Diplomityötutkimus Tesoman hyvinvointiallianssista osoitti yksityisen ja julkisen sektorin tiiviin yhteistyön tuottavan lupaavia tuloksia haasteista huolimatta

Tesoman hyvinvointiallianssin toiminta käynnistettiin vuonna 2018 silloisen Tampereen kaupungin ja nykyisen Pirkanmaan hyvinvointialueen (Pirha) keskeisenä pilottihankkeena. Tavoitteena oli kehittää uudenlainen paikallinen terveyspalvelujen tuotantotapa, jossa julkinen ja yksityinen toimija tekevät tiivistä yhteistyötä. Mallissa jaetaan voitot ja riskit, tuetaan tehokasta työskentelyä kannustinrakenteilla ja pyritään laajempaan tavoitteeseen: Tesoman väestön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parantamiseen. Yksityiseksi palveluntuottajaksi valikoitui Mehiläinen, joka toi hankkeeseen osaamistaan ja resurssejaan. Myös kolmas sektori on ollut hankkeessa mukana erityisesti nuoriso- ja kirjastopalvelujen tuottamisessa.

Pilotin taustalla oli Tesoman alueen väestön keskimääräistä haastavampi terveydellinen ja sosioekonominen tilanne. Haasteisiin pyrittiin vastaamaan kokonaisvaltaisella palvelumallilla, jossa eri palvelut tuotiin saman katon alle tiiviimmin integroituna ja painopiste on ennaltaehkäisevässä hoidossa. Tesoman hyvinvointiallianssi on ensimmäinen terveydenhuoltoon sovellettu allianssimalli Suomessa, eikä vastaavia laajoja esimerkkejä ole löytynyt juurikaan kansainvälisestikään.

Koska Tesoman hyvinvointiallianssi on lajissaan ainutlaatuinen, sain diplomityöni aiheeksi selvittää, onko allianssimallilla onnistuttu vaikuttamaan terveydenhuollon kustannustehokkuuteen ja hoidon laatuun vertaamalla sitä julkisiin ja ulkoistettuihin verrokkeihin Lisäksi tavoitteena oli tämän myötä tuottaa oivalluksia allianssimallien ominaisuuksista ja mahdollisuuksista terveydenhuollossa. Tutkimus toteutettiin kaksiosaisena laadullisena tutkimuksena. Ensimmäisessä osassa pyrittiin selvittämään kustannustehokkuuteen ja laatuun vaikuttavia tekijöitä haastattelujen avulla, ja toisessa osassa analysoitiin taloudellista ja operatiivista dataa laadullisesti, hyödyntäen esimerkiksi visualisointeja. Tarkastelun kohteena oli perusterveydenhuollon palvelut ajanjaksolta 01/2023–09/2024.

Allianssi onnistui laadukkaassa hoidossa samalla kun kustannukset per kontakti olivat keskimäärin 54 % alhaisemmat kuin julkisilla verrokeilla

Analyysi osoitti, että kustannustehokkuuden osalta muun muassa hoitajavetoiset hoitomallit, ketterät investoinnit ja digitaaliset ratkaisut mahdollistivat paikallisia säästöjä ja auttoivat tehokkuuden luomisessa. Kustannukset per kontakti tarkastelujaksolla olivat keskimäärin 54 % alhaisempi kuin julkisilla verrokeilla ja 27 % korkeampi kuin ulkoistetuilla verrokeilla. Kustannukset per asukas olivat 5 % alhaisemmat kuin julkisilla verrokeilla, mutta 32 % korkeammat kuin ulkoistetuilla verrokeilla. Tesoman allianssin laajempi palveluvalikoima ja ennaltaehkäisevän ja kokonaisvaltaisemman hoidon resurssi-intensiivisyys selittivät osin korkeampia kustannuksia per asukas.

Laadullisesti Tesoman allianssi onnistui pitämään hoitotakuun toteutumisen hyvällä tasolla ja tarjoamaan hoitoa nopeammin kuin valtaosa verrokeista:

• Tarkastelujaksolla Tesoman allianssilla oli keskimäärin 24 % vähemmän yli 14 päivän jonoja kuin julkisilla verrokeilla ja 1 % enemmän kuin ulkoistetuilla verrokeilla.
• Kroonisten sairauksien hoitotasapainossa allianssi oli lähes tasoissa julkisten verrokkien kanssa: diabeteksen hoitotasapaino oli 1 % parempi kuin julkisilla verrokeilla ja 5 % parempi kuin ulkoistetuilla verrokeilla.
• Sydän- ja verisuonisairauksien hoitotasapaino oli 2 % heikompi kuin julkisilla verrokeilla, mutta 6 % parempi kuin ulkoistetuilla verrokeilla tarkastelujaksolla.
• Asiakastyytyväisyyden NPS-tulokset olivat kuitenkin vertailuryhmässä heikoimpia, sillä allianssin NPS oli keskimäärin 21 % heikompi kuin julkisilla verrokeilla ja 13 % heikompi kuin ulkoistetuilla verrokeilla tarkastelujaksolla.

