Ilmastonmuutoksen hillintä sosiaali- ja terveysalalla ei ole vain ympäristökysymys

Suomen ensimmäinen terveydenhuollon ilmastovaikutuksiin keskittyvä kongressi järjestettiin Helsingissä 12. kesäkuuta. Tapahtuma kokosi yhteen alan huippututkijoita ja asiantuntijoita, ja tarjosi käytännön esimerkkejä päästöjen vähentämisestä niin yrityksissä kuin hyvinvointialueilla. Mehiläinen toimi yhtenä pääjärjestäjistä ja esitteli tilaisuudessa ilmastotyötään.

Ilmastonmuutoksen ja terveyden välinen yhteys on vahva. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisten terveyteen ovat jo nyt merkittäviä: esimerkiksi kuumuuden aiheuttaman kuoleman riski on nelinkertaistunut. Ilmastonmuutos lisää tartuntatautien leviämisen riskiä ja altistaa yhä useammin äärimmäisille sääilmiöille, kuten tulville, maastopaloille, kuivuudelle ja myrskyille. Näillä on vakavia terveysvaikutuksia, ja ne uhkaavat myös ruoan ja puhtaan veden saatavuutta. Ilmastonmuutoksella on vaikutuksia myös mielenterveyteen.

Ilmastonmuutos vaikuttaa näin ollen suoraan terveydenhuoltoon lisäämällä ja muokkaamalla palveluiden kysyntää. Terveydenhuollon on vastattava tähän sopeutumistoimin, mutta ennen kaikkea sen on kannettava vastuunsa omista päästöistään.

Terveydenhuollon ilmastovaikutukset merkittäviä

Terveydenhuoltosektori tuottaa noin 5 prosenttia globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä. Suomessa sosiaali- ja terveysalan osuus päästöistä on 6,5 prosenttia. Silti alan ilmastovaikutuksista on puhuttu vähän. Suurin osa terveydenhuollon päästöistä syntyy arvoketjussa, erityisesti hankinnoista, kuten lääkkeistä ja kertakäyttöhyödykkeistä, sekä sähkön ja lämmön kulutuksesta. Myös anestesiakaasut aiheuttavat merkittäviä suoria päästöjä.

Climate Leadership Coalitionin Ilmasto ja terveys -teemaryhmän aloitteesta julkaistiin kongressissa positiopaperiUlkoinen linkki, joka esittää keskeisiä suosituksia ja avaintoimia sosiaali- ja terveysalan päästöjen vähentämiseksi. Esitettyjen toimien ohella kongressissa painottui vahvasti alan keskeisten toimijoiden yhteistyön merkitys kestävän siirtymän tehokkaassa edistämisessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä osana laadukasta hoitoa

Ilmastonmuutoksen hillintä terveydenhuollossa on luonteva osa laadukasta hoitoa. Ennaltaehkäisevä hoito vähentää tarvetta raskaammille hoitomuodoille, jotka kuormittavat sekä potilasta että ympäristöä. Kongressissa korostettiin erityisesti resurssien viisasta käyttöä ja kaikenlaisen hukan minimointia. Potilas on tärkeä ohjata hoidon kannalta välttämättömiin tutkimuksiin oikea-aikaisesti, jotta tarpeettomia diagnostisia tutkimuksia voidaan välttää, ja kohdentaa terveydenhuollon rajalliset resurssit oikein sektori- ja organisaatiorajoista riippumatta.

Hoidon optimoinnin ohella päästöjä voidaan vähentää muun muassa siirtymällä uusiutuvaan energiaan sekä ottamalla käyttöön vihreitä hankintaperiaatteita ja käytänteitä erityisesti lääkkeisiin, ruokaan ja kertakäyttötuotteisiin liittyen.

Mehiläinen on asettanut tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ja toteuttanut laajasti konkreettisia toimia niiden saavuttamiseksi. Suomessa kaikki ostettu sähkö ja kaukolämpö on jo päästötöntä. Lisäksi Mehiläinen on uudistanut ajoneuvokalustoaan, tehnyt yhteistyötä toimittajiensa kanssa päästöjen vähentämiseksi, vähentänyt ruokahävikkiä ja kehittänyt sosiaalipalvelun ateriatarjontaansa kestävämpään suuntaan. Kansainvälisesti kasvavana toimijana Mehiläisen ilmastotyöllä on vaikutusta myös maissa, joissa vastuulliset käytännöt eivät vielä ole arkipäivää.

Ilmastonmuutoksen hillintä sosiaali- ja terveysalalla ei ole pelkästään ympäristökysymys – se on olennainen osa kokonaisvaltaista terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista nyt ja tulevaisuudessa.

Blogin kirjoittaja Anna Lemström toimii Mehiläisessä ympäristöpäällikkönä.