Synnytyksestä palautuminen

Raskaus ja synnytys ovat valtavia muutoksia naisen kehossa. Synnytys on naiselle unohtumaton kokemus sekä fyysisesti että henkisesti, ja siitä mahdollisimman hyvä toipuminen on tärkeää. Äidin hyvinvointi edistää myös vauvan ja muun perheen hyvää oloa.

Normaalisti sujuneen alatiesynnytyksen jälkeen sairaalassa ollaan nykyisin vain päivä tai pari ja sektionkin jälkeen vain hieman enemmän. Synnytyksen jälkeistä aikaa, jolloin kehon suurimmat muutokset palautuvat normaaleiksi kutsutaan lapsivuodeajaksi. Lapsivuodeaika kestää 12 viikkoa. Synnytyksen jälkitarkastus tehdään 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä.

Jälkivuoto

Kohtu alkaa supistua välittömästi synnytyksen jälkeen. Etenkin pari päivää synnytyksen jälkeen nainen kokee niin sanottuja jälkisupistuksia, jotka voivat olla kivuliaita, ja niitä tulee etenkin imettäessä. Särkylääke helpottaa oireita ja muutamassa päivässä jälkisupistukset alkavat lievittyä.

Synnytyksen jälkeen kohdun limakalvo alkaa toipua ja se ilmenee verisenä jälkivuotona. Jälkivuoto on alkuun runsaampaa kuin kuukautisvuoto, mutta niukentuu ja muuttuu lopulta rusehtavaksi ennen kuin loppuu kokonaan. Imetys tai liikunta voivat hetkellisesti lisätä hieman jälkivuotoa. Jälkivuoto kestää yleensä noin 2–6 viikkoa. Sektion jälkeen vuoto loppuu yleensä aiemmin kuin alatiesynnytyksen jälkeen.

Kohtu on normaalia herkempi tulehdukselle heti synnytyksen jälkeen, minkä vuoksi jälkivuodon aikana on huolehdittava hyvästä hygieniasta. Tamponin tai kuukupin käyttöä ei suositella vaan suojana kannattaa käyttää sidettä. Kohtutulehduksen merkkejä ovat pahanhajuinen vuoto, alavatsakipu ja kuume. Jos tällaisia oireita ilmaantuu synnytyksen jälkeen, tulee äidin olla yhteydessä synnytyssairaalaan.

Joskus jälkivuoto on jo vähentynyt tai loppunut, mutta yllättäen runsastuu uudelleen. Tämä voi joskus olla oire siitä, että kohtuun on jäänyt istukan pala. Mikäli vuoto on hyvin runsasta, tulee ottaa yhteys synnytyssairaalaan.

Alapään haavojen paraneminen

Alatiesynnytyksessä tehdään joskus episiotomia eli välilihan leikkaus, joka ommellaan useassa kerroksessa sulavin ompelein. Myös eriasteiset välilihan, emättimen tai ulkosynnytinten repeämät ovat tavallisia alatiesynnytyksessä ja ne korjataan heti synnytyksen yhteydessä.

Ompeleet sulavat itsestään parissa viikossa eikä niitä tarvitse poistaa. Haavan aluetta on tärkeää suihkuttaa vedellä aina wc-käyntien yhteydessä, kunnes haavan pinta on ummessa. Myös ilmakylvyt eli oleminen ajoittain ilman sidettä ja housuja iho paljaana auttaa paranemisessa. Alussa varsinkin ensimmäisen viikon aikana saattaa tarvita särkylääkitystä alapään haavakipuun. Tavallisesti episiotomia-alueen ja syvien repeämien paraneminen vie kuukauden verran, mutta joskus arkuutta voi olla pidempäänkin. Jos haava alkaa uudelleen kipeytyä, turvota tai erittää märkää, on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi.

