Mikä on teknologian vaikutus terveydenhuoltoon?

Blogi 6.7.2017

Teknologian kehityksen vaikutus terveydenhuollon palveluihin on ajankohtainen aihe niin globaalisti kuin sote-uudistuksen keskellä olevassa Suomessa. Asiantuntijat arvioivat erilaisia riskejä ja muun muassa sitä, voiko koko kansallinen uudistus kaatua erilaisiin ja huonosti yhteensopiviin potilastietojärjestelmiin, jos tarvittavia muutoksia ei tehdä ajoissa.

Samalla keskustellaan paljon myös terveysteknologian mahdollisuuksista, kuten ruotsalaisten elvytyskäyttöön suunnitelluista droneista ja sovelluskaupoista, joista kuka tahansa saa ladattua puhelimeensa erilaisia sydämen toiminnan seurantaan ja sydänsairauksien diagnostiikkaan kehitettyjä sovelluksia.

Pelastaako teknologia terveydenhuollon tulevaisuudessa vai onko se uudistuksia hidastava tai jopa estävä tulppa?

ATK:n paluu

Jos terveydenhuollon teknologian nykytilaa ja organisaatioiden teknologiakehitykseen varaamia budjetteja verrataan muihin toimialoihin, ovat investoinnit maltillisia — joskus jopa liian alhaisia. Näin voidaan ajatella siksi, että suurin osa budjetista hupenee vanhojen järjestelmien ja infrastruktuurin tekohengittämiseen.

Digiloikan tekeminen on haastavaa ja terveydenhuollon organisaatioiden johdolta vaaditaan merkittäviä lisäpanostuksia sekä tuotekehitykseen että uuteen infrastruktuuriin. Teknologiainvestoinnista päättävät henkilöt ovat puolestaan vastuussa siitä, että rahankäyttöä suunnataan pelkän ylläpidon sijaan enemmän myös kehitykseen.

Alhaisten teknologiainvestointien ja useiden päällekkäisten järjestelmien vuoksi lääkäreiden työajasta suuri osuus menee huonon käytettävyyden ja IT-ongelmien selvittelyyn. Sama tieto saatetaan juotua syöttämään useaan kertaan eri paikkoihin.

Useat lääkärit ovatkin toivoneet paluuta automaattisen tietojenkäsittelyn, eli ATK:n, kehittämiseen, minkä seurauksena lääkärin aikaa voisi vapautua itse potilastyöhön. Nykypäivän IT: voikin nähdä joissakin tapauksissa ATK:n irvikuvana, jossa terveydenhuollon ammattilaiset paikkaavat vajaanaisesti toimivia IT-prosesseja.

Lääkäri asiakkaan taskuun – alueellista tasa-arvoa

Etälääkäripalvelua niin videolla, äänipuhelulla kuin digitaalisilla palveluilla on käytetty jo vuosia terveyspalveluiden tuotannossa. Videoyhteys on nykyteknologian avulla todella edullinen tapa yhdistää lääkäri ja potilas huolimatta pitkästä välimatkasta. Videovastaanotto ei kuitenkaan poista tarvetta sopia vastaanottoaika, joka sopii molemmille osapuolille.

Digivastaanottoa on kritisoitu siitä, että hoitotapahtuma ilman potilaan näkemistä vaikeuttaa luotettavan diagnoosin tekemistä. Pitää varmasti paikkansa, että digivastaanotto sopii paremmin tietynlaisiin tapahtumiin, kuten reseptin uusimiseen tai allergialääkkeiden määräämiseen, kun diagnoosi on olemassa. Samaa toimintamallia on käytetty jo pitkään niissä tapauksissa, kun lääkäri tuntee potilaansa hoitohistorian ja määrää lääkityksen apteekkiin puhelinreseptin avulla potilasta fyysisesti tapaamatta.

Digiklinikka ja E-resepti ovat vain tuoneet tämän saman mallin puhelinsoiton sijaan digipalvelun muotoon. Etädiagnostiikan kehitys tulee varmasti parantamaan digilääkärin työkalupakkia tulevaisuudessa.

Digilääkärikäyntien lisääminen Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa on suuri mahdollisuus, joka nopeuttaa potilaan hoitoon pääsyä ja lisää hoidon tehokkuutta. Digilääkäripalvelut ovat kaikkien saatavilla – asuinpaikasta riippumatta.

