Influenssa - hoida se ajoissa

Influenssan oireet

Influenssan oireet alkavat nopeasti ja potilas kokee itsensä sairaaksi. Vasta myöhemmässä taudin vaiheessa kehittyvät merkittävä yskä ja muut hengitystieoireet.

Influenssan tyypillisiä oireita ovat:

• äkillisesti nouseva korkea kuume ilman varsinaista nuhaa
• lihassäryt
• paheneva yskä
• otsalle painottuva päänsärky
• vatsakivut

Influenssavirus voidaan todeta luotettavasti nenänielusta otettavalla pikatestillä. Lääkäri pystyy nopeimmillaan jo puolen tunnin kuluessa näytteen ottamisesta saamaan selville taudinaiheuttajan ja valitsemaan oikean hoidon, kertoo laboratoriosektorin johtaja Kristina Hotakainen Mehiläisestä.

Varaa aika näytteenottoon

Influenssatartunnan ehkäisy

Yksinkertaisia keinoja torjua influenssaa:

• Pese käsiä ahkeraan vessassa käyntien lisäksi myös ennen ruokailuja sekä nenän niistämisen ja ulkona käymisen jälkeen.
• Vältä kasvojen koskettelua sormin, koska sillä tavalla virukset pääsevät helposti hengityselimistön limakalvoille.
• Yski poispäin muista ihmisistä kertakäyttöiseen nenäliinaan tai hihaan, jos olet saanut taudin.
• Vältä oireisena väkijoukkoja ja vieraiden ihmisten tapaamista, jotta et levitä tautia.

Influenssarokote on tehokkain keino suojautua

Rokottaminen on tehokkain keino suojautua influenssalta ja estää sen leviämistä. Perusterveillä työikäisillä rokottaminen estää parhaimmillaan 7-8 influenssaa tartuntaa kymmenestä. Koska influenssavirukset muuntuvat vuosittain, kausi-influenssarokote tulee ottaa uudestaan joka syksy.

Suojan kehittyminen vie noin kaksi viikkoa. Aikuisille annettavassa rokotteessa ole eläviä viruksia, joten siitä ei voi saada influenssaa. Kausi-influenssarokote suojaa vain influenssalta. Rokote ei suojaa nuha-kuumeilta, flunssilta tai muilta hengitystieinfektioilta.

Vaikka influenssaan sairastuisikin, oireet ovat rokotetuilla yleensä lievempiä kuin rokottamattomilla. Aiempaan tapaan influenssarokotetta suositellaan osana yleistä rokotusohjelmaa terveydentilansa perusteella riskiryhmiin kuuluville potilaille ja heidän läheisilleen. Perussairauksia, joiden hoitoon vuotuinen influenssarokotus kuuluu, ovat esimerkiksi krooniset sydän-, keuhko- ja munuaissairaudet sekä diabetes.

Influenssan hoito

Koska influenssa on virustauti, antibiootit eivät siihen tehoa ja se on eri tauti kuin flunssa tai nuhakuume. Terveillä työikäisillä kausi-influenssa on yleensä korkeakuumeinen, mutta kotihoidolla paraneva.

Oireisena on syytä pysyä kotona. Useimmiten influenssan hoitoon riittää kotihoitona lepo, runsas nesteiden nauttiminen sekä oireita lieventävänä lääkityksenä kipu- ja särkylääkkeet. Jos säästyy lisätaudeilta, tauti paranee yleensä alle kahdessa viikossa.

- Riskiryhmien kannattaa hakeutua lääkäriin heti tyyppioireiden ilmaannuttua, ja perusterveiden, jos kuume on korkea ja yleisvointi huono, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jukka Vakkila Mehiläisestä. Influenssavirusta vastaan on olemassa muutama viruslääke, jotka estävät viruksen lisääntymisen. Influenssalääkkeen aloittaminen taudin alussa, lyhentää merkittävästi taudin kestoa ja vähentää jälkitauteja, Vakkila sanoo.

Taudin toteamiseksi ja hoidon aloittamiseksi riskiryhmien influenssan hoidossa on siis tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle pian tyyppioireiden ilmaantumisen jälkeen.

Suomessako suojassa tartuntataudeilta?

Talvella 1889-1890 Venäjältä levinneeseen kuumetautiin sairastui Suomessa keskimäärin kolmasosa väestöstämme. Monet kuolivatkin sairauteen. Toinen vastaava pandemia levisi 1918 Espanjantaudin nimellä tunnettuna ja aiheutti n. 30 000 ihmisen kuoleman - suurin piirtein yhtä paljon uhreja kuin samaan aikaan käyty sisällissotamme. Talvella 1957-1958 sairastui 700 000 - 1 000 000 suomalaista; kuolleita tällä kertaa "vain" n. 1 300!

Kaikki nämä ympäri maapalloa levinneet sairaudet olivat samantyyppisen viruksen aiheuttamia. Yhteistä niille oli se, että alun perin eläimille tyypillinen virus muuntuikin niin, että pystyi paitsi sairastuttamaan ihmisiä niin myös säilyttämään tartuttavuutensa. 1800-luvun loppupuolen pandemian aiheuttanut virus oli ilmeisesti peräisin sioista ja 1900-luvulla virus oli muuntunut vesilinnuissa. Tällainen muuntuminen tapahtuu todennäköisimmin silloin, kun eläimiä on paljon ahtaissa tiloissa sairastuttamassa toisiaan (vrt. Kaakkois-Aasian lintuinfluenssat) ja paljon tekemisissä ihmisten kanssa.

