Käden tärkeyden huomaa vasta, kun sen toiminnan menettää

Blogi 17.11.2020

Kädet ovat meille jokaiselle tärkeät. Me esimerkiksi syömme, kommunikoimme, pukeudumme ja teemme töitä käsiämme käyttäen. Käsiltä vaaditaan niin hienomotoriikkaa kuin raakaa voimaa. Käsikirurgin näkökulmasta käsissä kiehtovinta onkin niiden hienostunut anatomia: kädet ovat täynnä pieniä, teknisesti vaativia rakenteita, jotka vaikuttavat suoraan niiden toimintaan. Kun nämä rakenteet hajoavat, on niiden korjaaminen haastavaa.

Käden tärkeyden huomaa usein vasta, kun sen toiminnan menettää. Käden toiminnan palauttaminen onkin usein potilaalle iso asia. Yhdelle se tarkoittaa takaisin saatua työkykyä, toiselle taas omatoimisuuden palautumista. Päätoimessani HUS Käsikirurgian yksikön osastonylilääkärinä hoidan esimerkiksi neliraajahalvauspotilaita ja rakennan heidän käsiinsä toimintoja. Kun täysin kaulasta alaspäin halvaantuneelta potilaalta kysytään, minkä toiminnon he eniten haluaisivat palauttaa, on käsien toiminta usein ensimmäisenä listalla, koska niiden toiminta on itsenäisen elämän kannalta oleellista.

Tavallisimmin vastaanotolleni Mehiläisessä hakeutuu potilas, jolla on käden, ranteen, kyynärvarren tai kyynärpään tapaturma kuten murtuma, jänne-, nivelside- tai hermovamma. Käden tapaturmissa on tärkeää valita heti alkuvaiheessa oikea hoitolinja, jotta toiminta saadaan palautettua ihanteellisesti. Valitettavan usein potilas tulee vastaanotolle vasta, kun tapaturmasta on jo kulunut aikaa. Vammojen hoito jälkeenpäin on aina haastavampaa ja vaatii käsikirurgilta erityistä kokemusta.

Toinen yleinen ongelma potilaillani on käden tai ranteen kipu, joka haittaa elämää. Tällöin taustalla voi olla ikääntymisestä johtuva nivelrikko, hermopinne tai jonkinlainen rasitusvamma, kuten jännetupentulehdus. Se, miten vaivaa hoidetaan, on monen tekijän summa ja käydään läpi aina potilaskohtaisesti. Lieviä oireita pystytään usein hoitamaan ei-leikkauksellisilla hoidoilla, kuten lastoilla, työergonomiaa parantamalla ja rasitusta vähentämällä. Kun kipu yltyy kovin hankalaksi, aletaan pohtia leikkausta.

Vain alle viidennes käsikirurgin vastaanotolla käyvistä potilaista leikataan – suurinta osaa voidaan auttaa muilla keinoilla. Käsikirurgiset toimenpiteet vaihtelevat pienistä, paikallispuudutuksessa tehtävistä toimenpiteistä tunteja kestäviin, vaativiin leikkauksiin.

Pisimpään kestävä työ tehdään kuitenkin yleensä vasta leikkauksen jälkeen, toipumisvaiheessa.

Leikkausta seuraava kuntoutuminen saattaa kestää useita viikkoja tai kuukausia. On hyvin tärkeää, että myös se vaihe hoidetaan hyvin ja ammattitaidolla tiiviissä tiimityössä potilaan sekä käden toimintaan ja kuntoutukseen perehtyneiden fysio- ja toimintaterapeuttien kanssa. Lääkärinä tiedän onnistuneeni, kun toipumisjakson jälkeen potilas on jälleen kivuton ja voi palata työhön tai saada takaisin omatoimisuuttaan.

Blogitekstin kirjoittaja on Mehiläisen käsikirurgian erikoislääkäri, LT, dosentti Eero Waris.