Tulokset asiakastyytyväisyydestä yllättivät, sillä ne olivat vastakkaiset kuin mitä haastattelut ja muut laadulliset tulokset antoivat olettaa. Vaikka NPS-tulosten parantamisessa on vielä kehittämisen varaa, kirjallisuus korostaa, että kyseinen mittari on erityisen haastava tulkita pienillä vastausmäärillä ja altis erilaisille ulkoisille tekijöille, kuten palautepisteen fyysiselle sijainnille tai ympäristön esteettisyydelle.

Allianssin tulosten taustalle esille nousi erityisesti yhteistyö ja luottamus, kehittämisen kulttuuri ja uusi tarpeisiin luotu infrastruktuuri

Kaikkiaan Tesoman allianssi osoitti vahvoja merkkejä hyvästä kustannusvaikuttavuudesta – eli parempien potilastulosten tuottamisesta suhteessa kustannuksiin – erityisesti julkisiin verrokkeihin nähden. Haastatteluissa koettiin työn palveluintegraation eteen parantaneen hoidon koordinointia ja vähentäneen päällekkäisyyksiä. Palveluiden keskittäminen yhteen rakennukseen sekä digiklinikan kaltaiset ratkaisut lisäsivät saavutettavuutta, erityisesti työikäisille.

Palveluiden laatuun liittyen hoitoon pääsy nopeutui, johon vaikutti myös osaltaan allianssin mahdollistama laadukas infrastruktuuri ja työ palveluintegraation saralla. Tämän koettiin vaikuttaneen positiivisesti myös asiakastyytyväisyyteen, vaikka se ei näkynyt datassa odotetusti. Lisäksi allianssin juurille muodostettu kehittämisen kulttuuri ja sitä myötä BI-raportointijärjestelmät mahdollistivat laadun jatkuvan seurannan. Fokus siirtyi jo alusta lyhyen aikavälin kustannussäästöistä kohti pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, esimerkiksi kroonisiin sairauksiin keskittymällä. Pitkäaikaisten terveysvaikutusten mittaamisessa kuitenkin koettiin haasteita, sillä niitä on vaikea todentaa kestävillä mittareilla.

Yhteistyö ja luottamus nousivat tutkimuksessa keskeisiksi menestystekijöiksi tulosten taustalla. Luottamus rakennettiin alusta asti avoimuudella, yhteisellä päätöksenteolla ja säännöllisellä vuorovaikutuksella. Vaikka vaativat talousneuvottelut ja henkilöstön vaihtuminen, etenkin hyvinvointialueiden malliin siirryttäessä, loivat ajoittain haasteita, pitkäjänteinen yhteistyö ja konsensushakuisuus vahvistivat sitoutumista. Valta-asetelmat yhteistyössä koettiin pääosin tasapuolisiksi, mutta julkisen sektorin rahoitus- ja sääntelyvalta sekä yksityisen osapuolen ketteryys koettiin vaikuttaneen osittain dynamiikkaan.

Tesoman opit ja mallin tulevaisuus

Yhteenvetona voidaan todeta, että yksityisen sektorin tehokkuus yhdistettynä julkisiin tavoitteisiin paransi kustannusvaikuttavuutta. Toisaalta laaja palveluvalikoima ja ennaltaehkäisevän työn painotus nostivat absoluuttisia kustannuksia. Juuri siksi mallin skaalaaminen tässä muodossaan on resurssi-intensiivistä. Tutkimuksen perusteella Tesoman allianssi on onnistunut tuomaan ratkaisuja ja helpotusta laajan ja haastavan tavoitteen saavuttamiseen. Vähemmän haasteellisessa väestöpohjassa allianssimalli voisi toimia entistä kustannusvaikuttavammin viilaamalla kannustinmalleja ja palvelufokusta entistä tehokkaammaksi, sekä kehittämällä taloudellista seurantaa edelleen. Tesoman allianssi tarjoaa näin arvokkaita oppeja siitä, kuinka julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö voi vastata paikallisiin tarpeisiin ja ohjata suomalaisen terveydenhuollon kehitystä.

Blogin kirjoittaja on Mehiläisen yksityisten terveyspalveluiden Business Analyst, Jesper Jokinen.