Digitalisaatio tulee vauhdilla: Kuinka rohkaista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia hyödyntämään digiä asukkaiden hoidossa ja palvelussa

Digitaalisen muutoksen omaksuminen ei ole enää vaihtoehto – se on välttämätöntä myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Digitalisaatio ei ainoastaan lisää tehokkuutta ja vähennä inhimillisiä virheitä, vaan myös parantaa hoidon ja palveluiden saavutettavuutta sekä vaikuttavuutta.

Valtioneuvoston hiljattain julkaistussa selvityksessäUlkoinen linkki todettiin, että ammattilaisten kokemukset sosiaali- ja terveydenhuollon digipalveluista ovat vain osittain positiivisia ja etenkin työmäärän mahdollinen lisääntyminen digitalisaation myötä huolestuttaa ammattilaisia. Digitaalisten palveluiden vaikuttavuudesta on raportin mukaan olemassa vain vähäisesti tutkittua tietoa.

Osalla ammattilaisista on ennakkoluuloja digipalveluista, esimerkiksi chat-palveluista. Tämä vaikuttaa heidän halukkuuteensa omaksua digin tuomat muutokset. Kuinka siis rohkaisemme sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia mukaan digitaalisen terveydenhuollon tulevaisuuteen ja käännämme mahdolliset ennakkoluulot?

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille on annettava selkeä ja kattava käsitys siitä, kuinka digitaalisilla työkaluilla voidaan parantaa mm. hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta, tehokkuutta sekä asiakas- ja potilastyytyväisyyttä. Digitaaliset työkalut mm. mahdollistavat asukkaan yhdistämisen omaan palvelu- tai hoitotiimiin, jolloin esimerkiksi omaseurannan mittaustulokset ovat suoraan hoitavien ammattilaisten käytössä, ja hoidon jatkuvuus mahdollistuu myös vastaanottojen ulkopuolella.

Yksi tärkeimmistä keinoista voittaa muutosvastarinta on tarjota ammattilaisille asianmukaista koulutusta, tietoa ja jatkuvaa tukea muutokseen. Uuden toimintamallin käyttöönotossa on varattava aikaa uuteen järjestelmään perehtymisen lisäksi myös uuden tavan tehdä työtä omaksumiseen.

Esimerkiksi digitaalisessa palvelussa automaattisesti kerätyt esitiedot vapauttavat ammattilaisen aikaa kyselemisestä ja kirjaamisesta potilaan kohtaamiseen ja hoitoon sitouttamiseen. Palvelutuotantoon osallistuville ammattilaisille tulee tuoda näkyväksi heidän tekemänsä työn erilaiset mittarit ja asiakkailta kerättävä palaute työn vaikuttavuuden osoittamiseksi ja palvelutuotannon kehittymistä tulee systemaattisesti seurata.

Erilaiset kansalliset työpajat ja seminaarit ovat tehokkaita keinoja jakaa hyväksi todettuja käytäntöjä ja lisätä ymmärrystä digitaalisten työkalujen tarjoamista mahdollisuuksista esimerkiksi palvelutuotannon tehostamisessa tai asukkaiden palvelukokemuksen parantamisessa.

Menestystarinoita jakamalla voidaan myös osoittaa, kuinka teknologian hyödyntäminen vaikuttaa positiivisesti ammattilaisen työhön ja potilaiden hoitoon sekä hoitotuloksiin. Tällaiset esimerkit ja niiden jakaminen edistää digitaalisen kehityksen syvempää arvostusta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ja kansalaistenkin keskuudessa.

Ammattilaisten osallistaminen ja käyttäjäkokemuksen varmistaminen

Ammattilaisten on oltava mukana hyvinvointialueen digitaalisten työkalujen kehityksessä ja käyttöönotossa. Osallistaminen antaa heille mahdollisuuden vaikuttaa käyttöön otettaviin ratkaisuihin ja sovelluksiin, mikä lisää sitoutumista.

