Influenssarokote

Usein kysytyt kysymykset

• Mitä influenssakantoja vastaan rokote antaa suojaa?

  Mehiläisessä käytettävä influenssarokote antaa suojan sekä molempia A-viruskantoja että B-viruskantaa vastaan.

• Milloin rokote olisi hyvä ottaa, jotta ehdin saamaan riittävän suojan?

  Influenssarokote kannattaa ottaa syksyllä ennen kuin influenssakausi alkaa. Rokotteen suojan kehittyminen kestää noin kaksi viikkoa, minkä aikana suoja ei ole vielä täydellinen. Influenssarokotteen voi ottaa myös epidemian alkamisen jälkeen, mutta silloin rokotetulla on riski sairastua influenssaan ennen vasta-ainesuojan täydellistä muodostumista.

• Kuinka pitkän suojan saan rokotteesta?

  Kausi-influenssarokote tulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska liikkeellä olevien influenssavirusten kannat muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain.

• Kenelle influenssarokotusta suositellaan?

  Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssan riskiryhmille sekä kaikille, joiden lähipiirissä on henkilö, jolla on suurentunut riski sairastua vakavaan influenssaan.

  Influenssan riskiryhmät:

  • yli 65-vuotiaat
  • pienet lapset
  • raskaana olevat
  • iästä riippumatta mm. sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, keuhkosairauksia, maksa- ja munuaistauteja sairastavat
  • potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.

• Voinko ottaa rokotteen sairaana, esimerkiksi minulla on nuha tai muu vastaava flunssan oire?

  Rokotetta ei saa antaa kuumeen tai kuumeisen infektion aikana, vaan se tulee siirtää kunnes rokotettava on parantunut.

• Voiko jokin sairaus olla este rokotteen ottamiseksi?

  Rokotteen ottamisessa on hyvä huomioida seuraavat sairaudet:

  • Lapsen astma: nenäsumuterokotusta tulee siirtää, jos lapsen astma ei ole hoitotasapainossa tai lapsella on vinkuvaoireinen hengitystieinfektio.
  • Kuume: rokotusta ei saa antaa kuumeen tai kuumeisen infektion aikana, vaan rokotus on siirrettävä, kunnes rokotettava on parantunut.
  • Guillain-Barré -oireyhtymä, GBS: Äskettäin Guillain-Barré -oireyhtymään (GBS) sairastuneen influenssarokotuksesta päättää hoitava lääkäri yhdessä rokotettavan kanssa.

  Nenäsumutteena annettavaa rokotetta ei saa antaa:

  • henkilölle, jonka elimistön puolustuskyky on voimakkaasti heikentynyt joko sairauden tai sen hoidon takia.
  • salisylaattihoitoa saaville lapsille.

  Rokotetta ei saa antaa silloin, jos on aiemmasta influenssarokotteesta saanut vakavan, välittömän allergisen reaktion, eli anafylaktisen reaktion.

• Voiko influenssarokotteen ottaa raskaana ollessa?

  Raskaana olevalle voidaan antaa pistettävä influenssarokote missä tahansa vaiheessa raskautta. Nenäsumuterokotetta taas ei suositella lainkaan raskaana oleville.

• Voinko saada influenssan, vaikka olisin saanut rokotuksen?

  Influenssaan voi sairastua, vaikka olisi saanut rokotteen. Influenssarokote ei anna täydellistä suojaa influenssalta tai estä sen levittämistä oireettomana, mutta se on kuitenkin paras keino suojautua taudilta. Jos rokotuksesta huolimatta sairastuu influenssaan, taudin sairastaa yleensä lievempänä ja siitä toipuu nopeammin kuin rokottamattomana. Rokote kannattaa ottaa myös, jos haluaa suojaa influenssan aiheuttamilta jälkitaudeilta, kuten lapsilla korva- ja keuhkoputkentulehduksilta, sekä kaikissa ikäryhmissä keuhkokuumeelta.

• Mitä haittavaikutuksia tai sivuvaikutuksia influenssarokotteesta voi tulla?

  Influenssarokotteen haittavaikutukset ovat harvinaisia ja niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista:

  • Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta.
  • Pistettävät rokotteet voivat aiheuttaa rokotuskohdan punoitusta ja aristusta.
  • Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Oireet menevät ohi parissa päivässä. Niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä.

  Vakavia haittoja, kuten vakava allerginen reaktio eli anafylaksia, ilmenee hyvin harvoin.

  Influenssarokotteen jälkeen voi tulla lieviä flunssan kaltaisia oireita, jotka kuuluvat rokotteeseen ja menevät pian itsestään ohi. Huomioithan, että nämä lyhytkestoiset rokotusreaktiot eivät ole syy hakeutua koronavirustestiin. Jos rokotuksen jälkeiset oireet kestävät yli vuorokauden ja/tai rokotettu tuntee itsensä selkeästi sairaaksi, kuumeiseksi ja hänelle tulee hengitystieinfektion oireita, hänen tulee siinä tapauksessa olla yhteydessä terveydenhuoltoon mahdollisen samanaikaisen koronavirusinfektion arvioimiseksi.

