Selkäkipu

Selkäkivun yleisyys ja esiintyvyys

Selkäkipu on yksi yleisimmistä tuki- ja liikuntaelinvaivoista, ja suurin osa aikuisista kokeekin selkäkipuja jossain vaiheessa elämäänsä. Kipu tuntuu tavallisimmin alaselässä, mutta voi esiintyä myös keskiselässä tai rintarangan alueella. Selkäkipuun ja sen syntymiseen vaikuttavat niin elintavat kuin fyysiset, psyykkiset ja terveydelliset tekijät. Useimmat kipujaksot rauhoittuvat muutamassa päivässä tai viikossa, mutta noin neljäsosalla oireet voivat pitkittyä.

Suomessakin alaselkäkipu on merkittävä syy lääkärikäynneille ja sairauspoissaoloille, mutta kokonaisuutena selkäkivun ennuste on hyvä.

Selkäkivun uusiutumisen riskiä voi vähentää:

• säännöllisellä liikunnalla ja riittävällä harjoittelulla
• tupakoinnin välttämisellä
• painonhallinnalla.

Selkäkivun oireet

Selkäkivun oireet vaihtelevat lievästä jomotuksesta voimakkaisiin kipuihin. Kipu voi olla toispuoleista, aaltoilevaa tai tuntua esimerkiksi pakaran alueella. Oireet voivat pahentua pitkään paikallaan ollessa ja toisaalta helpottua liikkeessä. Usein selkäkipu lievittyy muutamassa viikossa, kun arjen aktiivisuus säilyy ja pääsee liikkumaan.

Tyypillisiä selän oireita voivat olla:

• paikallinen alaselkäkipu, joka voi vaihtaa paikkaa.
• toispuoleinen kipu, joka voi tuntua tarkkarajaisena, ja jatkua syvälle pakaraan.
• kipu istuessa tai aamuisin. Ilmenee esimerkiksi jäykkyytenä, joka helpottuu liikkeelle päästyä.
• pakaraan ja alaraajaan tuntuva heijastekipu.
• selkäperäinen katkokävelyoire voi rajoittaa kävelymatkan vain satoihin metreihin. Oireiden helpottamiseksi joudut kumartumaan tai kyykistymään.

Hoitamattomana selkäkipu voi pitkittyä ja heikentää toimintakykyä. Fysioterapeuttimme voi tukea omahoitoasi ja neuvoa sinulle tilanteeseesi sopivat harjoitteet.

Hakeudu selkävaivoihin erikoistuneelle ortopedille, jos sinulla on seuraavia radikulaarisia eli hermo-oireita:

• alaraajan voimaheikkous, jatkuva tunnottomuus tai puutuminen
• hankala säteilykipu alaraajaan tai pakaran alueeseen.

Hakeudu viipymättä päivystykseen, jos sinulla on:

• caudaoireita eli sukuelinalueen tai peräaukon ympäristön puutumista tai tunnottomuutta, ulosteen pidätyskyvyn heikkoutta tai virtsaumpi eli virtsaaminen ei onnistu.

Nämä ovat akuutteja hätätilanteita, joita ei voi seurata kotona.

Päivystyksellistä käyntiä yleislääkärillä suositellaan, jos selkäoireisiin liittyy:

• vatsa- tai rintakipua
• kuumetta
• yleisvoinnin heikkoutta
• virtsaamisen ongelmia tai verivirtsaisuutta.

Selkäkivun syyt

Useimmat selkäkivut ovat epäspesifisiä. Tämä tarkoittaa, ettei niiden taustalla ole yhtä selkeää syytä, eikä magneettikuvauksessa (MRI) yleensä näy selvää kudosvauriota. Kipu voi alkaa äkillisesti tai vähitellen, ilman selkeää yksittäistä syytä, ja sen sijainti voi vaihdella.

Tyypillisiä epäspesifisen selkäkivun taustatekijöitä ovat esimerkiksi:

• kuormituksen vaihtelut
• lihasjännitykset
• vamman jälkitilat
• degeneratiiviset syyt, kuten ikääntymiseen liittyvä kudosten rappeutuminen.