Lisäksi digitaalisten työkalujen käyttäjäkokemuksen huomioiminen on olennaisen tärkeää. Työkalujen on oltava helppokäyttöisiä, intuitiivisia ja aikaa säästäviä sekä niiden on sujuvoitettava ammattilaisten päivittäistä työtä. Digipalvelut eivät voi jäädä omaksi saarekkeekseen, vaan niiden tulee integroitua vahvasti perinteiseen kivijalka toimintaan, luoden tehokkaat digifyysiset hoito- ja palvelupolut.

“Olemme Mehiläisessä havainneet, että digiklinikassa hoidetun potilaan kustannus on kymmeniä prosentteja pienempi kuin kivijalassa. Digiklinikan avulla lääkärit ovat pystyneet ratkaisemaan jopa 15 potilastapausta tunnissa, jolloin ammattilaisilta on vapautunut enemmän aikaa esimerkiksi monisairaiden potilaiden vastaanottoihin.”

Esimerkkien voima on merkittävä

Yksi yleinen harhaluulo on, että teknologian lisääntynyt käyttö kuormittaa ammattilaista, jonka vuoksi potilaiden hoitaminen digissä heikentää hoidon laatua. Tämä käsitys saattaa johtua siitä, että digin tuomia mahdollisuuksia ei tunneta vielä tarpeeksi.

On kuitenkin jo olemassa dataa digitaalisten työkalujen toimivuudesta, jotka osoittavat, että ne todella parantavat ammattilaisen tehokkuutta. Olemme Mehiläisessä havainneet, että digiklinikassa hoidetun potilaan kustannus on kymmeniä prosentteja pienempi kuin kivijalassa. Esimerkiksi Mehiläisessä Digiklinikan avulla lääkärit ovat pystyneet ratkaisemaan jopa 15 potilastapausta tunnissa. Tällöin ammattilaisilta on vapautunut enemmän aikaa esimerkiksi monisairaiden potilaiden vastaanottoihin.

Toinen yleinen harhaluulo liittyy siihen, että suurin osa potilaiden yhteydenotoista julkiseen terveydenhuoltoon vaatii asiointia terveysasemalla ja vain vähän asioista pystytään hoitamaan etänä. Digitaalisessa palvelukanavassa esimerkiksi hoidontarpeenarviointia voidaan sujuvoittaa ja yhtenäistää esitietojen keruun ja kyselyiden avulla. Ensikontaktissa moniammatillinen digitaalinen palvelutiimi pystyy ratkaisemaan yli 80 % yhteydenotoista ja usein potilaan hoito voidaan aloittaa jo ensikontaktissa. Sujuvat hoitopolut mahdollistavat potilaiden ohjaamisen jatkohoitoon ja tutkimuksiin terveysaseman lähipalveluihin tarvittaessa.

Toimivat työkalut virtaviivaistavat päivittäisiä hallinnollisia tehtäviä jättäen enemmän aikaa ammattilaiselle suoraan potilaiden hoitoon ja kliiniseen päätöksentekoon. Digitaaliset työkalut mahdollistavat myös paremman saumattoman viestinnän ammattilaisten välillä ja varmistavat yhtenäisen ja hyvin koordinoidun lähestymistavan potilaiden hoitoon.

Yhteinen päämäärä motivaattorina

Digitaalisen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuus herättää innostusta, ja sen mahdollisuudet ovat valtavat. Koulutuksen tarjoaminen, myönteisten tulosten esittäminen, ammattilaisten osallistaminen, kuunteleminen sekä riittävän tuen tarjoaminen ovat keinoja, joilla voimme kannustaa sote-ammattilaisia ottamaan askeleen kohti digitaalista sote-keskusta. Yhdessä voimme mahdollistaa digitalisaation etenemisen sekä kaikille kansalaisille paremman hoidon ja palvelujen saavutettavuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa jatkossa.

Blogin kirjoittajana Etälääketieteen keskuksen vastaava lääkäri Maria Skön.