Vaikuttavuus laatutyön keihäänkärjeksi

Blogi 18.5.2018

Kullakin on oma näkemyksensä uudistuvan sote-kentän tavoitteiden prioriteeteista, mutta yksi hedelmällinen tapa arvioida toiminnan kehitystä on tarkastella tuotettua terveyshyötyä eli terveydenhuoltomme toiminnan vaikuttavuutta yksilö- tai väestötasolla. Muita keskeisiä tavoitteita sekä edellisessä että arvioni mukaan myös tulevassa sote-uudistuksessa ovat asiakaskokemus ja kustannustehokkuus. Nämä kaikki ovat olennaisia terveydenhuollon laadun osa-alueita.

Terveyshyödyn, l. vaikuttavuuden, voi määritellä useilla eri tavoilla ja eri näkökulmista. Tässä yhteydessä hieman yksinkertaistan ja tarkoitan sillä yleisesti ottaen mitä tahansa terveydenhuollon ammattilaisen tekemää hoitopäätöstä ja edelleen hoitoa, jolla on positiivinen vaikutus yksilön tai väestön terveydentilaan verrattuna tilanteeseen, jossa hoitoa ei olisi annettu. Yleinen esimerkki välillisestä terveyshyödystä perusterveydenhuollossa on 2-tyypin diabetesta sairastavien potilaiden pitkän sokerin (HbA1c) tasapaino tai muutos ajan yli.

Joidenkin näkemysten ja selvitysten mukaan Suomessa ollaan vaikuttavuuden kansallisessa seurannassa ja vertailussa vielä alkumatkalla. Itä-Suomen yliopistossa valmistui loppuvuodesta 2017 laaja raportti , jonka yhteenvedossa todetaan sekä kansallisen että paikallisen poliittisen sitoutumisen puutteen olevan ainut ylitsepääsemätön este terveyshyödyn seurannalle. Edelleen mainitaan terveyshyödyn seurannan etujen olevan liian suuria jäädä odottamaan kansallisia järjestelmiä. Vuoden 2019 käännyttyä jälkimmäiselle puoliskolleen, voimme kukin tahoillamme arvioida onko muutamassa vuodessa tapahtunut kansallista tai alueellista kehitystä.

Mehiläisessä rakennettu vaikuttavuuden seurannan työkaluja jo vuosia

Mehiläisessä ei ole jääty odottelemaan kansallisia järjestelmiä vaikuttavuuden seuraamisen ja johtamisen mahdollistamiseksi.

Lääkärikeskuksissamme on vaikuttavuuden seurantaan rakennettu työkaluja jo joidenkin vuosien ajan. Laaturaportti-nimisen työkalun avulla on mahdollista seurata esimerkiksi diabeetikkojen hoitoa pitkän sokerin tai verenpainetason osalta. Aluksi työkalut tuotiin lääkärikeskusten vastaavien lääkäreiden ja lääketieteellisen johdon käyttöön. Hiljattain avasimme kaikille potilaita hoitaville lääkäreille näkymän, jossa he voivat tarkastella omien potilaidensa tietoja anonyymina kokonaisuutena suhteessa oman erikoisalansa ja koko Mehiläisen vertailulukuihin. Tällä hetkellä näkymässä näkyy tietoja mm. diabeteksen hoitotasapainosta ja toisaalta PKV-lääkkeiden määräämistiheydestä.

Aivan keskeistä tässä kehitystyössä on, että se koskee kaikkia soveltuvia erikoisaloja riippumatta siitä onko kyseessä yksityis-, työterveys- vai julkisen sektorin potilas. Edellisellä sote-kierroksella laajensimme edellä mainitun Laaturaportin käyttöä muutamiin vapaan valinnan sote-keskuskokeiluihin, eli käytännössä Mehiläisen tuottamiin terveyskeskuksiin. Tarkoituksena oli paitsi parantaa potilaiden hoitoa, myös kirittää kuntakumppaneita ja yksityisiä kilpailijoita osallistumaan työhön laadun kaikkien osa-alueiden, erityisesti vaikuttavuuden parantamiseksi. Julkisten terveyspalveluiden osalta avoin yhteistyö laatuteemojen edistämiseksi jatkuu kuntakumppaneiden kanssa tulevista sote-uudistuksista riippumatta.

Sairaalatoiminnoissamme hoidon vaikuttavuuden mittaamista on systemaattisesti kehitetty esimerkiksi ortopedian alalla, jossa on käytössä jo lukuisia erilaisia toimintakykyhaastatteluja ja -mittauksia. Näillä selvitetään ja mitataan potilaiden subjektiivista kokemusta siitä, miten leikkaus vaikutti elämänlaatuun tietyn seuranta-ajan kuluessa. Kesäkuussa pääsimmekin iloksemme julkaisemaan uutisen, jossa kuvattiin tätä kehitystyötä. Nyt tiettyjen ortopedisten operaatioiden jälkeen lääkärit näkevät potilaidensa tuottamaa dataa toipumisestaan ja voivat arvioida sitä suhteessa erikoisalan vertailulukuihin.

Tunnuslukuja, avoimuutta ja yhteistyötä

Me Mehiläisessä olemme sitoutuneet tuottamaan parasta mahdollista vaikuttavuutta potilaillemme ja asiakkaillemme – riippumatta palvelun järjestäjästä tai maksajasta. Yksilöiden kohdalla se tarkoittaa esimerkiksi hyvin hoidettua diabetesta, masennusta tai polvileikkausta, yritysasiakkaan tasolla vähentyviä sairaspoissaoloja, kuntakumppanilla väestön vähäisempää sairastuvuutta sydän- ja verisuonitautien päätetapahtumiin ja vakuutusyhtiöyhteistyössä esimerkiksi nopeita ja suoraviivaisia hyvään hoitotulokseen päättyviä tapaturmien hoitoketjuja. Pyrimme osaltamme vaikuttamaan siihen, että niin potilaalla kuin muilla asiakkailla olisi hoitopaikkansa valinnan tueksi käytettävissään entistä enemmän vaikuttavuuteen perustuvia tunnuslukuja päätöksentekoa helpottamaan.

Haluamme tuoda yhteiseen vaikuttavuustyöhön avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja vilpitöntä yhteistyötä läpi kentän. Kannustamme keräämään laadukasta dataa potilastietojärjestelmistä ja jalostamaan sen vertailukelpoiseen ja helposti käytettävään muotoon – näin pyrimme toimimaan itsekin. Kansallisia ratkaisuja odotellessa on isojen ja pienten, julkisten ja yksityisten palveluntuottajien aika näyttää esimerkkiä ja asettaa vaikuttavuuden monitorointi kärkitavoitteiden joukkoon.

Blogitekstin on kirjoittanut Mehiläisen lääkärikeskusten johtava lääkäri, yleislääketieteen erikoislääkäri Iiro Heikkilä.