HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Taikatemppuja karhunpennuille

Kävin lapsena paljon lääkärissä. Sairastin useita korvatulehduksia ja taisin joskus työntää Legonkin nenääni. Muistan omasta lapsuudestani sen, että lääkärikäynnit olivat silloin kaikkein helpoimpia ja mukavimpia, kun lääkäri oli hyvässä kontaktissa vanhempiini. Uskon peilanneeni äidin luottamusta lääkäriin myös omaksi tunteeksi. Pienen lapsen tunnekirjo voi olla hyvin mustavalkoinen ja lapsi saattaa luottaa täysin vanhempien reaktion kautta koettuun tunteeseen.

Ilmoitin äidilleni kuusivuotiaana pulkkamäessä, että haluan isona lääkäriksi. Pidin lupaukseni ja nykyään työskentelen yleislääkärinä Töölön Mehiläisen päivystysvastaanotolla. Täällä ovesta sisään voi tulla kuka vaan vauvasta vaariin. Yleensä lapset tulevat päivystykseen pienten tapaturmien tai nuhakuumeen vuoksi. Varsin yleistä on, että koulussa tai harrastuksissa on vääntynyt sormi tai varvas tai on saatu pieni haava kaatuessa, mutta mahtuu mukaan myös vakavampiakin juttuja.

Pyrin vastaanotollani hyvään kontaktiin lapsen ja vanhempien kanssa. Lähestyn lapsia rauhallisesti ja empimättä – kuin lähestyisi karhunpentua. Imeväisten kanssa korostuu rauhallinen ja turvallinen ympäristö sekä vanhemman rooli. Leikki-ikäisten lasten kanssa pitää varautua mihin tahansa tunnereaktioon. Koulu-ikäisistä ja nuorista lääkäri saakin jo loogisemman keskustelukaverin ja neuvottelusta tulee työväline. Vastaanotolla muutan herkästi omaa toimintaani lapsen tai vanhempien vasteen mukaan ja pyrin mukautumaan tilanteen vaatimaan rooliin.

Eräs mieleeni jäänyt potilaskohtaaminen on, kun vastaanotolleni tuli pikkuprinsessa, jonka kurkkuun oli pistänyt ruoto mummon kalasopasta. Potilas pelkäsi minua ihan hirveästi ja oli kovasti itkuinen. Suuhun piti kuitenkin päästä katsomaan. Jaamme vastaanotolla lapsille kumiliskoja, joten piilotin sellaisen kämmeneni sisään. Kun itkuinen tyttö raotti viimein hieman suutaan, olin vetävinäni liskon sieltä ulos. Tyttö tykkäsi pienestä taikatempusta ja oli sen jälkeen paras kaverini. Suun sai tarkistaa ja sen jälkeen potilas olisi halunnut vielä tanssiakin kanssani.

Jotkut asiat vaativat päivystyksellisen ongelman ratkaisemisen, vaikka potilas olisi voimakkaasti eri mieltä. Näin käy usein esimerkiksi ommeltavien haavojen kanssa. Monesti ensikäynnillä suuttunut pikkupotilas kuitenkin tuo kontrollikäynnillä kivalle lääkärille piirustuksia.

Usein epäselvissäkin tilanteissa potilaan ja perheen kanssa päästään parhaaseen tulokseen, kun suunnitelmat hoidosta tehdään yhdessä ja päätökseen johtaneet löydökset tai syyt selitetään vanhemmille hyvin.

Lempimuumihahmosi?

Muumit ovat olleet läsnä elämässäni lapsuudesta asti, joten pystyn samaistumaan jokaisen hahmon johonkin piirteeseen. Nuori Muumipappa lienee kuitenkin lempihahmoni, sillä hän on hyväsydäminen ja rohkea seikkailija.

Blogitekstin kirjoittaja Joonas Eskelinen toimii Mehiläisessä päivystävänä yleislääkärinä.

Lue lisää

Lastenlääkärinä ja tutkijana tärkeiden kysymysten äärellä

Vaikka oireet eivät ole vakavia vanhemman huoli on silti todellinen

Minun vastaanotollani ei kenenkään tarvitse pelätä

Lääkärikäynnillä lapsi on tähti

Hyvä lääkäri kuuntelee ja kuulee

Lapsi saa monipuolisesta urheilusta lahjaksi liikunnallisen elämäntavan

Borrelioosi pitää hoitaa, mutta punkkeja ei kannata pelätä

Nuorikin voi rasittua liikaa - perheen pelisäännöistä apua

Luottamus rakentuu ensikohtaamisesta lähtien

Muumit ja Mehiläinen yhteistyöhön