Hoitamattoman ADHD:n laskua maksavat sekä lapsi että yhteiskunta

Hoitamaton ADHD ei ole vain yksilön haaste vaan se on mitä suurimmissa määrin myös yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset valuvat veronmaksajien maksettavaksi. Ellei tukea kyetä järjestämään ajoissa, inhimillinen ja taloudellinen taakka voivat koitua varsin suuriksi.

ADHD-diagnoosit yleistyvät mutta edelleenkään kaikki eivät saa apua ajoissa

Vaikka ADHD-diagnoosit yleistyivät edelleen vuonna 2023 (THL, 11.3.2025), moni lapsi ja nuori jää edelleen vaille oikea-aikaista tunnistamista ja tukea. Erityisesti tytöillä ja lieväoireisilla lapsilla oireet tunnistetaan usein poikia myöhemmin. Tämä voi johtaa ongelmien kasautumiseen ennen kuin apua on tarjolla.

Käypä hoito -suositusten mukaan tukitoimien suunnittelu tulisi käynnistää heti, kun herää huoli tarkkaavuuden, keskittymisen tai ylivilkkauden vaikeuksista. Tuki ei kuitenkaan tarkoita aina pelkkää diagnoosia tai lääkehoitoa. Etenkin pienillä lapsilla arjen rakenteiden merkitys korostuu. Keskeistä on muokata lapsen koulu- ja kotiympäristö sellaiseksi, että se tukee toiminnanohjauksen ja tarkkaavuuden kehittymistä. Mitä suotuisampi arkiympäristö, sitä todennäköisemmin lapsi löytää omia keinojaan selviytyä ja menestyä.

Lapsen minäkuva ja itsetunto vaakalaudalla

Hoitamaton ADHD vaikuttaa suoraan lapsen itsetuntoon ja minäkuvaan. Kun arjessa kompastuu jatkuvasti odotuksiin, saa kritiikkiä ja kokee epäonnistumisia, usko omiin kykyihin alkaa herkästi horjua. Tämä voi heijastua ystävyyssuhteisiin, koulumotivaatioon ja myöhemmin työelämään. ADHD ei toki itsessään estä menestystä vaan päinvastoin, oikein tuettuna ADHD-oireiset lapset ovat usein kekseliäitä, hyvin empaattisia, rohkeita, auttavaisia, idearikkaita ja sanavalmiita. Ilman oikea-aikaista tukea nämä vahvuudet jäävät helposti piiloon, ja riski ongelmille kasvaa.

Kun apu viivästyy, seuraukset kertautuvat

Hoitamaton ADHD ei vaikuta vain lapsen arkeen. Sen vaikutukset näkyvät laajasti myös yhteiskunnan tasolla. Tunnistamaton ADHD lisää yksilön riskiä esimerkiksi tapaturmille, rikolliselle käyttäytymiselle, mielenterveysongelmille ja syrjäytymiselle.

Useiden akateemisten tutkimusten mukaan ADHD:n hoitamattomuus on yhteydessä myöhempiin elämän haasteisiin, kuten koulutuksen keskeytymiseen, työttömyyteen ja mielenterveyden ongelmiin. Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt nuori voi maksaa yhteiskunnalle elämänsä aikana jopa 1,2 miljoonaa euroa. Tähän lasketaan muun muassa menetetyt verotulot, sosiaalituet, terveydenhuollon kulut ja mahdolliset rikosoikeudelliset seuraamukset.

Varhainen tuki on investointi, ei kulu

ADHD:n varhainen tunnistaminen ja tuki eivät ole pelkkä terveydenhuollon kustannus. Ne ovat sijoitus lapsen ja koko yhteiskunnan tulevaisuuteen. Oikea-aikainen apu auttaa lasta rakentamaan itsetuntoa, säilyttämään opiskelumotivaation ja löytämään paikkansa yhteiskunnassa.

Esimerkiksi varhaisen diagnosoinnin, perheohjauksen ja koulun tukitoimien vuosikustannukset liikkuvat muutamissa tuhansissa euroissa lasta kohden. Tämä on pieni hinta verrattuna jopa miljoonaan euroon, jonka yhteiskunta joutuu maksamaan, jos nuori syrjäytyy. Toukokuun alussa voimaan tulevan Terapiatakuu-lainsäädännön yhteydessä moni hyvinvointialue rakentaakin mielenterveystyön kokonaisuuden palvelukokonaisuuttaan, johon ADHD:n hoitokin selkeästi kuuluu. Jokainen tunnistettu ja hoidettu ADHD rakentaa vahvempaa tulevaisuuden yhteiskuntaa niin inhimillisellä kuin taloudellisellakin tasolla.

Blogin kirjoittajana Mehiläinen Psykologipalveluiden palvelujohtaja Heini Järvinen, heini.jarvinen@mehilainen.fi.