Virtsankarkailu naisella eli inkontinenssi
Artikkelissa asiantuntijoina
Virtsankarkailu eli inkontinenssi tiiviisti
- Fysioterapiasta on yleensä apua lievään virtsankarkailuun.
- Jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole riittävästi apua, voidaan harkita leikkausta.
- Virtsankarkailu on melko yleistä. Jopa neljäsosalla 30–59-vuotiaista naisista on kokemuksia tilapäisestä virtsankarkailusta. Lisäksi noin viidesosa yli 65-vuotiaista kärsii päivittäisestä karkailusta.
Virtsankarkailuun liittyvät palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Lantionpohjan fysioterapia
Voi auttaa pidätys- ja seksuaalitoimintojen häiriöihin, lantionpohjan kipuihin ja gynekologisiin laskeumiin.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Virtsankarkailun eri tyypit
Ponnistusinkontinenssi. Ponnistusinkontinenssistä puhutaan silloin, kun kyse on jonkinlaiseen ponnistustilanteeseen liittyvästä virtsankarkailusta. Tyypillinen tilanne, jossa virtsa karkaa, on noston, aivastuksen, naurun, hyppimisen tai jonkin ponnistuksen yhteydessä.
Pakkoinkontinenssi. Pakkoinkontinenssissä virtsa voi karata kovan hädäntunteen kanssa ilman ennakkovaroitusta tai minkäänlaista ponnistustilannetta. Tällöin virtsarakon yliaktiivinen seinämälihas aiheuttaa yllättävän kovan virtsaamispakon. Pakkoinkontinenssi on harvinainen nuorilla naisilla.
Sekamuotoinen virtsankarkailu. Kyseessä voi olla myös sekamuotoinen virtsankarkailu, jossa yhdistyvät sekä pakkoinkontinenssi että ponnistusinkontinenssi.
Lisäksi liian runsaan veden, kunto- tai energiajuomien juonnin vuoksi on ylivuotoinkontinenssi ja tihentynyt virtsaamistarve yleistynyt. Ylivuotoinkontinenssissa virtsa karkaa virtsarakon akuutin tai kroonisen tyhjentymishäiriön (virtsaretentio) takia. Ylivuotoinkontinenssille ei löydy samanlaista lääketieteellistä perustetta kuin pakko- tai ponnistusinkontinenssille.
Milloin lääkäriin virtsankarkailun takia?
Vitsankarkailun kanssa ei kannata jäädä yksin. Varaa aika gynekologille, jos virtsankarkailuoireet mietityttävät tai hankaloittavat arkeasi. Vastaanotolle on hyvä tulla niin, että edellisestä virtsaamiskerrasta on aikaa noin 2 tuntia.
Gynekologi kartoittaa tilanteesi kattavien tutkimusten avulla ja auttaa löytämään sopivan hoidon vaivaasi. Jos jännität gynekologin vastaanottoa tai sisätutkimusta, kerro jännityksestäsi gynekologille. Teemme parhaamme, että tutkimus ja hoito sujuvat mahdollisimman miellyttävällä tavalla.
Virtsankarkailun hoito
Virtsankarkailun hoito tapahtuu aina ensin ei-kirurgisin keinoin, mm. elämäntapamuutoksin ja lantionpohjan lihasten kuntouttamisella. Lääkäri voi ohjata sinut tarvittaessa lantionpohjan fysioterapeutille.
Fysioterapiassa erilaisilla lantionpohjan lihasharjoituksilla pyritään korjaamaan ja parantamaan lantionpohjan toimintakykyä. Jos fysioterapiasta ja elämäntapamuutoksista ei ole riittävästi apua, voidaan harkita leikkausta.
Jos kyseessä on selvästi vaikea virtsankarkailu, virtsankarkailun leikkaushoitoa voidaan pitää ensimmäisenä hoitomuotona. Pakkoinkontinenssiin leikkaushoito ei sovi.
Gynekologiaan liittyvät vaivat
Alavatsakipu naisella
Tavallisimmat alavatsakivun aiheuttajat ovat joko suolistoperäisiä tai gynekologisia vaivoja.
Bakteerivaginoosi
Runsas, juokseva ja tympeän hajuinen valkovuoto. Lievää kutinaa voi myös esiintyä.
