HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Ruokarauhasta hyvinvointia mielelle, suolistolle ja koko keholle

Suoliston mikrobikannan vaikutus terveyteemme on viime vuosina noussut suosituksi puheenaiheeksi ja aihetta on tutkittu paljon. Nyt ymmärrämme, että ihminen on itse asiassa toiminnallinen kokonaisuus, joka koostuu soluista ja niitä ympäröivistä bakteereista ja hiivoista. Arvioiden mukaan elimistössämme asustaa 70–100 biljoonaa bakteeria, jotka viestivät elimistömme 30 biljoonan solun kanssa suoraan ja epäsuoraan.

Pidä huolta siitä mitä syöt ja miten syöt

Kehon ja sitä ympäröivien mikrobien tasapaino ja tiedonvaihto on terveytemme elinehto. Se miten suolistomme voi, heijastuu suoraan mieleen – ja päinvastoin. Toisin sanoen se, mitä syömme, vaikuttaa siihen, mitä tunnemme. Ravinnon koostumuksen lisäksi terveyteemme ja hyvinvointiimme vaikuttaa myös se, missä ruoka on kasvanut ja millaisille mikrobeille se on kasvaessaan altistunut. Tunteet puolestaan heijastuvat suoraan suoliston toimintaan ja elimistömme mikrobien tasapainoon. Näin ollen, sen lisäksi mitä syömme, myös se, miten syömme ja kenen kanssa aterioimme, vaikuttaa suoraan terveyteemme.

Suolisto ja aivot viestivät toisilleen monin tavoin

Suolisto ja aivot viestivät toisilleen monia reittejä pitkin. Suolistomme bakteerit ja ravinneaineet pystyvät viestimään suoraan aivoillemme muun muassa suoliston pinnassa sijaitsevien neuropod-solujen välityksellä. Kyseiset solut viestittävät paitsi nälän ja kylläisyyden niin myös ahdistuksen ja mielihyvän tunteista. Suoliston ja aivojen välisen tiedon valtaväylänä puolestaan toimii aivoista eri elimiin vaeltava vagushermo. Ylikuormituksessa tai puristuksissa tämän hermostollisen yhteyden viestit heijastuvat sekä mieleen että suolistoon. Esimerkiksi tulehtunut suolisto ja epätasapainossa oleva suoliston bakteerikanta voivat aiheuttaa väsymystä ja alakuloisuutta. Toisaalta vihan ja pelon tunteet saattavat saada vatsamme kramppaamaan ja hidastavat ruuansulatustamme. Pitkään jatkuvina nämä tunteet muuttavat elimistön mikrobiomin, bakteerikannan tasapainoa.

Poikkeava bakteerikanta suolistossa sairauksien takana

Herkistyessämme sietokykymme voi pettää ja tietyt ruoat ja tunteet saattavat aiheuttaa voimakkaita oireita pieninäkin annoksina. Tietty tunne saattaa käynnistää aivoissa viestiketjun, joka vähentää ruuansulatusentsyymien eritystä ja sitä kautta lisää turvotusta ja vatsanseudun kipuja. Pitkäkestoinen kivusta johtuva stressi kaventaa suoliston bakteerien kirjoa, ja kapea bakteerikanta puolestaan alentaa stressinsietokykyä entisestään. Noidankehä on tällöin valmis.

Poikkeava bakteerikanta on liitetty lukuisiin sairauksiin, kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, skitsofreniaan, Alzheimerin tautiin, ahdistuneisuushäiriöihin, astmaan ja lihavuuteen. Edelleen on kuitenkin epäselvää, mikä osa bakteeriston muutoksista on syytä ja mikä seurausta. Eläinkokeissa on huomattu, että vagushermon katkaiseminen estää suoliston bakteereiden vaikutuksen käyttäytymiseen. Tämä puoltaa bakteeritasapainon tärkeää roolia mielen häiriöiden taustalla.

Suoliston bakteeriston epätasapaino altistaa elimistöä myös matala-asteiselle tulehdukselle, koska suolen seinämät päästävät tällöin helpommin verenkiertoon sinne kuulumattomia hiukkasia. Puolustusjärjestelmämme reagoi tähän vapauttamalla sytokiineja ja muita tulehduksesta viestittäviä aineita. Pitkäkestoisena matala-asteisen tulehduksen on huomattu kasvattavan lähes kaikkien sairauksien riskiä.

Pidä huolta suoliston ja mielen sujuvasta viestinnästä

Prebioottiset ruuat, joiden kuidut säilyvät suolistossa sulamattomina, edesauttavat terveydelle hyödyllisten bakteerien kasvua. Näitä ovat mm. vihannekset ja juurekset sekä hapatetut tuotteet kuten hapankaali ja hapanmaitotuotteet. Kaurapuuron sisältämä beetaglukaani toimii myös prebioottina. Esimerkiksi kaurapuuro marjojen ja banaanin kera on oiva suolistoa hellivä aamupala.

Myös liikunnan on todettu vähentävän tulehdusta lisääviä bakteereja ja parantavan suolistolle edullista bakteerikantaa. Mahdollisesti osa liikunnan terveyttä edistävistä vaikutuksista aiheutuukin juuri bakteerien toiminnan kautta.

Kiitollisuus, rauhallisuus ja ruoan nauttiminen yhdessä muiden kanssa ovat kulttuurissamme katoava luonnonvara. Ruoka tulee usein hotkittua, jolloin emme anna ruuansulatuselimistöllemme aikaa valmistautua sen tulevaan tehtävään. Suoliston ja mielen yhteyttä pitkään pohtineena ajattelen nyt, että aterian äärelle olisi hyvä pysähtyä ennen ruokailun aloittamista. Ymmärrän tässä mielessä esimerkiksi ruokarukouksen kulttuurihistoriallisen merkityksen ja sen kokonaisvaltaisemman vaikutuksen terveyteen.

Arjen kiireiden keskellä myös syvä ja rauhallinen palleahengitys on tehokas ja nopea keino tasapainottaa vagushermoa ja parantaa ruuansulatusta sekä lievittää stressiä. Jo muutama syvähengitys auttaa rauhoittumaan.

Tulevan pääsiäisloman aikana onkin oivallinen hetki pysähtyä, hengittää syvään ja antaa hetki aikaa kiitollisuudelle ennen pääsiäisherkkujen nauttimista. Tällöin sekä mieli että koko keho kiittävät.

Iloista pääsiäistä toivottaen
Emilia

Blogitekstin kirjoittaja yleislääkäri Emilia Vuorisalmi tekee yhteistyötä Mehiläisen kanssa.

Lisää aiheesta:

DocEmilia-podcast-jakso suoliston ja mielen yhteydestä

Ruokavalio ja hyvinvointi