Ajanvarausmallin kuninkuusluokkaa

Blogi 18.5.2018

Julkiseen terveydenhuoltoon ja terveysasematoimintaan liittyy paljon pinttyneitä mielikuvia ja kliseitä, kuten ”Jussi odotti lääkärinaikaa kahdeksan kuukautta”, ”Pitkät jonot terveyskeskuksiin edelleen ongelmana.”, ”Onko jonoille mitään tehtävissä?”, ”Sotelta odotettiin paljon asian ratkaisemiseksi, mutta entäpä nyt?”

Kahdeksassa kuukaudessa ihminen joko parantuu vaivasta itsestään, mikä on tietysti toivottavaa, tai sairastuu entistä vakavammin. Usein vanhan vaivan tilalle ehtii jo tulla myös uusi ongelma. Kestämätön tilanne.

Entä, jos väittäisin, että yksityisen toimijan vetämällä julkisen puolen terveysasemalla on mahdollista saada lääkärin vastaanottoaika viikon sisällä joka ikinen kerta, kun sinne ottaa yhteyttä. Uskoisiko kukaan?

Onneksi on ihmisiä, jota eivät ole kangistuneet rutiineihin, vaan uskaltavat kyseenalaistaa totutut mallit ja arkipäiväisyydet. Tarvitsemme näitä luovia ihmisiä, jotka näkevät asiat laajemmin ja joilla on mahdollisuus vaikuttaa. On myös oltava kokeilunhalua ja rohkeutta. Minkä takia ihmisten pitäisi jonottaa terveysasemalle ja kiireetöntä vastaanottoa jopa kuukausi? Emmekö voisi hoitaa heitä nyt? Mitä jonottamisella saavutetaan? Voisiko kiireettömäänkin asiaan nopeasti puuttuminen hyödyttää potilasta kuitenkin enemmän?

Privaattipuoli houkuttaa potilasta juuri sen takia, että lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti. Tunnustettu tosiasia on sekin, että julkisen puolen potilaat ovat valmiit vaihtamaan terveysasemaa lääkärinajan paremman saatavuuden perässä. Mielestäni saatavuusongelman äärellä tulisi toimia asiakaslähtöisesti.

Entä jos jonoja ei olisikaan?

Jonojen kutistaminen on mahdollista jopa melko pienin kikoin. Meillä Espoontorin Oma Lääkärisi -asemalla blokkiajanvarauksessa hoitajat, nuo potilaiden hyvin tuntemat ”gerberokset”, määrittelevät hoidontarpeenarvion perusteella minkälaisen vastaanottoajan potilas tarvitsee vai tarvitseeko lainkaan. Lääkärin vastaanottohan ei ole ainoa autuaaksi tekevä asia, vaan toisinaan potilas todella saa paremman avun ja tuen esimerkiksi hoitajan vastaanotolta, kolmannen sektorin palveluista tai sosiaalipalveluista. Hyvän hoidontarpeenarvion merkitystä ei siis voi liikaa korostaa!

Lääkärin ajanvarauskirjassa ei ole enää totuttuja 20 tai 30 minuutin aikoja, vaan listat ovat vapaasti hoitajien muokattavissa 10 minuutin luomennäyttöajasta 60 minuutin vastaanottoajan vaativaan työkykyarvioon. Kun viikon alussa listat ovat lähes ”tyhjää täynnä” ja resurssit ovat oikein määritelty, niin potilas pääsee vastaanotolle alle viikossa. Maanantaisin kysynnän ollessa suurinta, on myös eniten aikoja annettavissa.

Myös lääkäreiden työnkuva on muuttunut monipuolisemmaksi ja jopa vähemmän kuormittavaksi, koska päivän kulku on vaihteleva. Ajanvarauskirjat ovat myös helposti muokattavissa poikkeustilanteiden varalta. Puhelintyökin on muuttunut vähemmän kuormittavaksi hyvän saatavuuden takia.
Myös potilaat ovat erittäin tyytyväisiä uuteen tyyliimme. Maaliskuun alussa asiakastyytyväisyyttä kuvaava NPS-mittari tuotti meille loistokkaan tuloksen 79. Toisen valtakunnallisesti vertailukelpoisen tavoitteen saavutimme helmikuun alussa, kun asemamme lääkäreiden T3 eli ”kolmas vapaa lääkärinaika” oli niinkin matala kuin 1–4 päivää!* Julkisella puolella Espoon keskiarvo lähellä 20.

Aika hyvin julkisen puolen terveysasemalta, vai mitä?* T3 on lääkärin vastaanoton saatavuuden mittari. Mediaani kaikkien asemalla työskentelevien lääkäreiden kolmannesta vapaasta vastaanottoajasta. Sitä seurataan valtakunnallisesti eri sairaanhoitopiireissä. Mitä pienempi luku on, sen parempi.

Kirjoittaja on Mari Mäki, Yleislääketieteen erikoislääkäri, Vastaava lääkäri ja kouluttajalääkäri, Oma Lääkärisi Espoontori , julkiset terveyspalvelut

Lue myös:

Oma Lääkärisi -terveysasemat - kasvua ja toiminnan kehittämistä asiakkaitamme varten