Influenssarokote alk. 53 €

Influenssarokote kannattaa ottaa syksyllä ennen influenssakauden alkua. Vasta-ainesuojan kehittyminen kestää noin kaksi viikkoa, jonka aikana suoja ei ole vielä täydellinen. Rokotteen voi ottaa myös epidemian jo alettua.

Influenssarokotteen hinta on 53,00 €.

Influenssarokote estää työikäisillä 7–8 sairaustapausta kymmenestä.

Tarkista aina työnantajaltasi, mitä palveluita yrityksenne työterveyssopimukseen sisältyy.

Korkea-annoksinen influenssarokote on kehitetty antamaan parempaa suojaa influenssaa vastaan yli 60-vuotiaille, joilla vaste tavallisille rokotteille on heikentynyt. Korkea-annoksinen influenssarokotteen voi ottaa, vaikka ei olisi koskaan aiemmin saanut influenssarokotetta.

Yli 60-vuotiaille tarkoitetun korkea-annoksisen influenssarokotteen hinta on 87,50 €.

Nenäsumutteena annettava influenssarokote on tarkoitettu 2–17-vuotiaille lapsille. Rokotushetkellä lapsen tulee olla terve, mutta pieni nenän tukkoisuus ei ole este rokottamiselle.

2–17-vuotiaille annettavan nenäsumutteena annettavan rokotteen hinta on 70,00 €.

Ajanvaraus nenäsumutteena annettavaan influenssarokotukseen avautuu lähiaikoina.

Influenssakaudella 2023–2024 Mehiläisessä on käytössä Fluarix tetra -niminen rokote. Fluarix tetra on nelivalenttinen influenssarokote, joka antaa suojaa sekä influenssan A- että B-virustyyppiä vastaan. Rokote sopii kaikille 6 kuukauden iästä ylöspäin. Fluarix tetra annetaan pistoksena.

Lisäksi saatavilla on yli 60-vuotiaille tarkoitettu korkea-annoksinen Efluelda -niminen rokote, joka sisältää nelinkertaisen määrän vaikuttavaa ainetta verrattuna tavanomaisen annoksen sisältäviin rokotteisiin. Näin korkea-annoksisella rokotteella saavutetaan parempi teho influenssaa ja sen jälkitauteja vastaan. Korkea-annoksinen rokote eroaa tavallisista influenssarokotteista suuremman antigeenimäärän suhteen. Korkea-annoksinen rokote on nelivalenttinen suojaten neljältä influenssaviruskannalta, ja se sisältää samat neljä influenssaviruskantaa kuin muutkin käytössä olevat influenssarokotteet.

Saatavilla on myös nenäsumutteena 2–17-vuotiaille annettava Fluenz tetra, joka on myöskin nelivalenttinen influenssarokote.

Kaikkien rokotteiden viruskannat vastaavat WHO:n suosituksia.

Mehiläisessä käytettävä nelivalenttinen influenssarokote antaa suojan sekä molempia A-viruskantoja että molempia B-viruskantoja vastaan.

Influenssarokote kannattaa ottaa syksyllä ennen kuin influenssakausi alkaa. Rokotteen suojan kehittyminen kestää noin kaksi viikkoa, minkä aikana suoja ei ole vielä täydellinen. Influenssarokotteen voi ottaa myös epidemian alkamisen jälkeen, mutta silloin rokotetulla on riski sairastua influenssaan ennen vasta-ainesuojan täydellistä muodostumista.

Kausi-influenssarokote tulee ottaa uudestaan joka vuosi, koska liikkeellä olevien influenssavirusten kannat muuntuvat ja vaihtelevat vuosittain.

Influenssarokotetta suositellaan erityisesti influenssan riskiryhmille sekä kaikille, joiden lähipiirissä on henkilö, jolla on suurentunut riski sairastua vakavaan influenssaan.

Influenssan riskiryhmät:

• yli 65-vuotiaat
• pienet lapset
• raskaana olevat
• iästä riippumatta mm. sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta, keuhkosairauksia, maksa- ja munuaistauteja sairastavat
• potilaat, joiden vastustuskyky on sairauden tai sen hoidon vuoksi heikentynyt.

