Rustovaurio juoksijan polvikivun taustalla

Blogi 7.8.2017

Moni juoksija kokee urheilua rajoittavaa polvikipua jossakin elämänvaiheessa. Polvikipu ja erityisesti sellainen polvikipu, jolle ei löydy selkeää syytä, rasittaa urheilijaa niin fyysisesti kuin henkisestikin. On vaikea kamppailla näkymättömän vastustajan kanssa.

Epätietoisuus ja epävarmuus saavat urheilijan usein turhautumaan ja vähitellen rajoittamaan juoksua tai jättämään urheiluharrastuksen jopa kokonaan pois. Polvikivun syyn selvittäminen palauttaa urheilijalle ennen kaikkea mahdollisuuden vaikuttaa tilanteeseen ja sitä kautta sekä innon että motivaation liikkumiseen.

Missä tilanteissa rustovaurio voi syntyä?

Kaatumiset, polven vääntymiset, äkkipysähdykset ja taklaustilanteet urheilussa aiheuttavat polvessa yleisimmin kierukkarepeämiä, eturistisiteen repeämiä ja nivelsidevammoja, mutta samalla myös nivelrusto voi revetä.

Yleensä rusto repeää traumaattisesti silloin, kun niveleen kohdistuu vääntövoima yhdessä puristusvoiman kanssa. Näin voi käydä esimerkiksi äkkinäisen suunnanvaihdoksen yhteydessä, kun jalkapohja on kiinni alustalla ja polvi vääntyy. Polvilumpion rusto voi revetä polvilumpion sijoiltaanmenon tai polville kaatumisen yhteydessä.

Lapsilla ja nuorilla rusto irtoaa kokonaan jättäen paljaan luupinnan, aikuisiässä repeämä tapahtuu useimmiten siten että luupintaan jää jäljelle ruston pohjakerroksia. Vaikka osa kerroksista on siis jäljellä, ei niillä ole enää liukuominaisuuksia. Pohjakerros on melko teräsvillatyyppinen, karhea kiinnityskerros.

Mikäli polvessa ei ole kierukka- tai nivelsidevammaa oireita selittämässä, on hyvä pitää mielessä myös rustovaurion mahdollisuus.

Rustovaurio oireilee tyypillisesti urheillessa

Tyypillisesti rustovaurion oireilun huomaa urheilusuorituksessa, varsinkin iskuttavassa rasituksessa, kuten juoksussa ja hypyissä. Polvi voi jopa sietää itse harjoituksen, mutta alkaa turpoilla ja tuntua jäykälle lenkin jälkeen. Levossa oireet menevät ohi, yleensä seuraavana aamuna polvi on taas rauhallinen eikä arkiliikkuminen aiheuta ongelmia.

Isommissa vaurioissa turvotus ja kipu jäävät päälle pidemmäksi aikaa. Samalla polvi tuntuu jäykältä ja turvotuksen määrä saattaa lisääntyä. Polvilumpioalueen rusto-ongelmat aiheuttavat useimmiten kyykistymisen hankaluutta. Usein ongelma esiintyy myös rappusissa tai ylä- ja alamäessä juostessa.

Ison rustokappaleen repeytyessä irti mekaaninen oire muistuttaa kierukka- tai irtopalaongelmaa. Irronneen ruston alta paljastunut luu aistii kipua. Rustoa voi verrata jalkapallon säärisuojaan. Ilman säärisuojaa potku sääriluun alueeseen on kivulias, rusto tasaa paineen isommalle alueelle ja toimii liu’uttavana pintana. Pinnallisessa tai pitkään olleessa vauriossa pääasiallinen oire on nivelen turpoaminen ja kipeytyminen rasitusten jälkeen, eli heikentynyt rasituksensieto.

Rustovaurioissa on suoran irti repeämisen lisäksi ruhjetyyppisiä vammoja, joissa ruston sisäinen rakenne ja ravitsemus ovat vaurioituneet. Tyypillinen tilanne on eturistisidevammaan liittyvät rustovauriot, jotka eivät näy heti magneettikuvissa eivätkä polven tähystyksessä, mutta rustoon on tullut sisäinen vaurio, josta käynnistyy väistämätön hajoaminen.

