Rannekanavaoireyhtymän oireet ja hoito

Rannekanavaoireyhtymän oireet

Rannekanavaoireyhtymän oireita ovat:

• sormien (peukalo, etusormi, keskisormi, nimetön) puutuminen erityisesti öisin ja rasitustilanteissa
• kipu käden alueella
• kömpelyys sekä tavaroiden putoaminen käsistä
• tunnon ja voimien heikkeneminen pitkään jatkuneessa puristustilassa

Rannekanavaoireyhtymän syyt

Rannekanavan puristustila eli hermopinne syntyy ahtaassa rannekanavassa paineen ja ärsytyksen lisääntyessä. Taustalla on useimmiten käsiä kuormittava rasitus tai liikkeiden suuri toistuvuus.

Muita altistavia tekijöitä voivat olla sairaudet, kuten:

• diabetes
• kilpirauhasen vajaatoiminta
• nivelreuma
• vamma, esimerkiksi värttinäluun murtuma.

Myös raskauden aikainen turvotus tai tilapäisen poikkeavan rasituksen jälkeinen turvotus voi laukaista oireiston, mutta näissä tilanteissa rannekanavaoire paranee yleensä itsestään sekä synnytyksen, että rasituksen lopettamisen jälkeen.

Rannekanavaoireyhtymän omahoito

Luotettavaa tutkimusnäyttöä itsehoidon ja ennalta ehkäisyn vaikuttavuudesta on vähän. Käsiä kuormittavassa työssä ja toistotyössä kannattaa kiinnittää huomiota työasentoihin, voimankäyttöön ja työrytmiin. Liiallista puristamista ja oireita provosoivaa rasitusta olisi hyvä välttää.

Lisäksi käsiä rasittavassa työssä olisi hyvä pitää lyhyitä taukoja säännöllisin väliajoin, sekä välttää turhaa lihasjännitystä huolehtimalla työskentelyasennosta, ryhdistä ja istuma-asennosta.

Rannekanavaoireyhtymän lasta- ja lääkehoito

Varhaisessa vaiheessa todetun rannekanavaoireyhtymän hoitona käytetään ensisijaisesti yölastaa, joka pitää ranteen hyvässä toiminnallisessa asennossa. Yölasta helpottaa erityisesti yön aikaisia oireita, mutta pidemmän käytön jälkeen lastahoito saattaa auttaa myös päiväaikaisiin oireisiin. Tulehduskipulääkkeistä voi olla apua.

Rannekanavaoireyhtymän leikkaus

Pitkään jatkuneen, hankala-asteisen tai lastahoitoon huonosti reagoivan rannekanavaoireyhtymän hoitona on leikkaus. Rannekanavaoireyhtymäleikkauksessa rannekanavan kattona toimiva nivelside halkaistaan, jolloin hermolle saadaan lisää tilaa ja hermoon kohdistuva paine helpottaa. Oikein tehty leikkaus tuo lähes aina pysyvän avun, eikä juuri koskaan ole tarvetta uusintaleikkauksille.

Mehiläisen sairaalassa rannekanavaleikkaukset tehdään yleensä paikallispuudutuksessa toimenpidehuoneolosuhteissa kokeneiden käsikirurgian erikoislääkäreiden toimesta. Leikkaukseen valmistautuminen ja leikkauksesta toipuminen on potilaalle yksinkertaista, eikä esimerkiksi tarvetta aterioinnin rajoituksiin toimenpidepäivänä ole. Leikkaus kestää tyypillisesti 15–20 minuuttia ja hoitokäynti kokonaisuudessaan alle tunnin. Leikkaushaava suljetaan poistettavin tai itsestään sulavin ompelein. Leikkauksen jälkeen haavan päälle laitettuja sidoksia käytetään muutamasta päivästä viikkoon.

Puutuminen ja yösärky helpottuvat yleensä pian leikkauksen jälkeen. Vahva-asteisissa puristustiloissa hermon lopullinen toipuminen voi kestää useita kuukausia. Pitkälle edenneissä erityisen vahva-asteisissa puristustiloissa osa oireista voi jäädä pysyviksi leikkauksesta huolimatta, mutta niissäkin leikkaus helpottaa merkittävään osaan oireista.

Rannekanavaoireyhtymä – milloin lääkäriin?

Mikäli rannekanavaoireyhtymän puutumis-, kipu- ja heikkousoireet haittaavat arkielämää tai yöunta, on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pitkään hoitamattomana tauti voi johtaa pysyviin hermo- ja lihasvaurioihin. Diagnoosi perustuu taudille tyypilliseen oirekuvaan ja asiantuntevan lääkärin tekemään tutkimukseen vastaanottotilanteessa, ja useimmiten se varmistetaan hermoratatutkimuksella (ENMG).