• Tarvitseeko terve urheilija influenssarokotetta, vaikka ei itse kuuluisi varsinaiseen riskiryhmään?

  Urheilijalle terveet päivät ovat tärkeitä, ja infektioiden ennaltaehkäisy onkin merkittävässä roolissa, kun huolehditaan terveydestä ja hyvästä suorituskyvystä. Sen vuoksi influenssarokotus on niin urheilijalle kuin muillekin vahvasti suositeltava ehkäisykeino influenssaa vastaan.

  Yksittäinen urheilija hyötyy myös siitä, jos hänen lähipiirinsä ja mahdollisesti koko urheilujoukkue on rokotettu.

• Mikä voi lisätä urheilijan riskiä sairastua influenssaan?

  Urheilijat viettävät paljon aikaa ryhmissä: joko joukkueissa tai treeniryhmissä. He ovat siis melko usein läheisesti tekemisissä, mikä lisää hengitystieinfektion tarttumisen riskiä.

  Urheilijat saattavat matkustaa, esimerkiksi kilpailujen tai harjoitusten takia, melko paljon, mikä myös omalta osaltaan lisää riskiä sairastua.

• Mikä on urheilijalle paras ajankohta ottaa influenssarokote?

  Infektioiden ennaltaehkäisy on hyödyllistä eivätkä rokotuksen haittavaikutukset yleensä ole niin suuria, etteikö hyöty lopulta olisi suurempi.

  Influenssarokotus ei aiheuta rokotuksen ottajalle varsinaista influenssaa, mutta rokottaminen voi aiheuttaa joitakin haittavaikutuksia. Jos rokotteesta tulee haittavaikutuksia, ovat ne pääsääntöisesti lieviä, kuten pistoskohdan kipu, väsymys, päänsärky ja lihaskipu. Joskus voi tulla myös lyhyttä lämpöilyä tai kuumetta. Oireet kestävät yleensä vain korkeintaan muutaman päivän.

  Rokotesuoja ei synny heti rokotteen jälkeen, vaan suojan kehittymiseen menee noin kaksi viikkoa rokotushetkestä alkaen. Suositeltu hetki rokotteen ottamiselle on ennen influenssakauden alkua: marras–joulukuussa.

  Rokotuksen jälkeen on hyvä olla treenikalenterissa sopivaa väljyyttä; mitään kovin raskaita treenejä tai tärkeitä kisoja ei kannata ajoittaa heti rokotteen ottamisen jälkeisille päiville.

  Kannattaa huomioida kilpailukalenteri ja mahdolliset harjoitustauot. Rokottaminen jo influenssakauden alettua voi olla hyödyllistä. Pistospaikan arkuus voi olla myös hetkellinen haitta, joka urheilijan on hyvä ottaa huomioon. Rokotuspaikka kannattaakin valita oman lajin mukaan, esimerkiksi tennispelaajan ei kannata ottaa sitä dominanttiin käteen.

• Miten muuten suojautua influenssalta kuin rokotteella?

  Käsienpesu on paras keino suojautua, eli riittävästä käsihygieniasta tulisi huolehtia jatkuvasti. Myös oikeanlainen yskimishygienia on taudin leviämisen kannalta tärkeä, eli aina tulisi yskiä hihaan eikä käteen. Jos joku vaikuttaa flunssaiselta, kannattaa pitää häneen 1–2 metrin etäisyys.

  Joukkueissa influenssaan sairastuneet on hyvä eristää, sillä vaikka kaikki olisivatkin saaneet rokotteen, ei influenssarokotteen suojateho ei ole täysi 100 %. Kuitenkin, jos influenssarokotteen saaneet sairastuvat, on tauti usein lievempi kuin ilman rokotetta olisi ollut.

  Influenssa voi aiheuttaa pitkän poissaolon harjoituksista ja kilpailu- tai ottelusuorituksista. Lisäksi influenssan sairastaneella on jälkitautien mahdollisuus myös normaaliflunssaa suurempi.

• Milloin influenssarokote tulisi ottaa ennen matkaa?

  Vuosittaista kausi-influenssarokotetta saa Suomesta vain noin syys–lokakuusta lähtien seuraavan vuoden kevääseen saakka. Jos rokotetta ei enää olisi Suomessa tarjolla ja matka kestää hieman pidempään kuin ns. perusturistimatka, voi sen tarvittaessa ottaa kohdemaassa, esimerkiksi eteläiselle pallonpuoliskolle matkustaessa.

  Rokotteen suoja kehittyy kahdessa viikossa rokotteen ottamisen jälkeen. Jos haluaa suojan olevan voimassa ennen mahdollista altistusta, kannattaa influenssarokote ottaa vähintään kaksi viikkoa ennen matkaa.

  Lisäksi yli 60-vuotiaille on saatavilla korkea-annoksinen influenssarokote, joka sisältää enemmän vaikuttavaa ainetta kuin tavanomainen, kansallisessa rokotusohjelmassa käytetty rokote.

  Rokotteiden lisäksi 2–17-vuotiaille on saatavilla influenssarokote nenäsumutteena. Kaikkien rokotteiden viruskannat vastaavat WHO:n suosituksia.