"Alkoholin käytöstä ja käyttäjistä on edelleen vinoutunut käsitys” – Jopa 5 miljardin euron menetykset vuosittain

Alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyvät ongelmat näkyvät työelämässä harvemmin humalaisena hoippumisena, mutta sitäkin useammin jaksamattomuutena, sairasteluna ja mielialan vaihteluna.

Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Kaarlo Simojoki muistuttaa, että päihteiden käyttö ei ole harvojen epäonnisten ongelma, vaan monen työyhteisön näkymätön riski.

”Meillä on edelleen vinoutunut käsitys alkoholin käytöstä ja käyttäjistä niin, että joko juot sopivasti tai olet juoppo. Todellisuudessa suurin osa ongelmista syntyy siellä välissä”, toteaa Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Kaarlo Simojoki.

Simojoki on työskennellyt yli 25 vuotta päihdehoidon parissa ja rakentaa nyt Mehiläisellä ensivaiheessa työelämän tarpeisiin integroitua päihdepalvelukokonaisuutta. Työssään hän kohtaa yhä useammin ruuhkavuosia eläviä asiantuntijoita, joilla ei ole perinteisesti hahmotettua ”ongelmaa”, mutta joiden päihteiden käyttö vaikuttaa voimakkaasti niin jaksamiseen, työkykyyn ja terveyteen kuin työyhteisöön ja lähipiiriinkin.

Riskikäyttö ei aina näy, eikä katso asemaa

Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Kaarlo Simojoki muistuttaa, että päihteiden käyttö ei ole harvojen epäonnisten ongelma, vaan monen työyhteisön näkymätön riski. Suomessa jopa yli puoli miljoonaa ihmistä juo tavalla, jota pidetään terveysriskinä. Se ei tarkoita örveltämistä, vaan usein arjen rytmiin juurtunutta jatkuvaa käyttöä: iltaviiniä palautumiseen, viikonlopun rentoutusta tai tehokkuusbuustia kiireen keskelle.

”Moni ajattelee, että ’kun hoidan työni, tämä ei kuulu kenellekään’. Mutta työkyky heikkenee ennen pitkää. Unen laatu kärsii, mieliala laskee, sairastavuus lisääntyy”, Simojoki sanoo.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD* arvioi, että alkoholi yksinään pienentää Suomen bruttokansantuotetta jopa 5 miljardilla eurolla vuosittain. Nykyisen kulutustason perusteella alkoholin liikakäyttö (yli 1–1,5 annosta päivässä) aiheuttaa Suomessa sairauksia ja vammoja, joiden hoitokustannukset vastaavat noin 4 % terveysmenoista. Samalla työvoiman tuottavuus heikkenee. Tämän seurauksena bruttokansantuote jää keskimäärin 2,3 % alemmaksi. Ja koska alkoholin käyttö linkittyy muun muassa masennukseen, ylipainoon, diabetekseen ja syöpään, ovat kokonaiskustannukset vielä suuremmat.

Päihdeongelmat yhdistetään yhä helposti syrjäytymiseen tai ”heikkoluonteisuuteen”. Todellisuudessa ne koskettavat myös hyvin koulutettuja, korkeassa asemassa olevia työssäkäyviä.

”Moni ajattelee, että kun hoidan työni, tämä ei kuulu kenellekään. Mutta työkyky heikkenee ennen pitkää. Unen laatu kärsii, mieliala laskee, sairastavuus lisääntyy”, Simojoki sanoo.

Riippuvuus ei ole selkärangan puutetta, vaan sairaus, joka voi kehittyä kenelle tahansa, kun aineiden käyttöä jatketaan tarpeeksi pitkään. Ja kuten muissakin sairauksissa, mitä aiemmin siihen puututaan, sitä paremmat ovat ennusteet.

Yrityskulttuuri tukee tai kasvattaa ongelmaa

Simojoen mukaan suomalaisessa päihdekeskustelussa elää edelleen kivikautinen kahtiajako.

