Ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen kilpailutus: Neljä avaintekijää onnistumiseen

Ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen herättää hoiva-alalla ja mediassa yleisemminkin tällä hetkellä paljon keskustelua. Käytännössä kaikilla hyvinvointialueilla on tavoitteena keventää palvelurakennetta lisäämällä yhteisöllistä asumista. Yhteisöllistä asumista on toteutettu jonkin verran hyvinvointialueiden omana tuotantona, mutta lisäystä tavoitellaan myös merkittävästi ostopalveluiden kautta.

Osa alueista on jo toteuttanut ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen hankinnan ja näistä on kertynyt paljon arvokasta kokemusta. Toisilla alueilla hankinnan valmistelu on meneillään tai vasta esiasteella. On tärkeää kerätä kaikki opit jo toteutetuista hankinnoista sekä yhteisöllisen asumisen palvelutuotannosta, jotta tulevat hankinnat saadaan onnistumiseen parhaalla mahdollisella tavalla.

Avaintekijät onnistumiseen

Mehiläisessä on toteutettujen hankintojen sekä palvelutuotannon kokemuksen kautta muodostunut neljä kriittistä tekijää, jotka ovat näkemyksemme mukaan tärkeitä huomioida yhteisöllisen asumisen hankinnan suunnittelussa:

1. Oikea asiakasprofiili

Yhteisölliseen asumiseen soveltuvat parhaiten asiakkaat, joilla on jo säännöllistä hoivan tarvetta, mutta ei vielä ympärivuorokautisen palveluasumisen tarvetta. Mikäli hoivan tarve on hyvin vähäinen, voi asiakkaalle paras ratkaisu olla jatkaa kotona asumista kotihoidon ja muiden tukipalveluiden turvin. Sen sijaan mikäli asiakkaalla on jo edennyt muistisairaus tai muutoin hoivan tarve on runsas tai ympärivuorokautinen, on ympärivuorokautinen palveluasuminen asiakkaalle oikea palvelumuoto.

2. Vuorokausihinta

Yhteisöllinen asuminen vaatii kokemuksemme mukaan asukasturvallisuuden varmistamiseksi riittävän henkilökuntaresurssin yksikköön päiväsaikaan eikä sen toteuttaminen näin ole tarkoituksenmukaista ainoastaan pistemäisinä ulkopuolelta tehtävinä kotihoidon käynteinä. Tämä huomioiden vuorokausihinta on selkein hinnoittelumalli, sillä se huomioi tarvittavan resurssin ja tuo laskutukseen ennustettavuutta niin tilaajalle kuin tuottajalle. Vuorokausihinta ei poista kuitenkaan mahdollisuutta määritellä asiakkaalle kotipalveluiden palvelutarve tunteina. Tuottajalle hinnoittelu voidaan toteuttaa esimerkiksi jakamalla asiakkaat 2–3 eri vuorokausihinnoiteltuun palveluluokkaan kuukausittaisten tuntimäärien mukaisesti.

3. Keskitetty yöhoito tilaajan puolelta

Yhteisöllisen asumisen satunnaisia yökäyntejä varten on olemassa erilaisia toteutustapoja. On järkevää, että jokainen alueella toimiva yhteisöllisen asumisen palveluntuottaja ei joutuisi toteuttamaan yöhoidon resursointia erikseen, vaan yöhoidon osalta voitaisiin hyödyntää keskitettyä hyvinvointialueen kotihoidon yöpartiota. Tämä onkin malli, johon useat hyvinvointialueet ovat päätyneet hankinnassaan.

4. Tilavaatimukset viranomaisvaatimusten mukaiset

Valvira selkeytti yhteisöllisen asumisen tilavaatimuksia keväällä 2024 linjaamalla, että yhteisöllisessä asumisessa tilavaatimus on 20m2 asunto sisältäen wc-tilat ja minikeittiövarauksen. Suosituksemme on, että hankinnoissa ei aseteta tätä korkeampia tilavaatimuksia, sillä ne nostavat kustannuksia ja myös hankaloittavat soveltuvin osin ympärivuorokautisen palveluasumisen tilojen muuntojoustavuutta yhteisölliseen asumiseen. Aiemmin hankinnoissa esiintyneet korkeammat tilavaatimukset vaikuttivat tarjoajien kykyyn tarjota ja nyt viimeisimmissä hankinnoissa tilavaatimukset ovatkin pääsääntöisesti vastanneet viranomaisvaatimuksia.

Edellä mainitut neljä tekijää huomioimalla uskomme, että hyvinvointialueet saavat kilpailukykyisiä tarjouksia yhteisöllisen asumisen hankinnoissa. Näin alueilla saadaan yhteisöllisen asumisen yksiköitä vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin tulevaisuuden haasteisiin.

Blogin kirjoittaja Mehiläisen ikääntyneiden palveluiden johtaja Satu Ahola.