Influenssavirus muuntautuu kaiken aikaa

Olemme tottuneet ajattelemaan, että tartuntataudit eivät meitä suomalaisia terveitä ja rokotettuja ihmisiä yleensä uhkaa. Monet aiemmin tuhansia sairastuttaneet ja invalidisoineetkin sairaudet on saatu kuriin rokotusten, parantuneen elintason ja hygienian avulla.

Influenssavirus on kuitenkin hyvä esimerkki luonnon monimuotoisuudesta ja eliöiden sopeutumiskyvystä. Varsinaisessa luontaisessa elinympäristössään eli esimerkiksi vesilinnuissa virus lisääntyy aiheuttaen sairastumisia mutta harvoin lintujen kuolemaa. Isäntänsä tappava virus ei ole luonnon valinnan kannalta kovinkaan viisas! Koska lintujenkin puolustusjärjestelmä pyrkii tunnistamaan virukset, täytyy näiden koko ajan muunnella itseänsä säilyttääkseen tartuttavuutensa ja samalla mahdollisuuden lisääntymiseen. Joskus tämä muuntelu voi johtaa siihen, että syntyy ihmisestä toiseen tarttuva ihmisinfluenssa. Jos tämä viruskanta sattuu olemaan tavallista voimakkaamman sairauden aiheuttava, saattaa edessämme olla taas Espanjan taudin kaltainen yli maapallon leviävä vakava sairaus. Tällaista tapahtumien kulkua on pelätty, kun on puhuttu ns. lintuinfluenssasta.

Silloinkin, kun maailmalla leviävä virus ei ole varsinainen "tappaja", aiheuttaa se paljon vaivaa ja kiusaa: työikäiset sairastavat korkeakuumeisen useita päiviä kestävän sairauden, joka saattaa tyhjentää koko työpaikan yhdellä kertaa. Lapset sairastavat tavallista enemmän välikorvantulehduksia ja keuhkoputkentulehduksia sekä tarvitsevat antibioottikuureja. Ikäihmiset sekä pitkäaikaissairauksista kärsivät, kuten diabeetikot, astmaatikot ja sydänsairaat ovat suuressa vaarassa saada vakaviakin komplikaatioita kuten esimerkiksi keuhkokuumeen.

Influenssaviruksia on kolmea tyyppiä

Influenssavirukset jaetaan kolmeen ryhmään: A, B ja C. Epidemioita aiheuttaa yleensä A-tyyppi ja joskus B-tyyppi. Normaalisti muutaman vuoden välein influenssa kiertää pandemiana kautta koko maapallon ja aiheuttaa paljon sairastumisia. Influenssa A:n aiheuttamat epidemiat esiintyvät Suomessa yleensä joulukuun ja huhtikuun välisenä aikana. Parin-kolmen päivän itämisajan jälkeen nousee yleensä korkea kuume, tulee lihaskipuja ja pian tämän jälkeen alkaa ankara ärsytysyskä. Nuha ei yleensä kuulu tämän taudin alkuvaiheen oireisiin. Kuumeilun ja hankalamman oireiston kesto on yleensä 5-8 päivää eli merkittävästi pidempään kuin tavallisessa nuhakuumeessa.

Influenssa on mahdollista tunnistaa jo alkuvaiheessa pikatestillä, jolla tieto mahdollisesta A- tai B-viruksesta saadaan 15-30 minuutissa. Tämä voi olla tärkeä tieto erityisesti silloin, jos harkitaan viruslääkkeen aloittamista. Viruslääkityksellä voidaan oireiden kestoa lyhentää 1 - 1½ vuorokaudella, jos hoito aloitetaan riittävän varhain. Samalla vaara jälkitauteihin jonkin verran pienenee. Influenssavirukseen tehoavia lääkkeitä on tablettimuodossa ja hengitettävänä jauheena.

Influenssarokote kannattaa ottaa syksyisin

Paras tapa välttää influenssatauti on ottaa syksyllä hyvissä ajoin ennen epidemian alkua eli loka-marraskuussa influenssarokote. Rokote on hyvä ottaa joka syksy ja sitä suositellaan kaikille yli 65-vuotiaille sekä lisäksi kaikille, joilla esimerkiksi sydän- tai keuhkosairauden, diabeteksen tai muun pitkäaikaisen sairauden takia on tavallista suurempi riski sairastua jälkitauteihin influenssan takia. Rokote sopii kaikille, paitsi erittäin voimakkaasti kananmunalle allergisille. Rokottamalla itsensä voi auttaa myös lähipiirin ihmisiä, sillä on todettu, että esimerkiksi hoitajien rokottaminen voi vähentää hoidettavien vanhusten influenssa-sairastavuutta.

Lääkärin apu on yleensä tarpeen, jos epäilet tavalliseen nuhakuumeen kohdalla jälkitautia, esimerkiksi oireiden pitkittymisen tai uudelleen nousseen kuumeen takia. Influenssan oireet - varsinkin korkea kuume - usein ajavat henkilön lääkärin pakeille, mutta erityisesti ja heti oireiden alkaessa kannattaa käydä keskustelemassa mahdollisen viruslääkityksen tarpeellisuudesta, jos tiedät työpaikallasi tai muualla lähipiirissäsi esiintyneen influenssaa.