Käynti gynekologin vastaanotolla sisältää gynekologisen tutkimuksen sekä rintojen tarkastamisen.

- Ulkoisen tarkastuksen jälkeen gynekologi tutkii myös emättimen ja kohdunsuun.Tutkimus tehdään tähystintä eli spekulaa apuna käyttäen. Samalla otetaan tarvittaessa irtosolunäyte eli PAPA-koe. Tällä varmistetaan, ettei kohdunsuulla ole huolestuttavia solumuutoksia, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Marjut Laurikka-Routti selvittää.

Rutiinitarkastuksen yhteydessä tehtävässä sisätutkimuksessa lääkäri tunnustelee potilaan kohdun sekä munasarjat. Tutkimus tehdään sormella tunnustellen emättimen kautta. Toisella kädellä gynekologi tunnustelee samalla alavatsan päältä, että kaikki on kunnossa.

- Tarvittaessa sisätutkimusta täydennetään gynekologisella ultraäänitutkimuksella, joka tehdään ohuella muovisauvalla emättimen kautta tai anturilla vatsan päältä, Laurikka-Routti jatkaa. 

- Esimerkiksi vuotohäiriöiden taustalta voi löytyä kohtuperäinen syy, munasarjaperäinen syy tai jokin muu gynekologinen syy. Kohtuperäisiä syitä ovat mm. polyypit ja kohdun lihaskasvaimet, myomat. Munasarjaperäisiä syitä ovat toimintahäiriöt ja kasvaimet. Muita gynekologisia syitä ovat kohdunsuun muutokset, tulehdukset, ehkäisyvalmisteet tai jokin selittämätön tekijä, Laurikka-Routti kuvailee. Myös esimerkiksi kilpirauhasen toimintahäiriöt voivat oireilla vuotohäiriöillä.

Kuinka usein gynekologille?

Gynekologisen tarkastuksen tarve vaihtelee potilaasta toiseen. Muutaman vuoden välein on varmasti hyvä käydä tarkastuksissa. Vaivat ja lääkitykset tietenkin ohjaavat tarkastusvälejä.

Lue lisää

Tutustu myös asiantuntija-artikkeleihimme:

Jaa