vaihtelevasti vastetta. Samoin laatuvaihtelut ovat merkittäviä ja yleisiä.

OECD arvioi raportissaan Tackling Wasteful Spending in Health Care (2017), että 10-34 % terveydenhuolto panostuksista ei tuota laisinkaan terveyshyötyä, ja että sairaaloiden kuluista noin 10 % kuluu estettävissä olevien komplikaatioiden ja infektioiden hoitoon. Vaikka terveydenhuolto parhaimmillaan pelastaa henkiä ja luo hyvinvointia, toimenpiteet ovat usein tehottomia, pahimmillaan resursseja tuhlaavia sekä terveyttä heikentäviä.

Esimerkkejä suomalaisen terveydenhuollon tehottomuudesta ovat muun muassa Vaikuttavuusseuran viime keväänä esiin nostamat seikat. Arvioiden mukaan esimerkiksi ajoterveyden lausuntoihin menee noin 200 lääkärin vuosityöpanos sekä lääkekorvattavuuslausuntoihin vastaavasti 300 lääkärityövuotta.

Terveydenhuollossa tulisikin katse kääntää nyt vaikuttavuuteen. Siihen, millaista hyötyä potilas saa, ja mitä eurolle saamme vastineeksi. Sote-sektorilla käytettyjen eurojen ja ammattilaisen työpanosten kohdentuessa vaikuttavammin ja tehokkaammin, terveydenhuollon henkilöstöpula olisi helpommin ratkaistavissa ja hoitotulokset olisivat parempia.

Vaikuttavuus vahva painopiste omassa työssämme

Meillä Mehiläisessä hoidon ja hoivan vaikuttavuus on keskeinen prioriteetti ja osa vastuullista toimintatapaamme. Etsimme jatkuvasti uusia tapoja tuottaa palveluja niin, että käytetyt resurssit tuottavat parhaan mahdollisen terveyshyödyn ja lisäävät palveluita käyttävien hyvinvointia.

• Julkisen sektorin kumppanina kannamme osaltamme vastuuta väestön terveydestä. Huomiota kiinnitetään pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitotasapainoon ja tutkitusti hoidon laatua parantavaan hoidon jatkuvuuteen. Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyössä osapuolet oppivat toisiltaan ja kaikki pystyvät parantamaan omaa tekemistään.
  
• Vaikuttavuus on yhteinen pyrkimys työterveyshuollossa ja yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa. Keskeisimmät tavoitteet ja samalla vaikuttavuuden mittarit ovat työtekijöiden sairaspoissalojen minimoiminen sekä työkyvyttömyyseläkeriskien hallinta. Näissä tavoitteissa onnistuminen edellyttää saumatonta ja pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten kanssa sekä yksilö- että työyhteisötasolla. Työelämää ja yritysten työkykyjohtamisen kyvykkyyksiä sekä niiden nivomista osaksi johtamiskulttuuria ja lähiesihenkilötyötä on kehitettävä samalla, kun saumattomat ja nopeat hoitopolut mahdollistavat työelämään paluun mahdollisimman nopeasti esimerkiksi työtapaturman jälkeen. Yhtenä konkreettisena esimerkkinä voidaan nostaa poissaolokäytäntöjen kehittäminen yhteistyössä asiakasyritysten kanssa. Joustavilla poissaolokäytännöillä voidaan välttää vähähyötyisiä lääkärikäyntejä esimerkiksi hengitystieinfektioissa ja lisäksi tutkitusti lyhentää sairaspoissaolojen pituuksia. Onnistunut työterveysyhteistyö tuo vaikuttavuutta yksilöille, yrityksille ja kansantaloudelle.
  
• Sairaaloissamme on jo pitkään mitattu hoidon vaikuttavuutta esimerkiksi seurantakyselyiden muodossa ja viime vuonna liityimme ensimmäisenä yksityisen sektorin toimijana kansalliseen selkärekisteriin.
  
• Sosiaalipalveluissa seuraamme toiminnan laatua säännöllisesti sekä asukkaiden, läheisten että ammattilaistemme näkökulmasta.
  
• Kansainvälinen toimintamme mahdollistaa maan rajat ylittävän oppimisen. Toimimme Ruotsissa Meliva-brändin alla ja terveysasemillemme on listautunut 114000 ruotsalaista. Ruotsissa perusterveydenhuollossa toimivat lääkärit pystyvät digitaalisten työvälineiden avulla seuraamaan omien potilaidensa hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Lääkärit voivat tunnistaa huonossa hoitotasapainossa olevat potilaansa ja suunnata toimia vaikuttavuuden näkökulmasta viisaasti. Mehiläisen terveysasemat Suomessa tavoittelevat samaa toimintamallia kuin Ruotsissa. Toiminnan kehittämistä hidastaa tietosuojalainsäädäntö, jonka haasteiden uskomme olevan ratkaistavissa.

Haasteena tiedon puute

Yksi haaste vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon toteutuksessa on, etteivät sote-ammattilaiset ja -päättäjätkään tunne sen perusteita riittävässä määrin.

Me Mehiläisessä haluamme olla etulinjassa kehittämässä vaikuttavuuden mittaamista ja vertaiskehittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti. Haluamme myös olla jakamassa kokemuksiamme ja osallistumassa keskusteluun. Uskomme, että sote-sektori ja suomalainen väestö hyötyvät siitä, että palveluiden laatua ja vaikuttavuutta mitataan yhteneväisesti ja tuloksia raportoidaan avoimesti. Vertaiskehittämisen lisäksi tämä antaa potilaille aidon tietoon perustuvan valinnanvapauden palveluntuottajaa valittaessa. Parhaat käytännöt on tunnistettava ja niiden levittämistä edistettävä kaikin keinoin.

Olemme osaltamme halunneet lisätä tietoisuutta osallistumalla Rethinking Health: The fundamentals of value-based healthcare –kurssin tuottamiseen.