Selkeitä, tarkemmin määritettäviä selkäkivun syitä ovat esimerkiksi:

• Välilevyn pullistuma eli välilevytyrä: Voi painaa hermojuuria ja säteillä iskiasoireena jalkaan.
• Noidannuoli eli lumbago: Äkisti alkava, erittäin kivulias alaselkäkipu ilman hermo-oireita.
• Selkäydinkanavan ahtauma eli spinaalistenoosi: Voi erityisesti iäkkäämmillä aiheuttaa katkokävelyä. Katkokävelyssä kävelymatka rajautuu alaraajaoireiden vuoksi. Oireet helpottavat yleensä kumartuessa tai kyykistyessä, minkä jälkeen kävely on taas mahdollista. Spinaalistenoosin oireet pahenevat usein pystyasennossa ja/tai aamuöisin pitkällään ollessa.
• Spondylartropatia eli selkärankareumaattinen oireilu: Alkaa usein nuorella aikuisiällä. Siihen liittyy selän jäykkyyttä aamuisin ja usein myös liitännäisongelmia, kuten silmäoireita. Selkäkipu usein helpottuu liikkeelle päästyä.
• Skolioosi eli selän sivusuunnan ryhtivirhe: Vaikka skolioosi huomataan yleensä jo lapsuudessa ja sen seuranta usein päättyy aikuisikään tultaessa, seurannalle olisi edelleen tarvetta aikuisenakin. Jos sinulla on todettu skolioosi, ja selkäsi alkaa vaivata lisääntyvässä määrin, on hyvä tarkistuttaa tilanne. Mehiläisessä saat asiantuntevaa apua skolioosin seurantaan ja hoitoon.

Muita selkäkipuun vaikuttavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi:

• keskivartalon lihasten heikkous
• lihasjännitys
• selän nivelten kuluma.

Munuaiskipu vai selkäkipu?

Munuaisista johtuva kipu tuntuu tavallisesti kyljessä tai selän sivulla, voi aaltoilla ja liittyä virtsaamisoireisiin, kuumeeseen tai yleisvoinnin laskuun. Virtsatiekiveen liittyvä kipu on erittäin voimakasta, kramppimaista ja aaltoilevaa. Lihasperäinen selkäkipu tuntuu usein laajemmalla alueella, ja reagoi selkeämmin liikkeisiin. Jos epäilet munuaisperäistä kipua, hakeudu lääkäriin nopeasti – erityisesti jos sinulla on kuumetta tai virtsaamisvaikeuksia.

Selkäkivun hoito Mehiläisessä

Meillä pääset hoitoon nopeasti ja ilman jonoja. Kokeneet selkäongelmien hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneet ammattilaisemme arvioivat hoidon tarpeesi ja varmistavat, että saat juuri sinulle sopivaa, yksilöllistä hoitoa.

Moniammatilliseen tiimiimme kuuluu selkävaivoihin erikoistuneita

• fysioterapeutteja
• ortopedejä ja neurokirurgeja
• fysiatreja ja urheilulääkäreitä
• kivunhoidon erityisosaajia, kuten kivunhoidon lääkäreitä ja psykologeja.

Laadimme sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman yhdessä, hyödyntäen tiimimme laaja-alaista osaamista. Hoitosi suunnittelussa ja toteutuksessa käytämme uusinta teknologiaa, tarkkaa diagnostiikkaa ja vankkaa, ajantasaista asiantuntemusta selkävaivojen hoidosta. Teemme myös tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa tukeaksemme työhön paluutasi.

Milloin harkitaan selän leikkaushoitoa?

Selän leikkaushoitoa harkitaan vasta, jos oireistossa on merkittäviä hermopuristuksen oireita, ja löydös vahvistuu MRI- eli magneettikuvauksessa. Myös pitkittynyt ja merkittävä alaselän asennonvaihtokipu voi vaatia leikkaushoitoa, mutta vain jos muu hoito ei ole tuottanut tulosta.

Selkäkivun itsehoito

Useimmat akuutit, epäspesifiset selkäkivut hoituvat ilman kuvantamistutkimuksia. Itsehoidossa tärkeintä on:

• jatkaa arjen aktiviteetteja kivun sallimissa rajoissa.
• tauottaa istumista ja lisätä liikkumista asteittain.
• kävely on useimmille sopiva ja yksi parhaista selkäoireita lievittävistä harjoitusmuodoista.
• lämpö tai kylmä voi lievittää kipua.
• tarvittaessa voit harkita parasetamolia tai tulehduskipulääkettä apteekin tai lääkärin ohjeiden mukaan.
• välttää vuodelepoa – se voi pitkittää toipumista.

Selkäkivun ennaltaehkäisy

Selkäkivun ehkäisyssä korostuvat säännöllinen liikkuminen, kuormituksen vaihtelu ja palautuminen.

