Influenssa - hoida se ajoissa

Influenssan esiintyvyys ja laajuus vaihtelevat vuosittain. Influenssaan sairastuu joka talvi arviolta 5–15 prosenttia väestöstä. Suomessa influenssakausi ajoittuu tyypillisesti marraskuun ja huhtikuun väliselle ajalle.

Influenssa A- ja B-virukset eroavat toisistaan siten, että A-tyyppi aiheuttaa yleensä voimakkaamman influenssaepidemian, kun taas B-viruksen aiheuttamat epidemiat ovat tyypillisesti lievempiä. Influenssaepidemiat alkavat usein levitä tietyissä väestöryhmissä, kuten esimerkiksi varuskunnissa, joista ne leviävät nopeasti ympäri maata.

Influenssapandemiasta puhutaan, kun liikkeellä on uusi virusmuunnos, joka aiheuttaa tavanomaista laajemman ja ankaramman epidemian, ja siihen sairastuu tavallista suurempi osa väestöstä.

Influenssa on influenssavirusten aiheuttama äkillinen ylähengitystieinfektio, ja se eroaa tavallisesta flunssasta rajumpien oireiden vuoksi. Influenssan oireet alkavat nopeasti, ja se alkaa yleensä äkillisesti korkealla kuumeella ja voimakkailla lihas- ja päänsäryillä. Oireet ovat selvästi rajumpia kuin tavallisessa flunssassa.

Influenssan itämisaika on tyypillisesti 1–3 vuorokautta. Vain noin puolet tartunnan saaneista sairastuu oireiseen tautiin. Terveelläkin aikuisella influenssa voi aiheuttaa pitkän sairastamisen ja jälkitauteja.

Influenssan tyypilliset oireet 2025 ovat:

• Äkillisesti alkava korkea kuume (38–40°C) ilman varsinaista nuhaa
• Voimakas väsymys ja uupumus
• Lihaskivut ja säryt
• Otsalle painottava päänsärky
• Paheneva kuiva yskä
• Kurkkukipu
• Nenän tukkoisuus ja vuotaminen
• Vilunväristykset
• Ruokahaluttomuus
• Vatsakivut.

Lisäksi lapsilla voi esiintyä suolisto- tai vatsaoireita.

Influenssan jälkitaudit

Hoitamattomana tai riskiryhmään kuuluvilla influenssa voi johtaa vakaviin jälkitauteihin. Liikuntaa on hyvä välttää erityisesti kuumeen ja lihassäryn aikana jälkitautien välttämiseksi.

Yleisimpiä influenssan jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelotulehdus ja korvatulehdus.

Erityisesti vanhuksilla, monisairailla ja immuunipuutteisilla henkilöillä influenssa voi pahentaa perussairauksia ja johtaa sairaalahoitoon. Influenssa voi myös laukaista sydän- ja verisuonitapahtumia sekä aiheuttaa aivokalvotulehduksia ja sydänlihastulehduksia.

Influenssan voi tarttua jo 1–2 päivää ennen varsinaisten oireiden alkamista. Voimakkaimmillaan tarttuvuus on ensimmäisinä sairauspäivinä. Tarttuvuus kestää aikuisilla suunnilleen viikon verran. Lapset voivat tartuttaa influenssavirusta jopa kahden viikon ajan.

Miten influenssa tarttuu?

Influenssa leviää pisaratartuntana hengitysteiden eritteiden kautta ja kosketustartuntana käsien välityksellä. Voit tartuttaa tautia eteenpäin jo 1–2 päivää ennen oireiden alkamista, ja tartuttavuus on voimakkaimmillaan ensimmäisinä sairauspäivinä. Tartuttavuus kestää aikuisilla suunnilleen viikon verran. On hyvä huomioida, että lapset voivat tartuttaa virusta jopa kahden viikon ajan.

Influenssa voi olla vaikeaa todeta pelkkien oireiden perusteella erityisesti influenssakauden ulkopuolella. Oireet muistuttavat helposti muita hengitystieinfektioita aiheuttavia tauteja.

Influenssavirus voidaan todeta luotettavasti nenänielusta otettavalla pikatestillä. Testitulos valmistuu nopeimmillaan puolessa tunnissa, mikä auttaa lääkäriä saamaan selville taudin aiheuttajan ja valitsemaan oikean hoidon.