Rokotetta ei saa antaa kuumeen tai kuumeisen infektion aikana, vaan se tulee siirtää kunnes rokotettava on parantunut.

Rokotteen ottamisessa on hyvä huomioida seuraavat sairaudet:

• Lapsen astma: nenäsumuterokotusta tulee siirtää, jos lapsen astma ei ole hoitotasapainossa tai lapsella on vinkuvaoireinen hengitystieinfektio.
• Kuume: rokotusta ei saa antaa kuumeen tai kuumeisen infektion aikana, vaan rokotus on siirrettävä, kunnes rokotettava on parantunut.
• Guillain-Barré -oireyhtymä, GBS: Äskettäin Guillain-Barré -oireyhtymään (GBS) sairastuneen influenssarokotuksesta päättää hoitava lääkäri yhdessä rokotettavan kanssa.

Nenäsumutteena annettavaa rokotetta ei saa antaa:

• henkilölle, jonka elimistön puolustuskyky on voimakkaasti heikentynyt joko sairauden tai sen hoidon takia.
• salisylaattihoitoa saaville lapsille.

Rokotetta ei saa antaa silloin, jos on aiemmasta influenssarokotteesta saanut vakavan, välittömän allergisen reaktion, eli anafylaktisen reaktion.

Raskaana olevalle voidaan antaa pistettävä influenssarokote missä tahansa vaiheessa raskautta. Nenäsumuterokotetta taas ei suositella lainkaan raskaana oleville.

Influenssaan voi sairastua, vaikka olisi saanut rokotteen. Influenssarokote ei anna täydellistä suojaa influenssalta tai estä sen levittämistä oireettomana, mutta se on kuitenkin paras keino suojautua taudilta. Jos rokotuksesta huolimatta sairastuu influenssaan, taudin sairastaa yleensä lievempänä ja siitä toipuu nopeammin kuin rokottamattomana. Rokote kannattaa ottaa myös, jos haluaa suojaa influenssan aiheuttamilta jälkitaudeilta, kuten lapsilla korva- ja keuhkoputkentulehduksilta, sekä kaikissa ikäryhmissä keuhkokuumeelta.

Influenssarokotteen haittavaikutukset ovat harvinaisia ja niitä esiintyy vain pienellä osalla rokotetuista:

• Nenäsumuterokote voi aiheuttaa nuhaa ja nenän tukkoisuutta.
• Pistettävät rokotteet voivat aiheuttaa rokotuskohdan punoitusta ja aristusta.
• Joskus rokotetuille tulee lihas- ja nivelkipua, päänsärkyä tai lämpöä. Oireet menevät ohi parissa päivässä. Niitä voit hoitaa kuume- ja kipulääkkeillä.

Vakavia haittoja, kuten vakava allerginen reaktio eli anafylaksia, ilmenee hyvin harvoin.

Influenssarokotteen jälkeen voi tulla lieviä flunssan kaltaisia oireita, jotka kuuluvat rokotteeseen ja menevät pian itsestään ohi. Huomioithan, että nämä lyhytkestoiset rokotusreaktiot eivät ole syy hakeutua koronavirustestiin. Jos rokotuksen jälkeiset oireet kestävät yli vuorokauden ja/tai rokotettu tuntee itsensä selkeästi sairaaksi, kuumeiseksi ja hänelle tulee hengitystieinfektion oireita, hänen tulee siinä tapauksessa olla yhteydessä terveydenhuoltoon mahdollisen samanaikaisen koronavirusinfektion arvioimiseksi.

Urheilijalle terveet päivät ovat tärkeitä, ja infektioiden ennaltaehkäisy onkin merkittävässä roolissa, kun huolehditaan terveydestä ja hyvästä suorituskyvystä. Sen vuoksi influenssarokotus on niin urheilijalle kuin muillekin vahvasti suositeltava ehkäisykeino influenssaa vastaan.

Yksittäinen urheilija hyötyy myös siitä, jos hänen lähipiirinsä ja mahdollisesti koko urheilujoukkue on rokotettu.

