Keuhkoputkentulehdus

Keuhkoputkentulehduksen tarttuminen

Kun keuhkoputkiston ja henkitorven limakalvot ärtyvät flunssassa, tulee yskää ja yskiessä nousee limaa. Tätä viruksen tai bakteerin aiheuttamaa limaista yskää kutsutaan keuhkoputkentulehdukseksi eli bronkiitiksi.

Äkillistä eli akuuttia keuhkoputkentulehdusta aiheuttavat samat virukset, jotka aiheuttavat flunssaa. Virusperäinen keuhkoputkentulehdus tarttuu samalla tavoin kuin flunssa – pisara- ja kosketustartuntana. Virusta päätyy ilman kautta hengitysteihin tai pinnoille, mistä tartunnan voi saada kosketuksen kautta. Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus taas ei tartu, koska se on elimistön omien bakteerien aiheuttama jälkitauti.

Hyvä käsihygienia on tärkeää tartunnalta suojautumisessa. Kädet tulee pestä huolellisesti saippualla ja kuivata hyvin. Myös yskimiseen kannattaa kiinnittää huomiota ja estää viruksen leviäminen ilmaan esimerkiksi yskimällä hihaan tai nenäliinaan. Myös yskimisen jälkeen on tärkeää pestä kädet huolellisesti.

Tupakointi, astma ja allergia lisäävät riskiä sairastua bakteeriperäiseen keuhkoputkentulehdukseen. Tupakoimattomuus sekä astma- ja allergiaoireiden hoito voivat auttaa välttämään keuhkoputkentulehduksen.

Keuhkoputkentulehduksen oireet

Keuhkoputkentulehduksen oireita ovat tyypillisesti

• limainen yskä
• muut flunssan oireet, kuten nuha, kurkkukipu ja kuume

Jos yskä on kuivaa ja hakkaavaa, johtuu se todennäköisesti kurkunpääntulehduksesta. Mikäli limaiseen yskään liittyy myös korkeaa kuumetta, mutta ei muita flunssaoireita, saattaa kyse olla myös keuhkokuumeesta.

Keuhkoputkentulehduksen aiheuttaman limaisen yskän paranemisaika on yleensä noin kaksi viikkoa. Jos yskä kuitenkin jatkuu pitkään eikä siihen liity bakteeritulehdusta tai kuumetta, voi kyse olla kroonisesta keuhkoputkentulehduksesta eli limaisesta yskästä ilman muita flunssan oireita. Usein tupakoitsijat ja astmaatikot ovat herkempiä krooniselle keuhkoputkentulehdukselle ja he sairastavat saavat yleensä myös helpommin bakteeritulehduksen.

Keuhkoputkentulehdus lapsella

Hyvin pienillä lapsilla virusperäiset keuhkoputkentulehdukset voivat olla hankalia hoitaa. Koska lapsen hengitystiet ovat pienet, jo pelkkä limakalvoturvotus voi aiheuttaa hengitysteiden tukkeutumista.

Lasten kohdalla puhutaankin usein bronkioliitistä eli pienten keuhkoputkien tulehduksesta. Hengenahdistus keuhkoputkentulehduksen yhteydessä vaatii lääkärihoitoa.

Miten keuhkoputkentulehdus todetaan?

Keuhkoputkentulehdus todetaan yleensä potilaan kertoman perusteella terveydentilasta ja taudin synnystä. Keuhkoja kuuntelemalla ei voida todeta keuhkoputkentulehdusta, mutta sen avulla voidaan arvioida keuhkokuumeen mahdollisuutta. Samasta syystä otetaan tarvittaessa myös keuhkokuva ja mitataan veren CRP- eli tulehdusarvo, vaikka keuhkoputkentulehduksen diagnosoinnissa niistä ei ole apua.

Keuhkoputkentulehduksen hoito

• Keuhkoputkentulehdusta hoidetaan yleensä samoin kuin flunssan oireita – lepo, höyryhengitys sekä kuumat juomat ja muu nesteytys helpottavat usein oloa.
• Keuhkoputkentulehdus ei yleensä vaadi kiireellistä hoitoa. Sekä bakteeri- että virusperäiseen keuhkoputkentulehdukseen liittyvä yskä paranee yleensä kahden viikon aikana itsestään.
• Myös bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus paranee usein ilman antibioottihoitoa. Jos paranemista halutaan nopeuttaa esimerkiksi astman tai muun keuhkosairauden yhteydessä, voi antibioottihoitoa käyttää harkiten.

Milloin lääkäriin?

Lääkärissä kannattaa käydä, jos

• limainen yskä pitkittyy ja jatkuu yli kaksi viikkoa
• kuume ja flunssa jatkuvat yli kolme vuorokautta tai
• kuume nousee korkeaksi ilman flunssan oireita