Tekoäly muuttaa työtä, mutta teknostressin suhteen kannattaa olla valppaana

Tekoäly lupaa mullistaa työtä monin positiivisin tavoin, mutta uusilla teknologioilla on aina myös varjopuolensa. Mitä tarkoittaa teknostressi, ja miksi siitä kannattaa puhua juuri nyt?

Syksyllä 2022 OpenAI julkaisi ChatGPT:n suurelle yleisölle, ja työelämä muuttui sen seurauksena perustavanlaatuisesti. Tekoäly on rantautunut jokaisen huulille, eikä kilpailukykyä tavoitteleva organisaatio voi ohittaa suurten kielimallien tarjoamia mahdollisuuksia. Tekoäly lupaa monia hyötyjä: se sujuvoittaa prosesseja, kasvattaa automaatioastetta ja tarjoaa yksilölle virtuaalisen tiimin apulaisen. Terveydenhuollon näkökulmasta kiinnostavaa on myös se, että yksi suosituimmista käyttökohteista suurille kielimalleille on toimia eräänlaisena terapeuttiapurina.

Uudet teknologiat vievät ihmiskuntaa eteenpäin ja tarjoavat ennennäkemättömiä mahdollisuuksia. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole yksinomaan myönteisiä. Kännykät alkoivat yleistyä 1990-luvun lopulla, ja vasta nyt - yli kaksi vuosikymmentä myöhemmin - käydään vakavaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, tulisiko ne kieltää esimerkiksi peruskoulujen oppitunneilla. Älypuhelinaddiktio ja ihmisten heikentynyt keskittymiskyky ovat nousseet huolenaiheiksi. Sosiaalinen media on synnyttänyt uusia ammatteja ja liiketoimintaa, mutta sen on myös epäilty lisäävän mielenterveysongelmia, – ja joissakin maissa se on jo kielletty tietyiltä ikäryhmiltä.

Teknologia voi siis olla todellinen kaksiteräinen miekka. Tähän viittasi jo Craig Brod vuonna 1984 kirjoittaessaan tietokoneiden läpimurrosta, jolloin hän loi myös termin teknostressi. Teknostressillä tarkoitetaan ihmisen haitallista kuormittumista teknologiaa käytettäessä.

Mitä teknostressi tarkoittaa?

Teknostressi on tärkeää erottaa laajemmasta kuormittumisen käsitteestä: kuormittuminen voi olla myös positiivista, niin kutsuttua eustressiä. Teknostressistä puhuttaessa keskitytään nimenomaan haitalliseen kuormittumiseen, jota on syytä tietoisesti rajata ja vähentää.

Teknostressin syyt voivat olla monenlaisia: työn jatkuvuuteen liittyvä epävarmuus, teknologian tuottama monimutkaisuus tai tilanteet, joissa automatisoitu prosessi pettää ja vaatii manuaalista korjausta suunnittelemattomaan aikaan. Hyvä uutinen on, että teknostressiä voidaan vähentää, mutta se edellyttää sekä sen tekijöiden ymmärtämistä että kykyä reagoida niihin niin yksilön kuin organisaation tasolla.

Tutustu myös muihin asiantuntijakirjoituksiin, joissa käymme läpi tekoälyn vaikutuksia aivotyöhön, työyhteisön dynamiikkaan ja johtamiseen, sekä siihen, mitä organisaatioiden kannattaa ottaa mukaansa kohti digitaalista tulevaisuutta.

Blogin on kirjoittanut Mehiläisen työterveyspsykologi ja kehityspäällikkö Kimmo Haapanen