Urheilijat viettävät paljon aikaa ryhmissä: joko joukkueissa tai treeniryhmissä. He ovat siis melko usein läheisesti tekemisissä, mikä lisää hengitystieinfektion tarttumisen riskiä.

Urheilijat saattavat matkustaa, esimerkiksi kilpailujen tai harjoitusten takia, melko paljon, mikä myös omalta osaltaan lisää riskiä sairastua.

Infektioiden ennaltaehkäisy on hyödyllistä eivätkä rokotuksen haittavaikutukset yleensä ole niin suuria, etteikö hyöty lopulta olisi suurempi.

Influenssarokotus ei aiheuta rokotuksen ottajalle varsinaista influenssaa, mutta rokottaminen voi aiheuttaa joitakin haittavaikutuksia. Jos rokotteesta tulee haittavaikutuksia, ovat ne pääsääntöisesti lieviä, kuten pistoskohdan kipu, väsymys, päänsärky ja lihaskipu. Joskus voi tulla myös lyhyttä lämpöilyä tai kuumetta. Oireet kestävät yleensä vain korkeintaan muutaman päivän.

Rokotesuoja ei synny heti rokotteen jälkeen, vaan suojan kehittymiseen menee noin kaksi viikkoa rokotushetkestä alkaen. Suositeltu hetki rokotteen ottamiselle on ennen influenssakauden alkua: marras–joulukuussa.

Rokotuksen jälkeen on hyvä olla treenikalenterissa sopivaa väljyyttä; mitään kovin raskaita treenejä tai tärkeitä kisoja ei kannata ajoittaa heti rokotteen ottamisen jälkeisille päiville.

Kannattaa huomioida kilpailukalenteri ja mahdolliset harjoitustauot. Rokottaminen jo influenssakauden alettua voi olla hyödyllistä. Pistospaikan arkuus voi olla myös hetkellinen haitta, joka urheilijan on hyvä ottaa huomioon. Rokotuspaikka kannattaakin valita oman lajin mukaan, esimerkiksi tennispelaajan ei kannata ottaa sitä dominanttiin käteen.

Käsienpesu on paras keino suojautua, eli riittävästä käsihygieniasta tulisi huolehtia jatkuvasti. Myös oikeanlainen yskimishygienia on taudin leviämisen kannalta tärkeä, eli aina tulisi yskiä hihaan eikä käteen. Jos joku vaikuttaa flunssaiselta, kannattaa pitää häneen 1–2 metrin etäisyys.

Joukkueissa influenssaan sairastuneet on hyvä eristää, sillä vaikka kaikki olisivatkin saaneet rokotteen, ei influenssarokotteen suojateho ei ole täysi 100 %. Kuitenkin, jos influenssarokotteen saaneet sairastuvat, on tauti usein lievempi kuin ilman rokotetta olisi ollut.

Influenssa voi aiheuttaa pitkän poissaolon harjoituksista ja kilpailu- tai ottelusuorituksista. Lisäksi influenssan sairastaneella on jälkitautien mahdollisuus myös normaaliflunssaa suurempi.

Vuosittaista kausi-influenssarokotetta saa Suomesta vain noin syys–lokakuusta lähtien seuraavan vuoden kevääseen saakka. Jos rokotetta ei enää olisi Suomessa tarjolla ja matka kestää hieman pidempään kuin ns. perusturistimatka, voi sen tarvittaessa ottaa kohdemaassa, esimerkiksi eteläiselle pallonpuoliskolle matkustaessa.

Rokotteen suoja kehittyy kahdessa viikossa rokotteen ottamisen jälkeen. Jos haluaa suojan olevan voimassa ennen mahdollista altistusta, kannattaa influenssarokote ottaa vähintään kaksi viikkoa ennen matkaa.

Lisäksi yli 60-vuotiaille on saatavilla korkea-annoksinen influenssarokote, joka sisältää enemmän vaikuttavaa ainetta kuin tavanomainen, kansallisessa rokotusohjelmassa käytetty rokote.

Rokotteiden lisäksi 2–17-vuotiaille on saatavilla influenssarokote nenäsumutteena. Kaikkien rokotteiden viruskannat vastaavat WHO:n suosituksia.