Rockettes: Kilpaurheilun vaikutus mieleen ja kehoon

Blogi 18.5.2018

Meitä on joukkueessa parikymmentä urheilijaa, ja meistä jokaisella on omat luonnolliset tapamme suhtautua ja reagoida erilaisiin tilanteisiin. Olemme kuitenkin oppineet ja saaneet kilpaurheilusta paljon työkaluja siihen, miten oman mielen kanssa voi työskennellä saadakseen itsestä se paras mahdollinen irti niin kisoissa kuin treeneissäkin. Se, että omia mielentiloja voi hallita ja kääntää suorituksen kannalta edullisiksi, vaatii kuitenkin hyvää itsetuntemusta ja harjoittelua.

Kilpaurheilun vaikutus henkiseen vahvuuteen ja kasvamiseen

Onnistumiset ja epäonnistumiset ovat asioita, joita urheillessa tulee vastaan päivittäin, ja siksi meille onkin tärkeää, että osaa käsitellä niitä itselle ja joukkueelle suotuisasti. Onnistumisia sekä epäonnistumisia on isompia ja pienempiä. Niitä kaikkein pienimpiä voi joskus olla jopa vaikea huomata. Yhdessä ne kaikki kuitenkin muokkaavat käsitystä itsestämme tavalla tai toisella. Oman itseluottamuksen tasosta riippuu, kuinka nopeasti tapahtumista pääsee yli. Erityisesti kilpailuissa, jotka meillä ovat lähes aina kaksipäiväisiä, on tärkeää osata “nollata” mieli kilpailupäivien välissä ja ottaa toiseen päivään mukaan vain suoritukselle suotuisia ajatuksia.

Onnistumiset useinmiten antavat hyvän mielen sekä itseluottamusta yrittää lisää, mutta epäonnistumisen sattuessa kohdalle suhtautumistavoissa on varmasti enemmän vaihtelua. Itseluottamuksen ollessa hyvä on helpompaa löytää epäonnistumisista se asia, jonka epäonnistuminen opetti, jättää asian ylimääräinen vatvominen siihen ja jatkaa eteenpäin. Joskus epäonnistumisia saattaa sattua paljon lyhyen ajan sisällä ja ne alkavat vähitellen painaa enemmän ja enemmän. Silloin on kuitenkin sitäkin tärkeämpää osata iloita myös niistä onnistumisista, jotta onnistumisten ja epäonnistumisten tasapainoa saa tasoitettua ja itseluottamuksen säilytettyä.

Luistelussa muutaman minuutin kisasuoritus on hyvin hektinen, eikä suorituksen aikana ehdi juurikaan käsitellä suorituksessa tapahtuvia tilanteita. Toisille se saattaa aiheuttaa etukäteen jännitystä, toisille sen taas saa aikaan suuri katsojamäärä. Jännityskin on oikein hyödynnettynä hyvästä, sillä silloin adrenaliini antaa voimaa kisapäivän kohokohtaan, joka on usein vasta illalla pitkän päivän päätteeksi virallisen kilpailuharjoituksen ja muun kilpailuun valmistautumisen jälkeen. Toisinaan jännitys saattaa aiheuttaa stressiä ja nostaa esiin suoritukseen liittyviä pelkoja. Niitäkään ajatuksia ei pidä pelästyä tai tukahduttaa, vaan ennemmin kohdata suoraan ja käsitellä ennen kilpailua.

Hyvä kyky sietää paineita ja selvitä onnistumisista ja epäonnistumisista ovat taitoja, joita olemme saaneet oppia urheilulta jo nuorina ja joista on varmasti hyötyä meille myös tulevaisuudessa. Vaativat tilanteet eivät tunnu niin ylivoimaisilta, sillä meillä on keinot hallita niitä. Lisäksi olemme saaneet kokea sen, miten hienoa on olla joukkueessa, jossa aivan jokainen on luottamuksen arvoinen ja tekee varmasti parhaansa kaikkien eteen tilanteessa kuin tilanteessa!

Keho vaatii huolenpitoa

Urheilijan keho on kovassa käytössä, ja se viestiikin fyysisestä rasituksesta yleisesti jumeilla ja kiputiloilla. Niin huippu-urheilijoille kuin tavallisille liikkujille melko tavanomaiset kireys, voimattomuus ja tehottomuus ovat koko kehon tapoja kertoa väsymyksestä ja siitä, että lepo olisi tarpeen. Palautumisella on siis suuri vaikutus vireystilaan ja etenkin kehittymiseen, sillä se tapahtuu levon aikana. Fiksuja keinoja fyysisestä rasituksesta palautumiseen ja sen nopeuttamiseksi ovat esimerkiksi kevyt kävely ja venyttely. Erilaiset lihashuoltoharjoitukset sekä hieronta ovat myös kovassa suosiossa keskuudessamme.

Tärkeää on muistaa myös alku- ja loppuverryttely sekä huoltava oheisharjoittelu, joilla pyritään ennaltaehkäisemään rasitusvammoja ja joilla saadaan treenistä mahdollisimman paljon irti silloinkin, kun kroppa on jo valmiiksi kovilla. Me kiinnitämme huoltavissa harjoituksissa eritoten huomiota lihasten ja jänteiden kiinnityskohtiin, joissa kiputiloja esiintyy yleisesti paljon. Nivelet ja niiden jäykkyys, sekä muu venyvyys vaatii paljon huomiota ja ylläpitoa.

Ongelmana ovat myös vähäiset unitunnit, jotka saattavat valitettavasti jäädä helposti lyhyiksi. Tällöin ei ehdi täysin palautua treenien välissä, eli unen laatua ja määrää on syytä tarkkailla. Osa kärsii univaikeuksista ja muutamalla leposykkeet eivät laskeudu oikeisiin lukemiin, vaan keho käy levon aikana liian kovilla “kierroksilla”. Kilpailukaudella saatamme joutua kohtaamaan aikaerorasitusta, jota pystyy kuitenkin lievittämään nukkumaanmenoajan siirtämisellä ja melatoniinilla.

Kilpaurheilun vaikutus fyysisiin ominaisuuksiin näkyy myös tarpeessa saada monipuolista ravintoa. Olemme keskustelleet paljon ravinnon merkityksestä sekä ateriarytmistä, ja useasti joudumme toteamaan, että tunnemme nälkää turhan usein. Kovina treenipäivinä muistaa syödä paremmin, sillä jaksaminen on ajatuksissa enemmän. Kuitenkin palautumispäivinä saattaa töiden tai koulun jälkeen huomata, että ateriaväli kasvaa aivan liian suureksi, sillä kulutus ei ole läheskään samalla tasolla eikä nälkää välttämättä tunne samalla tavoin kuin treenipäivinä. Sama pätee nesteytykseen. Treenipäivänä voisi juoda runsaasti enemmän, ja siksi on hyvä asettaa esimerkiksi kaksi litraa päivässä-tavoite nesteenjuonnille.

Blogitekstin ovat kirjoittaneet Rockettes-muodostelmaluistelujoukkueen nuoret naiset. Blogipostaus on osa Mehiläisen ja Rockettesin yhteistyötä ja kirjoitukset käsittelevät nuorille – ja erityisesti kilpaurheilun keskuudessa esiintyviä tärkeitä aiheita.

Kuvat ovat Rockettesin omasta kuva-arkistosta.

Lue myös aiemmat Rockettes-joukkueen blogit:

Henkinen hyvinvointi ja valmentautuminen

Urheilijan ruokavalio ja ravinto

Ihmissuhteet, arki ja vapaa-aika

Jatka keskustelua blogin aiheesta Mehiläisen Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!