Terapiatakuu tulee – miten hyvinvointialueiden kannattaa valmistautua?

1.5.2025 voimaan tuleva terapiatakuu vaikuttaa merkittävästi suomalaiseen mielenterveyshoitoon perusterveydenhuollossa.

Terapiatakuuta koskeva lainsäädäntö edellyttää, että perusterveydenhuollossa lyhytpsykoterapia tai psykologiseen vuorovaikutukseen perustuva määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu. Myös sosiaalihuollossa on järjestettävä psykososiaalista tukea mielenterveystyön palveluna kuukauden kuluessa tuen tarpeen toteamisesta. Tämä koskee lapsia ja alle 23-vuotiaita nuoria.

Muutos edellyttää sujuvia toimintamalleja, hoidon porrastamista ja vaikuttavien menetelmien käyttöä. Miten hyvinvointialueet voivat valmistautua tämän uudistuksen toteuttamiseen?

Prosessin ja palveluohjauksen suunnittelu

Terapiatakuun onnistunut toteutus edellyttää hyvinvointialueilta tehokasta prosessi- ja palveluohjaussuunnittelua. Jotta hoitoon pääsy toteutuu lain edellyttämässä ajassa, keskeistä on varmistaa sujuva ja systemaattinen hoidon tarpeen arviointi, porrastetut palvelupolut sekä toimivat ohjausmekanismit, jotka takaavat, että asiakkaat saavat oikeanlaista hoitoa oikea-aikaisesti.

Terapiatakuu ei ole vain operatiivinen uudistus vaan merkittävä johtamisen muutoshanke. Johtaminen keskittyy yhä enemmän prosessien sujuvuuden varmistamiseen, resurssien kohdentamiseen vaikuttavasti sekä datan hyödyntämiseen päätöksenteossa. Onnistunut toimeenpano tarkoittaa sitkeää ja päivittäistä muutosjohtamista, joka tukee henkilöstön sitoutumista uusiin toimintamalleihin.

Osaava ja koulutettu henkilöstö

Terapiatakuun toteuttaminen edellyttää riittävää määrää koulutettuja mielenterveysalan ammattilaisia mutta osaajapula on jo entuudestaan haaste. Mielenterveysalan ammattilaisten jaksaminen ja työn laatu on yhteydessä siihen, millaista tukea työhönsä ammattilaiset saavat, jolloin on tärkeää suunnitella sellaisia rakenteita, jotka tukevat ammattilaisten työtä arjessa. Tämä tarkoittaa sellaisia toimintamalleja, jotka mahdollistavat jatkuvan substanssituen ja konsultatiiviset rakenteet potilastapausten käsittelyyn. On perusteltua hyödyntää psykologien osaamista tarjoamaan substanssitukea terapiatakuun kaltaisessa palvelujärjestelmäuudistuksessa, sillä psykologeilla on laaja koulutus mielenterveyden ilmiöistä sekä kykyä arvioida, ymmärtää ja formuloida monimutkaisia asiakastapauksia selkeästi. Psykologien vahvuutena on myös heidän kykynsä ymmärtää ja soveltaa tieteellisesti tutkittuja hoitomenetelmiä. Tällaisen substanssituen myötä kaikki prosessissa työskentelevät ammattilaiset voivat varmistua, että hoitoon käytettävät menetelmät ovat paitsi näyttöön perustuvia myös potilaskohtaisesti sovellettuja. Ilman riittävää, osaavaa ja jaksavaa työvoimaa, terapiatakuu voi jäädä tavoitteeksi, jota ei kyetä käytännössä kuitenkaan saavuttamaan, vaikka rakenteet ja prosessit olisivat muuten kunnossa.

Vaikuttavien menetelmien valinta ja manualisoitujen hoitojen mahdollisuudet sekä haasteet

Terapiatakuu edellyttää, että käytetyt menetelmät ovat tutkimusnäyttöön perustuvia ja vaikuttavia. Britanniassa IAPT-ohjelmassa on suosittu kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT) ja interpersoonalliseen terapiaan (IPT) pohjautuvia menetelmiä, jotka ovat osoittautuneet tehokkaiksi matalan kynnyksen interventioiksi. Suomessa on tärkeää arvioida, mitkä menetelmät tuottavat parhaat tulokset eri asiakasryhmille ja varmistaa, että hoitopolut tukevat hoidon oikea-aikaisuutta ja vaikuttavuutta.

Vaikuttavien menetelmien käyttöönottaminen tarkoittaa usein sitä, että ainakin osa hoidoista on manualisoituja eli ennalta määritellyn rakenteen mukaisia. Tämä tuo sekä hyötyjä että haasteita. Standardoidut hoidot tarjoavat parhaimmillaan tasalaatuista ja näyttöön perustuvaa hoitoa sekä mitattavia hoitotuloksia. Koska mielenterveyden ongelmat ovat kuitenkin vain harvoin tarkkarajaisia, pelkät manualisoidut hoidot tuskin riittävät terapiatakuun mukaisten palveluiden järjestämiseen.

Näiden näkökulmien ja haasteiden vuoksi tasapainon löytäminen on tärkeää. Britanniassa on onnistuttu yhdistämään vaikuttavat manualisoidut menetelmät joustavuuteen siten, että matalimman kynnyksen hoidot ovat standardoituja, mutta ylemmille portaille kuuluvat hoidot ovat räätälöidympiä palveluja. Terapiatakuun käyttöönotossa menetelmille ei siis kannata antaa isännän asemaa vaan hyödyntää niitä ammattitaitoisesti.

Yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on mahdollisuus

Uudistus lisää mielenterveysalan ammattilaisten kysyntää mutta mielenterveyspalveluiden ammattilaisista on edelleen pulaa. Hyvinvointialueiden on ratkaistava, miten ne voivat varmistaa riittävän määrän psykoterapeutteja, psykologeja, hoitajia ja muita mielenterveysalan ammattilaisia. Lisäksi 28 vuorokauden hoitoon pääsy tarkoittaa, että palveluketjujen on oltava sujuvia. Tämä edellyttää selkeitä toimintamalleja ja koko hoitoprosessin johtamista tavoitteellisesti tietoon perustuen. Näiden kysymysten ratkomisessa kumppanuudet yksityisten toimijoiden kanssa voivat tarjota joustoa palveluiden saatavuudessa, tehokkuutta prosessien räätälöinnissä sekä tiedolla johtamisessa.

Esimerkiksi Harjun Terveys Oy:ssa olemme saaneet erinomaisia tuloksia nopeasta ja keskitetystä palveluntarpeen arvioinnista sekä porrastetuista mielenterveyspalveluista perusterveydenhuollossa. Hyvin toimivien perustason palveluiden sekä paremman saatavuuden avulla erikoissairaanhoidon lähetemäärät saadaan vähennettyä. Mehiläisellä pystymme tarjoamaan sekä yksittäisiin interventioihin ja terapiamuotoihin liittyviä palvelukokonaisuuksia täydentämään tilaajan omaa tuotantoa sekä kumppanuusratkaisuja lasten ja nuorten terapiatakuun mukaisen kokonaisuuden järjestämiseen.

Mikäli haluat lisätietoja terapiatakuun mukaisten palveluiden tuottamisesta, voit olla yhteydessä.

Blogin kirjoittajana Mehiläisen Psykologipalveluiden palvelujohtaja Heini Järvinen, heini.jarvinen@mehilainen.fi.