Influenssatestin tekemistä suositellaan erityisesti riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Testin tekeminen on myös tärkeää silloin, kun on tarpeen saada tarkka diagnoosi hoitopäätöksen tueksi, esimerkiksi viruslääkkeen aloittamiseksi.

Influenssan hoito perusterveillä aikuisilla on usein oireenmukaista itsehoitoa ja se paranee kotihoidolla. Tauti paranee yleensä itsestään 1–2 viikon kuluessa. Tärkeintä on lepo kuumeen ja lihasoireiden aikana.

Kotihoito. Useimmiten influenssan hoitoon riittää lepo, runsas nesteiden nauttiminen sekä oireita lieventävänä lääkityksenä kipu- ja särkylääkkeet. Koska influenssa on virustauti, antibiootit eivät siihen tehoa. Oireisena on syytä pysyä kotona.

Lääkehoito. Influenssavirusta vastaan on olemassa muutama viruslääke, jotka estävät viruksen lisääntymisen. Influenssalääkkeen aloittaminen taudin alussa lyhentää merkittävästi taudin kestoa ja vähentää jälkitauteja.

Kuinka kauan influenssa kestää?

Influenssan oireet kestävät tyypillisesti 1–2 viikkoa. Kuume ja pahimmat oireet helpottavat yleensä 3–5 päivässä, mutta yskä ja väsymys voivat jatkua pidempään jopa muutaman viikon ajan. Perusterveellä aikuisella influenssa paranee itsestään 1–2 viikon kuluessa. Jälkitautien riski on suurin riskiryhmillä. Yleisimpiä jälkitauteja ovat keuhkokuume, poskiontelotulehdus ja välikorvatulehdus.

Influenssasta toipumisen aikana on hyvä välttää raskasta liikuntaa ja saunomista, kunnes on ollut täysin oireeton useamman päivän ajan. Juo riittävästi nesteitä, lepää ja anna elimistön toipua rauhassa. Tarvittaessa käytä kuume- ja kipulääkkeitä oireiden lievittämiseen. Töihin tai kouluun voi palata, kun kuume on poissa ja yleisvointi on hyvä.

Rokottaminen on tehokkain keino suojautua influenssalta ja estää sen leviämistä. Perusterveillä työikäisillä rokottaminen estää parhaimmillaan 7–8 influenssatartuntaa kymmenestä. Vaikka influenssaan sairastuisikin, oireet ovat rokotetuilla yleensä lievempiä kuin rokottamattomilla.

Erityisesti influenssarokotteesta hyötyvät alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat, yli 65-vuotiaat, sairautensa vuoksi riskiryhmiin kuuluvat ja heidän läheisensä. Kausi-influenssarokote suojaa vain influenssalta. Rokote ei suojaa flunssalta eli nuhakuumeelta tai muilta hengitystieinfektioilta.

Lievän influenssan takia ei tarvitse hakeutua lääkäriin tai tutkimuksiin. Jos influenssan oireet pahenevat, pitkittyvät tai epäilet jälkitauteja, ota yhteyttä lääkäriin. Lääkäri tekee oireiden perusteella tarvittavat tutkimukset ja päätöksen hoidon tarpeesta.

Hakeudu välittömästi lääkäriin, jos:

• hengitys vaikeutuu tai tulee rintakipua
• kuume nousee uudelleen oltuaan välillä poissa
• yleisvointi heikkenee merkittävästi
• oireet pitkittyvät yli kahden viikon
• kuulut riskiryhmään ja huomaat itselläsi oireita.

Milloin lääkäriin lapsen influenssan takia?

Lapsen lievän influenssan takia ei tarvitse hakeutua lääkäriin. Lasta voi hoitaa kotona kipu- ja kuumelääkkeillä. Jos lapsen influenssan oireet kuitenkin pahenevat, pitkittyvät tai epäilet jälkitauteja, on hyvä olla yhteydessä lääkäriin. Lääkäri tekee oireiden perusteella tarvittavat tutkimukset ja päätöksen hoidon tarpeesta.

Lapsen influenssan takia on hyvä hakeutua lääkäriin, jos hänellä on jokin seuraavista oireista:

• hengitysvaikeuksia
• korkea kuume ilman muita flunssaoireita
• voimakas päänsärky
• pahoinvointia
• lapsi ei suostu syömään tai juomaan.

Lääkäriin on myös hyvä hakeutua erityisesti silloin, jos lapsi kuuluu riskiryhmiin, esimerkiksi heikentyneen vastustuskyvyn, diabeteksen tai astman takia.