Bartholiniitti eli häpyhuulen rauhasen tulehdus
Kipeä, punoittava paise häpyhuulessa emättimen aukon suulla.
Emätintulehdus
Yksi yleisimpiä gynekologisia vaivoja, jonka tyypillisiä oireita ovat kutina, kirvely ja poikkeava valkovuoto.
Emättimen kuivat limakalvot
Emättimen kutina, kirvely ja polttelu sekä haavaumat yhdynnän jälkeen.
Endometrioosi
Gynekologinen sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on sirottuneena kohdun ulkopuolella.
HPV eli papilloomavirus
Hyvä paranemistaipumus, mutta sen parantumista on seurattava, jotta infektio ei pitkity ja etene syöväksi.
Hiivatulehdus
Tyypillisiä oireita ovat alapään voimakas kutina, kirvely ja normaalista poikkeava valkovuoto.
Kohdun ja emättimen laskeuma
Tyypillisin oire on painon tai pullistuman tunne lantiolla tai emättimessä.
Kohtutulehdus
Vatsakipu, pahanhajuinen emätinvuoto sekä kuume.
Kuukautiset ja kuukautiskierron häiriöt
Kuukautiset kuuluvat naisen elämään teini-iästä aina keski-ikään asti.
Kuukautiskivut
Supistusmainen alavatsakipu, joka alkaa kuukautisvuodon alkaessa tai pari päivää aiemmin.
Kyhmy rinnassa
Kovat ja pehmeät kyhmyt ja patit sekä muut rinnan muutokset kannattaa tutkia.
Lantionpohjan lihakset ja toimintahäiriöt
Lantionpohjan lihasten heikkous, yliaktiivisuus tai kireys voivat aiheuttaa monenlaisia vaivoja.
Lantionpohjan vaivat raskaana
Hormonimuutokset raskauden aikana valmistavat kehoa synnytykseen.
Liitoskivut
Hormonaaliset muutokset valmistavat kehoa synnytykseen aiheuttaen kipuja.
Munasarjakysta
Munasarjan nesterakkula, joka on usein harmiton ja oireeton, mutta voi joskus vaatia myös leikkaushoitoa.
PMS eli premenstruaalioireyhtymä
Kuukautisia edeltävä oireyhtymä, jonka oireita ovat mm. ärtyneisyys, masentuneisuus, rintojen arkuus ja turvotus.
Rintasyöpä
Rinnan kyhmy, ihottuma ja kutina sekä muut rinnan tai nännin muutokset.
Runsaat kuukautiset
Mene lääkäriin, jos kuukautisvuoto on häiritsevän runsas tai se rajoittaa arkeasi.
Vaihdevuodet ja menopaussi
Vaihdevuosiin liittyy erilaisia fyysisiä ja psyykkisiä oireita, jotka johtuvat estrogeenin tuotannon vähentymisestä.
Valkovuoto
Kokkareinen, pahanhajuinen tai häiritsevän runsas valkovuoto on hyvä tutkia.
Vatsalihasten erkauma
Keskivartalon tukikudokset voivat venyä eri syistä ja aiheuttaa vatsalihasten erkauman.
Virtsatietulehdus
Tiheä virtsaamistarve ja polttava tunne tai kipu virtsatessa.
Vulvodynia eli ulkosynnytinten kipuoireyhtymä
Ulkosynnytinten kipuoireyhtymä, joka aiheuttaa koskettaessa kipua ja kirvelyä.
Yhdyntäkipu
Kipua ulkosynnyttimissä, syvällä emättimessä tai lantion alueella yhdynnässä tai sen jälkeen.
Katso myös nämä palvelut
Gynekologi
Erikoislääkäri, joka tutkii ja hoitaa gynekologisia vaivoja ja on erikoistunut naisten hedelmällisyyteen.
Gynekologin tutustumiskäynti 75 €
Kampanja: Uuden asiakkaan edullisempi gynekologikäynti, kun edellisestä käynnistäsi jo tovi tai etsit vielä omaa luottolääkäriäsi.
Gynekologiset leikkaukset
Virtsankarkailun, gynekologisen laskeuman, vuotohäiriön, myooman, kystan ja endometrioosin leikkaushoito.