Mikäli digilääkäri määrää sairauteen lääkitystä, on suurten kaupunkien ulkopuolella edelleen haasteena lähimmän apteekin sijainti tai lääketoimituksen logistiikka. Tosin tämä sama haaste koskee kaikkea fyysisten tavaroiden verkkokauppaa, mutta lääkkeiden toimitus pitäisi useimmiten tapahtua lyhyen ajan sisällä tilaamisesta.

Korvaako tekoäly lääkärin?

Useat tekoälyä kehittävät teknologiayhtiöt keskittyvät sairauksien diagnostiikkaan ja tekoälyn luomiin hoitosuosituksiin. Ajantasainen ja valmiiksi suodatettu tekoäly toimii varmasti tulevaisuudessa lääkärin apuna ja siten varustaa hoitavan lääkärin laajemmalla tiedolla nykyiseen verrattuna.

Tulevaisuudessa lääkäreistä tulee siis koneavusteisina vielä nykyistäkin viisaampia. Lääkäriä kone ei kuitenkaan kokonaan korvaa – jo pelkästään eettisistäkin syistä. Esimerkiksi enemmän tai vähemmän vakavissaan tehdyn http://willrobotstakemyjob.com -sivuston mukaan lääkäreiden korvaaminen roboteilla on erittäin epätodennäköistä.

Sivuston laskurin mukaan todennäköisyys sille, että lääkärin työn varastaa robotti, on erikoistumisalasta riippuen vain parin prosentin luokkaa. Autonkuljettajien tulevaisuuden näkymät sen sijaan ovat hieman synkemmät, sillä heidän työnsä hoitaa robotti tulevaisuudessa 90% todennäköisyydellä.

Robotiikka ja etähoito

Entä jo aiemmin mainitut ruotsalaisten kehittämistä miehittämättömistä koptereista, eli dronet? Miten niiden robotiikka auttaa etähoidossa?

Ruotsin maaseudulla on pitkät etäisyydet ensihoidon ja asukkaiden välillä. Monissa tapauksissa sydänpysähdyksen saaneelle potilaalle pitäisi saada hoitoa muutaman minuutin sisällä, kun lääkärikopterin tai ambulanssin tulo vie monilla alueilla jopa puoli tuntia. Paikkatietoanalyysin perusteella optimaalisiin kohtiin sijoitetut dronet ehtivät potilaan luo minuuteissa ja esihoidon aloittamisen aika voi pudota yli 15 minuuttia verrattuna nykytilanteeseen. Kopteri vie paikalle käyttäjää neuvovan defibrillaattorin, eli samanlaisen laitteen joita nykyään löytyy mm. kauppakeskuksista ja monilta työpaikoilta.

Tulevaisuudessa robotin avulla lääkärit voisivat etäohjauksella varmasti tehdä muitakin ensihoidollisia toimenpiteitä, kuten avata hengitysteitä ja suorittaa henkiä pelastavia leikkauksia. Robotin avulla tehdään leikkauksia jo joissakin sairaaloissa. Teknologia voi tulevaisuudessa pelastaa ihmishenkiä ja etenkin parantaa hoitoa kaupunkialueiden ulkopuolella.

Mitä seuraavaksi?

Samalla, kun perusasioita laitetaan kuntoon ja menneiden vuosien teknologiavelkaa kurotaan kiinni, pitää digipalveluita ja teknologiaa kehittää, jotta jo ihan nykyteknologiankin hyödyt saadaan aidosti käyttöön myös terveydenhuollon palveluissa. Palveluissa käsiteltävä informaatio on luottamuksellista potilastietoa, joten tietoturva on huomioitava aina jo osana palvelukehitystä.

Kokonaisuutena tämä ei siis ole helppo homma ja on ymmärrettävää, että asiantuntijat ovat huolissaan siitä, miten tässä urakassa onnistutaan, kun lainsäädäntö muuttaa merkittävästi nykyisiä prosesseja. Insinööreillä ja kehitykseen osallistuvilla osapuolilla on tässä iso vastuu tehdä lääkäreiden ja asiakkaiden työkaluista toimivampia, turvallisia ja tehokkaampia.

Hyvää ja turvallista kesää!

Kalle Alppi

Blogitekstin on kirjoittanut tietohallintojohtaja Kalle Alppi, joka vastaa Mehiläisen tietohallinnosta, sovelluskehityksestä sekä digitaalisista palveluista.

Jatka keskustelua blogin aiheesta Mehiläisen Facebookissa, Twitterissä ja LinkedInissä!

Kuuntele myös Goforen podcast-jakso, jossa Kalle Alppi on vieraana keskustelemassa aiheesta: Mitä syntyy, kun ylimmässä johdossa on lääkäreitä ja hakkereita?