Sektiohaavan paraneminen

Sektiosta toipuminen tapahtuu yleensä myös nopeasti. Sektiossa vatsanpeitteet ommellaan useassa kerroksessa. Sisemmät, piilossa olevat ompeleet sulavat hitaasti itsestään. Iholla olevat ompeleet tai hakaset pitää poistaa yleensä noin viikon kuluttua sektiosta. Mikäli sektiohaavan alue alkaa punoittaa tai erittää tai nousee kuume, voi se olla merkki haavainfektiosta ja on otettava yhteys synnytyssairaalaan.

Vaikka ompeleet poistetaan haavasta yleensä noin viikon kuluttua, ei haavan alueen kestävyys ole vielä lähellä normaalia, joten raskasta nostelua ja haavaan kohdistuvaa kuormitusta on vältettävä vähintään kuukauden ajan. Vauvan nostelu on sallittua. Kun haava saa rauhassa vahvistua, minimoituu haavatyrän riski.

Jos sektiohaava alkaa punoittaa, kipeytyä lisää tai erittää, voi kyseessä olla tulehdus ja on syytä hakeutua lääkärin arvioitavaksi.

Imetys ja rinnat

Ensi-imetyksellä on tärkeä merkitys vastasyntyneelle. Kiireetön ensihetki äidin kanssa ihokontaktissa edesauttaa maidonerityksen käynnistymisessä. Maito alkaa nousta rintoihin yleensä 2–5 vuorokauden kuluessa synnytyksestä. Maidon nousu saattaa aiheuttaa lievää lämmönnousua ja rinnat ovat turvonneet ja arat. Äiti saa synnytyssairaalassa kätilöltä imetysohjausta ja kätilö ohjaa vastasyntynyttä hyvän imemisotteen löytymiseen.

Äidinmaitoa voi lypsää joko käsin tai rintapumpulla. Tämä on hyvä taito osata, jos vauva ei pysty imemään rintaa, imetykset jäävät kovin lyhyiksi tai rinnat tuntuvat kovin täysiltä. Tärkeää on myös oikeankokoiset imetysrintaliivit, jotka eivät kiristä tai purista mutta antavat tukea rinnoille.

Ensimmäisten päivien aikana vastasyntynyttä kannattaa pitää paljon ihokontaktissa ja imetysrytmi tiheänä. Tiheä, vauvan tarpeiden mukainen imetys edistää maidoneritystä ja ehkäisee rintatulehduksen syntymistä. Varsinkin alussa rinnanpäät saattavat olla kipeät, mutta tämäkin yleensä helpottaa nopeasti, kun rinnat tottuvat imetykseen. Jos kipu jatkuu pidempään tai nännien iho rikkoutuu toistuvasti, kannattaa imetystekniikka tarkistaa imetykseen perehtyneen hoitajan vastaanotolla. Jos rinnassa tuntuu tiehyttukos, kannattaa imetystä tehostaa tai tarvittaessa tyhjentää rintaa lypsämällä. Rinnat kannattaa pitää lämpiminä kylmällä säällä ulkoillessa. Mikäli rinta kipeytyy, punoittaa, kuumottaa ja nousee kuumetta, on syytä hakeutua lääkäriin, sillä kyseessä voi olla rintatulehdus, joka saattaa vaatia antibioottihoidon.

Mikäli rinnassa on kyhmy, joka ei rinnan tyhjentämisellä häviä ja tuntuu koko ajan, on syytä käydä lääkärissä. Rintasyöpä on imettävällä naisella harvinainen, mutta mahdollinen, joten häviämätön kyhmy on syytä vähintään tutkia ultraäänellä.

Ravinto imetysaikana

Monipuolinen, terveellinen ruokavalio edistää synnytyksestä toipumista ja jaksamista. Imetyksen aikana energian tarve hieman kasvaa, täysimetyksessä arviolta noin 600 kcal/vrk. Kalsiumin riittävästä saannista (1000 mg/vrk) tulee huolehtia, mikäli maitotuotteiden käyttö on niukkaa. D-vitamiinin käyttöä (10 mikrogrammaa/vrk) suositellaan imetysaikana.

Tupakointi ja päihteet imetysaikana

Alkoholia, tupakkaa tai muita päihteitä on vältettävä, sillä ne erittyvät äidinmaitoon. Tutustu Mehiläisen Irti tupakasta -valmennusohjelmaan.