Eturistisiteen katkeaminen vaatii voimakkaan vipumaisen väännön, ja siinä nivelen rustopintoihin kohdistuu voimakas paikallinen puristus nivelen ollessa vääntyneenä muualta auki.

Normaalisti rusto kestää puristusta maksimissaan noin 70–100 kg/cm2. Mikäli tämä kuormitus polvivammassa ylittyy, tulee vaiva yleensä esiin vasta muutaman kuukauden kuluttua nivelsiderekonstruktion, eli nivelsiteiden korjausoperaation, jälkeen, kun harjoittelua ollaan lisäämässä. Stabiiliksi korjattu nivel alkaa turvotella ja kipeytyä rasituksesta.

Miten rustovauriot voidaan diagnosoida?

Rustovaurion osoittamiseksi tai poissulkemiseksi ei ole yksiselitteisiä kliinisiä testejä. Tavallisen röntgenkuvan perusteella rustoista ei aktiivi-ikäisellä liikkujalla voi sanoa oikeastaan mitään. Liian usein röntgenkuvien perusteella kuntoilijalle todetaan, että polvessa on ”alkavaa kulumaa”, ja tämä jää monesti painamaan potilaan mieltä.

Magneettikuvaus paljastaa käytännössä noin 70 prosenttia rustovaurioista, eli lähes kolmannes niistä saattaa jäädä MRI:ssä toteamatta. Polven tähystyksessä pystytään toteamaan useimmat rustorepeämät, mutta siinä on vaikea arvioida vaurioiden syvyyttä sekä alla olevan luun laatua. Rustonalainen luu alkaa paksuuntua rustovaurioiden seurauksena, jolloin nivelpinnan joustavuus juoksussa heikkenee.

Rusto- ja luuvaurioiden diagnostiikka ja hoito Mehiläisessä

Mehiläisen Sairaalan ylilääkärinä toimivan professori Jari Salo omaa kansainvälisesti poikkeuksellisen laajan kokemuksen rusto–luuvaurioiden diagnostiikasta ja kirurgisesta hoidosta. Hänen johdollaan Suomessa kehitetty kartiokeilakuvaus paljastaa nivelen sisäiset rakenteet, rustopaksuudet ja nivelkierukat laskennallisesti 300 kertaa tarkemmin kuin magneettikuvantaminen. Sillä nähdään myös rustonalaisen luun paksuuntumat

Perinteinen magneettikuvaus ottaa suunnaltaan kuvaushetkellä lukitut 3 millin paksuiset leikkeet, kartiokeilakuvauksella koko nivel voidaan tarkastella 0,2 millin tarkkuudella myös jälkikäteen mistä suunnasta tahansa.

Polvikivun syyn selvittäminen on onnistuneen hoidon alku, kun taas taidokas kirurginen rustovaurion hoito puolestaan luo mahdollisuuden parantua. Myöskään urheilijan omaa panostusta hoitoon ei voi aliarvioida.

Yhdessä rustovaurioiden hoitoon perehtyneiden fysioterapeuttien kanssa urheilijaa koulutetaan omasta polvivaivasta ja sen hoidosta ja tuetaan koko matkalla omiin tavoitteisiin sujuvasta arkiliikkumisesta huippu-urheiluun saakka.

Blogitekstin on kirjoittanut fysioterapeutti ja rustokirurgian koordinaattori Jaana Kyllönen, joka itsekin harrastaa juoksua ja on erikoistunut alaraajojen rustorekonstruktion postoperatiivisen kuntoutukseen.

Jatka keskustelua blogin aiheesta Mehiläisen Twitterissä , Facebookissa  tai LinkedInissä !

Seuraa Urheilu Mehiläistä instagramissa @urheilumehilainen 

Lue lisää

Urheilu Mehiläinen

Polvikipu ja yleisimmät polviongelmat

Valmistautuminen maratonille