Tässä muutamia vinkkejä selkäkivun ennaltaehkäisyyn:

• Huolehdi riittävästä unesta.
• Vältä tupakointia ja kiinnitä huomiota painonhallintaan.
• Ergonomiasta huolehtiminen niin arjessa kuin työssä. Vaihtele työasentoja ja tauota istumista tiheästi. Säädettävät työpisteet ja mikrotauot auttavat usein vähentämään selän oireilua.
• Tee kevyitä liikkuvuus- ja voima­harjoitteita säännöllisesti.
• Huolehdi hyvästä nukkumisergonomiasta.

Selkäkivun tutkiminen

Asiantuntijamme kartoittavat oireiden kestoa, sijaintia ja mahdollisia varoitusmerkkejä keskustellen ja tutkien. Akuutin, epäspesifisen selkäkivun kohdalla kuvantamistutkimukset eivät yleensä ole tarpeen. Lääkärin lähetteellä tehtävillä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksilla voidaan kuitenkin sulkea pois vakavia kivun syitä.

Kuvantamistutkimukset

• Röntgenkuvaus: Tehdään lääkärin harkinnan mukaan, useimmiten tapaturman tai osteoporoottisen murtuman epäilyn vuoksi. Tavallinen röntgenkuva tulisi ottaa seisten, jotta voidaan arvioida esimerkiksi nikamasiirtymät ja skolioosi. Myös fasettinivelten kuluma näkyy usein röntgenkuvissa.
• Magneettikuvaus (MRI): Harkitaan, jos jalkaan säteilevä kipu pitkittyy tai oireissa on mukana voimaheikkouksia. Magneettikuvaus on myös välttämätön leikkaussuunnittelussa. Jos sinulla on sydäntahdistin tai muusta syystä et pysty menemään magneettikuvaukseen, voidaan nykyaikaisilla TT- eli tietokonetomografian kuvauslaitteilla selvittää mahdolliset hermoahtaudet.

Laboratoriotutkimukset

Bakteeritulehdusta tai tulehduksellista selkäsairautta epäiltäessä laboratoriotutkimukset voivat olla tarpeen.

Asiantuntijoiden vastaanotot

Tarvittaessa sinut ohjataan selkävaivoihin erikoistuneen osaajan, kuten fysioterapeutin, ortopedin tai neurokirurgin vastaanotolle.

Milloin hakeutua lääkäriin tai päivystykseen selkäkivun takia?

Hakeudu lääkäriin, jos selkäkipu on kovaa, pitkittyy tai säteilee jalkaan. Neurologiset oireet, kuten lihasheikkous, sekä tapaturman jälkeinen merkittävä selkäkipu tulee tutkituttaa viiveettä.

Hakeudu Mehiläisen päivystykseen välittömästi, jos sinulla on jokin seuraavista vakavista oireista.

Radikulaariset eli hermo-oireet:

• alaraajan voimaheikkous, tunnottomuus tai puutuminen
• hankala säteilykipu alaraajaan tai pakaran alueeseen.

Cauda-oireet:

• cauda-oireita ovat sukuelinalueen tai peräaukon ympärystän puutuminen tai tunnottomuus, ulosteen pidätyskyvyn heikkous ja virtsaumpi eli virtsaaminen ei onnistu.

Muut vakavat oireet:

• kuume
• voimakas kipu vatsan puolella tai rintakipu
• samaan alueeseen paikantuva lepokipu eli vain öisin tai levossa tuntuva selkäkipu
• selittämätön laihtuminen
• yleisvoinnin heikentyminen
• virtsaamisen ongelmia tai verivirtsaisuutta
• tapaturmasta aiheutunut kipu on äkillistä ja voimakasta
• sinulle on tehty hiljattain selkäleikkaus, ja leikkausalueen kipu pahenee.

Selkäkivun kuntoutus

Selkäkivun hoidossa oma aktiivisuus ja harjoittelu ovat ensisijaisen tärkeitä. Täysi lepo on harvoin tarpeen, pahimmillaan se voi jopa pitkittää selkäkivun paranemista.

Mehiläisen selkävaivoihin erikoistunut fysioterapeutti auttaa sinua löytämään oikeanlaiset kuntouttavat harjoitteet ja laatii yksilöllisen hoitosuunnitelman. Harjoitteet suunnitellaan juuri sinun vaivaan, arkeen ja voimavaroihin sopiviksi.

Useimmiten töihin voi palata asteittain, vaikka lievää kipua vielä olisi. Työhön paluuta tuetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.