Lantionpohjan palautuminen ja kuntouttaminen synnytyksen jälkeen

Raskauden aikana kasvava kohtu kuormittaa lantionpohjaa ja etenkin alatiesynnytyksessä lantionpohjaan kohdistuu voimakasta venytystä. Alatiesynnytyksessä voi lantionpohjan alueelle joskus tulla myös repeämiä, jotka korjataan synnytyksen yhteydessä. Tästä väliaikaisesta kuormituksesta ja mahdollisista synnytyksessä tulleista vaurioista lantionpohja toipuu yleensä varsin hyvin, kun mahdolliset repeämät on korjattu hyvin ja lantionpohjan kuntoutus tapahtuu oikein.

Lantionpohjan lihakset muodostavat keskivartaloa tukevan lihaksiston pohjan ja niillä on merkittävä rooli niin pidätyskykyyn, ryhtiin kuin seksuaaliseen nautintoon. Lantionpohjan lihakset kannattelevat ja tukevat kaikkia lantion elimiä. Jo ennen synnytystä aloitettu lantionpohjan lihasten harjoittelu nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen. Kuitenkin viimeistään synnytyksen jälkeen on järkevää aloittaa lantionpohjan lihasten harjoittaminen. Tämä parantaa alueen tuntoa ja verenkiertoa, auttaa pidätyskyvyn parantamisessa ja ylläpidossa sekä ehkäisee laskeumia ja alaselkävaivoja.

Heti synnytyksen jälkeen ensimmäisen viikon aikana kannattaa tehdä vain pieniä ja lyhytkestoisia lantionpohjan lihasten herättelyharjoituksia ja varsinainen aktiivinen harjoittelu aloittaa vasta muutamien viikkojen kuluttua synnytyksestä. Mitään harjoitusvälineitä, kuten kuulia, ei tässä vaiheessa kannata käyttää, jotta limakalvot saavat rauhassa toipua synnytyksestä. Lantionpohjan omatoimisen kuntoutuksen apuna voi käyttää myös erilaisia valmennusohjelmia.

Mikäli synnytyksen jälkeen kokee, että lantionpohjan lihasten tunnistaminen on vaikeaa tai ei osaa harjoittaa niitä oikein, kannattaa tarvittaessa hakeutua lantionpohjan toimintaan perehtyneen fysioterapeutin vastaanotolle.

Lue lisää: Liikunta synnytyksen jälkeen

Laskeumat

Alatiesynnytyksessä emätin ja lantionpohjan alue joutuvat venymään paljon, mikä voi altistaa myöhemmälle laskeumalle. Etenkin vaikea tai hyvin nopea alatiesynnytys ovat synnytykseen liittyviä laskeuman riskitekijöitä. Gynekologinen laskeuma voi esiintyä kohdun laskeumana, emättimen seinämän laskeumana tai näiden yhdistelmänä.

On melko tavallista, että heti synnytyksen jälkeisinä päivinä ja viikkoina voi esiintyä lievää laskeumaa, joka kuitenkin yleensä häviää, kun kudokset palautuvat ennalleen. Laskeuman syntymistä voi itse ehkäistä synnytyksen jälkeen jumppaamalla lantionpohjan lihaksia, välttämällä ummetusta sekä lisäämällä raskaampaa liikuntaa hallitusti asteittain synnytyksen jälkeen.

Synnytyksen jälkitarkastuksessa arvioidaan, onko kudokset palautuneet normaalisti ja esiintyykö laskeumia.

Virtsan tai ulosteen karkailu

Raskauden aikana sekä synnytyksen jälkeen voi esiintyä ajoittaista lievää virtsankarkailua etenkin ponnistaessa voimakkaasti tai aivastaessa. Nämä lievät oireet yleensä korjautuvat synnytyksen jälkeen, kun lantionpohja kuntoutuu. Mikäli virtsankarkailu on synnytyksen jälkeen selvästi pahentunut tai voimakasta, on hyvä hakeutua lääkärin arvioitavaksi. Ulosteen karkailu voi olla merkki peräaukon sulkijalihaksen repeämästä, jolloin on myös syytä hakeutua arvioon.