”Puhumme juopoista ja riippuvuuksista, emme niistä, jotka aiheuttavat suurimmat kustannukset ja inhimilliset haitat. Tämä ryhmä on se, joka juo säännöllisesti, mutta ei selkeästi ongelmaksi asti. Vielä.”

Yrityskulttuuri on keskeinen tekijä päihteiden käytössä. Tutkimusten mukaan mitä sallivampi suhtautuminen alkoholiin, sitä todennäköisempää sen käyttö on. Myös huono johtaminen, korkea työkuorma ja stressi lisäävät riskejä. Hän peräänkuuluttaa johdolta vastuullista puhetta ja esimerkkiä. Sanavalinnoilla ja keskusteluun rohkaisevalla ilmapiirillä on iso merkitys.

”On yrityksiä, joissa johto julkaisee someen kuvia suunnittelupalaverista viinilasin äärellä ja samaan aikaan duunareita nuhdellaan alkoholinkäytöstä. Se luo epäoikeudenmukaisuutta ja heikentää puuttumisen mahdollisuuksia”, Simojoki sanoo.

Simojoki toivoo, että suomalainen työelämä kykenisi keskustelemaan päihteistä samalla avoimuudella kuin muistakin terveysriskeistä, jotta hoitoon päädyttäisiin ennen kuin ongelma on suuri. Silloin ovat saattaneet mennä jo työpaikka ja perhesuhteet.

”Päihteet aiheuttavat valtavaa inhimillistä tragediaa, mutta myös merkittäviä kansantaloudellisia menetyksiä.”

Kohti uudenlaista työelämäkulttuuria

Miten yritys voi vahvistaa turvallista päihdekulttuuria? Lue Simojoen suositukset:

• Tuo päihdeasiat osaksi työkyvyn johtamista: asiat eivät selviä stigmaa vahvistamalla, vaan armollisuudella ja avoimuudella. On aika ottaa päihdepuhe mukaan siihen, miten me puhumme työkyvystä, johtamisesta ja hyvinvoinnista.
• Päivitä päihdeohjelma ja terminologia: puhutaan esimerkiksi hyvinvoinnista, ei kiinnijäämisestä.
• Kouluta esihenkilöitä tunnistamaan muutoksia ja kysymään oikealla tavalla.
• Tarjoa apua ajoissa, matalalla kynnyksellä, ei vasta kriisitilanteessa.
• Integroi päihdepalvelut osaksi työterveyttä, vaikka edes keskustelutason tuella.

Mehiläinen on kehittänyt uudenlaista palvelua työikäisten päihdehoitoon

Simojoen mukaan työterveys voisi parhaimmillaan olla matalan kynnyksen väylä, jossa päihdeongelmiin voidaan puuttua varhain ennen kuin ongelmat kasautuvat ja monimutkaistuvat. Jo muutama keskustelukerta voi riittää, jos hoitoon pääsee ajoissa.

”Suomessa ei ole aiemmin ollut mallia, jossa työterveyshuoltoon integroituvat päihdepalvelut olisivat näin helposti saavutettavissa työikäisille. Mehiläinen halusi lähteä rakentamaan tätä nollasta, ja se on ollut itsellenikin ammatillisesti poikkeuksellisen merkityksellinen hanke”, Simojoki kertoo.

Mehiläinen on ensimmäisiä toimijoita, joka rakentaa päihdehoitoa systemaattisesti osaksi työelämäpalveluita. Tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen keskustelutukea, varhaista puuttumista ja tarvittaessa pidempikestoista tavoitteellista hoitoa samalla tavoin kuin mitä tahansa muuta terveyden osa-aluetta hoidetaan. Hoito kulkee käsi kädessä muun työkyvyn ja terveydentilan seurannan kanssa, mikä tekee kokonaisuudesta sujuvamman sekä asiakkaalle että työnantajalle.

Asiantuntijana artikkelissa Mehiläisen päihdepalveluiden ylilääkäri Kaarlo Simojoki

*OECD Preventing Harmful Alcohol UseUlkoinen linkki