Kohdun tähystys eli hysteroskopia
Nopea tapa tunnistaa ja hoitaa erilaisia kohdun sairauksia, kuten polyyppeja ja myoomia.
Kohdunlaskeuman leikkaus
Vaikeisiin oireisiin, kun elämäntapamuutoksista ja fysioterapiasta ole apua.
Kohdunpoisto
Kohdunpoistoleikkaus eli hysterektomia voi olla ratkaisu, kun muut keinot eivät auta gynekologisiin ongelmiin.
Kohdunsuun sähkösilmukkahoito eli LOOP-hoito
Kirurginen toimenpide solumuutosten poistoon sähkösilmukalla tai laserilla.
Kohdunsuun tähystys eli kolposkopia
Tutkimuksellinen toimenpide, jonka tarkoituksena on löytää solumuutoksia ja kohdunkaulan syövän esiasteita.
Mammografia eli rintojen röntgentutkimus
Turvallinen ja tarkka tapa tutkia rintojen terveyttä ja mahdollisia muutoksia.
Papa-koe
Solunäyte, jota käytetään kohdunkaulansyövän ja sen esiasteiden tutkimiseen.
Sterilisaatio naiselle
Tähystysleikkauksessa tehtävä pysyvä ja lopullinen raskauden ehkäisymenetelmä.
Synnytyksen jälkitarkastus
Tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan arjen sujumista ja toipumista synnytyksestä.
Ulkosynnytinmuutosten poisto
Hankaavien, erittävien tai muuta haittaa aiheuttavien ulkosynnytinmuutosten poisto.
Urogynekologia
Urogynekologi on gynekologi, joka on perehtynyt naisen lantionpohjan alueen ongelmiin.
Varhaisraskauden ultraäänitutkimus
Varhaisultralla voidaan varmistaa, että raskaus on oikeassa paikassa kohdun sisällä.
Vatsaontelon tähystys eli laparoskopia
Vatsaontelon alueelle tehtävä tähystysleikkaus, jossa käytetään kameraa ja instrumentteja pienten viiltojen kautta.
Virtsankarkailun leikkaushoito
Leikkaushoitoa harkitaan, jos fysioterapiasta tai elämäntapamuutoksista ei ole apua virtsankarkailuun.
Usein kysyttyä virtsankarkailusta naisella
Virtsankarkailulla tarkoitetaan, että virtsa karkaa tahattomasti. Virtsankarkailun eri tyyppejä ovat:
- Ponnistusinkontinenssi, jossa virtsa karkaa jonkinlaisessa ponnistustilanteessa, kuten noston, aivastuksen, naurun, hyppimisen tai jonkin ponnistuksen yhteydessä.
- Pakkoinkontinenssi, jossa virtsa voi karata kovan hädäntunteen kanssa ilman ennakkovaroitusta tai minkäänlaista ponnistustilannetta.
- Sekamuotoinen virtsankarkailu, jossa yhdistyvät sekä pakkoinkontinenssi että ponnistusinkontinenssi.
Lisäksi liian runsaan veden, kunto- tai energiajuomien juonnin vuoksi on ylivuotoinkontinenssi ja tihentynyt virtsaamistarve yleistynyt.
Iän myötä alttius virtsankarkailulle lisääntyy – usein vaihdevuosien yhteydessä tai sen jälkeen. Sillä virtsaputkea ympäröivät kudokset ovat riippuvaisia estrogeenista.
Synnytykset vaikuttavat lantionpohjan lihasten kuntoon, joten ne lisäävät myös ponnistusinkontinenssia. Myös toistuvat virtsatieinfektiot ja jotkin perussairaudet voivat lisätä virtsan pidätysongelmia ja siten altistaa virtsankarkailulle.
Virtsankarkailua naisilla voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota painonhallintaan, lantionpohjan lihaskuntoon ja terveellisiin elämäntapoihin. Fyysinen aktiivisuus ennaltaehkäisee virtsankarkailua erityisesti yli 65-vuotiailla. Lisäksi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen aloitettu lantionpohjan lihasharjoittelu saattaa estää tai ainakin vähentää virtsankarkailua.