Seksi ja raskaudenehkäisy synnytyksen jälkeen

Vastasyntyneen vanhemmilla on edessään aivan uusi elämänvaihe, joka vaatii totuttelua. Varsinkin aluksi vauva vie usein kaiken huomion eikä parisuhteelle välttämättä jää yhteistä aikaa. Naisen seksuaalista halukkuutta voi myös ohimenevästi laskea väsymyksen lisäksi synnytyksen tuomat fyysiset muutokset ja kivut. Vaikka yhdyntä ei kiinnostaisi heti synnytystä seuraavina viikkoina, kannattaa hellyyttä ja läheisyyttä ylläpitää arjessa muuten.

Välilihan ja emättimen haavat paranevat yleensä noin kuukaudessa synnytyksen jälkeen ja niissä olleet ompeleet ovat siinä vaiheessa jo sulaneet pois. Kun limakalvo alapäässä on parantunut ja jälkivuoto loppunut, voi yhdynnät halutessaan aloittaa.

Imettävän naisen estrogeenitaso on matala, minkä seurauksena alapään limakalvot ovat usein ohuet. Tämä voi aiheuttaa naiselle kipua yhdynnässä. Tarvittaessa kannattaakin käyttää yhdynnässä apuna liukastetta. Limakalvoja voi myös vahvistaa käyttämällä säännöllisesti emättimeen laitettavaa paikallisestrogeenivalmistetta, mikä on sallittua myös imetyksen aikana.

Vaikka kuukautiset eivät vielä välttämättä ala imetyksen aikana, raskauden riski on silti olemassa. Kondomiehkäisyä voi käyttää, kunnes jälkitarkastuksessa suunnitellaan raskaudenehkäisy.

Lue lisää: Seksuaaliterapia

Uni ja lepo vauva-arjessa

Arki pienen vauvan kanssa muuttaa aina vanhempien vuorokausirytmiä. Alussa vauvan oma vuorokausirytmi on kehittymätön ja imetyshetkiä on useita kertoja yössä. Tämä aiheuttaa vanhemmille yöunen katkonaisuutta, minkä vuoksi moni tuore vanhempi kokee väsymystä. Jos mahdollista, vauvan hoidossa on hyvä vuorotella etenkin öisin.

Synnyttäneen naisen oman jaksamisen kannalta on tärkeää muistaa levätä riittävästi. Oma rytmi kannattaakin sopeuttaa vauvan rytmiin ja ottaa päiväunet silloin, kun vauvakin nukkuu. Vauvan hoitoapua kannattaa ottaa vastaan, jos kokee, että tarvitsee lepoa. Jos oma jaksaminen on koetuksella, kannattaa asia ottaa rohkeasti puheeksi neuvolassa.

Tunteet ja mieli raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen

Raskaus ja synnytys aiheuttavat kehossa voimakkaita hormonaalisia muutoksia. Jopa 80 prosentilla synnyttäneistä naisista hormonaaliset muutokset ilmenevät suurina tunteina ja mielialan muutoksina, kuten itkuisuutena, alakuloisuutena ja mielialan vaihteluna. Tätä kutsutaan niin sanotuksi baby bluesiksi, jonka aikana mielialat voivat olla hyvinkin vaihtelevia. Vaikka mieli olisi onnellisuuden huipulla jonain hetkenä, voi se toisena hetkenä olla itkuinen ja tyytymätön. Nämä oireet ovat kuitenkin yleensä lieviä ja häviävät kahden viikon kuluessa synnytyksestä.

Joskus raskauden aikaisten tai synnytyksen jälkeisten mielialamuutosten taustalla voi olla masennus, joka vaatii hoitoa. Synnytyksen jälkeinen masennus voi tulla kenelle tahansa ja sitä esiintyy noin 10–20 prosentilla vanhemmista. Riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen on korkeimmillaan ensimmäiset kolme kuukautta synnytyksestä. Oireet voivat vaihdella lievästä vaikeaan. Synnyttäneen masennusoireiden seulonnassa voidaan käyttää apuna EPDS-kyselylomaketta . Mahdollinen masennus on tärkeää todeta ajoissa, sillä paranemisennuste on tällöin hyvä ja suurin osa toipuu muutamassa kuukaudessa. Riski synnytyksen jälkeiseen masennukseen on koholla myös mahdollisessa seuraavassa raskaudessa, sillä noin puolella masennus uusii seuraavan synnytyksen jälkeen.

Mikäli kokee itsensä tai kumppaninsa masentuneeksi, on tärkeää ottaa asia puheeksi neuvolassa. Myös Mehiläisen mielenterveyden asiantuntijat ovat tukenasi. Voit kääntyä mielenterveyden häiriöissä esimerkiksi mielialavalmentajan, psykologin tai psykiatrin puoleen tai varata ajan mielen neuvontakäynnille. Lisäksi OmaMehiläisen maksuttomassa videokirjastossa on sisältöä muun muassa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Painonhallinta

Synnytyksen jälkeen paino laskee nopeasti, koska vauva, lapsivesi, istukka sekä ylimääräinen verivolyymi häviävät äidin kehosta. Monelle on kuitenkin kertynyt raskauden aikana myös ylimääräistä painoa, jonka pudottaminen on usein hyödyllistä terveydelle ja auttaa jaksamisessa. Myös imetys tukee painonhallintaa. Painon pudotus on kuitenkin tehtävä maltillisesti, jotta riittävä ravitsemus imetystä ajatellen on turvattu. Esimerkiksi Mehiläisen Kevennä – valmennus painonhallintaan opastaa sinut pysyvään painonhallintaan ja antaa käytännön vinkkejä matkalle kevyempään oloon.

Raskausdiabetes paranee synnytyksen jälkeen nopeasti, mutta on tärkeää huomioida, että riski myöhempään aikuistyypin diabetekseen on raskausdiabeteksen sairastaneella korkea. Tämän vuoksi on hyvä jatkaa jo raskauden aikana opittua terveellistä ruokavaliota myös jatkossa sekä pyrkiä normaalipainoon.

Lue lisää: Liikunta synnytyksen jälkeen

Suun terveys

Suun terveydestä on tärkeää huolehtia jo raskauden aikana. Raskaus- ja imetysaikana syljen eritys saattaa heikentyä, mikä lisää hampaiden reikiintymisen riskiä. Tämän vuoksi on hyvä käydä hammastarkastuksessa, mikäli edellisestä kerrasta on aikaa tai jos esiintyy särkyä.

Varaa aika Hammas Mehiläiseen 

Tilanteita, jolloin synnytyksen jälkeen on syytä ottaa yhteys terveydenhuoltoon

  • akuutit hälyttävät oireet (esim. voimakas verenvuoto, voimakas päänsärky, näköhäiriöt, hengenahdistus, tajunnan menetys) – soita hätänumeroon 112
  • kuume
  • pahanhajuinen jälkivuoto
  • runsastunut tai/ja hyytymäinen jälkivuoto
  • sektiohaavan avautuminen, punoitus, turvotus, erittäminen, lisääntyvä kipu
  • alapään haavan (repeämä tai episiotomia) lisääntyvä turvotus tai kipu, verenvuoto tai märkäinen erite
  • alavatsakipu, joka ei helpotu normaalilla särkylääkeannoksella
  • virtsaamisvaikeus
  • rintatulehdus (kipeä rinta, rinnan punoitus / kuumotus, kuume)
  • pahentunut inkontinenssioire

Asiantuntijana artikkelissa Tuuli Soini, LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri

Asiantuntijat

Mervi Halttunen-Nieminen
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
9.8
Raija Räty
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
9.7
Kristina Lindgren
Erikoislääkäri naistentaudit ja synnytys
Kati Pentti
Naistentautien ja synn. erikoislääkäri
Katso muut asiantuntijat