Kuukautiset ja kuukautiskierto – menkkavaivoista ei tarvitse kärsiä
Kuukautiset ja kuukautiskierto tiiviisti
- Kuukautisiin voi liittyä erilaisia oireita kierron eri vaiheissa.
- Jos kuukautisissa esiintyy epäsäännöllisyyttä tai hankalia oireita, on asia hyvä tutkia lääkärin vastaanotolla.
- Käänny aina gynekologin puoleen, jos sinulla on kuukautisvuotoa vaihdevuosien jälkeen.
Normaali kuukautiskierto
Kuukautiset liittyvät naisen lisääntymiskykyyn. Joka kuukausi kohtu valmistautuu ottamaan vastaan munasarjoista irronneen, hedelmöittyneen munasolun paksuntamalla kohdun limakalvoa. Kun raskaus ei ala, kohdun limakalvo poistuu kuukautisvuotona kuukautiskierron lopussa.
Kuukautiskierto alkaa kuukautisvuodon ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavan vuodon alkaessa. Kuukautiskierto kestää tavallisesti 24–38 vuorokautta.
Tämä normaalista kuukautisvuodosta on hyvä tietää:
- Kuukautiskierron pituus voi vaihdella kiertojen välillä muutamilla päivillä.
- Kuukautiskierto voi olla epäsäännöllinen kuukautisten alkuvuosina, jolloin epäsäännöllisyyden taustalla on useimmiten säätelyjärjestelmän kypsyminen ja kuukautisten loppuessa esivaihdevuosien aikana, jolloin munasarjatoiminta alkaa pikkuhiljaa hiipua
- Kuukautisvuoto kestää 2–8 päivää.
- Vuodon määrä voi vaihdella vuodon eri vaiheissa ja kuukautiskiertojen välillä.
- Vuodon runsaus on yksilöllistä.
- Runsaan kuukautisvuodon joukossa voi olla pieniä hyytymiä.
Kuukautisiin liittyvät oireet
Kuukautisiin voi liittyä erilaisia tuntemuksia ja oireita kierron eri vaiheissa. Ne johtuvat kehon hormonipitoisuuden muutoksista.
- Vatsakipu kuukautisten aikana on yleistä, se liittyy kohdun supisteluun vuodon aikana. Myös kierron keskivaiheilla tapahtuva ovulaatio eli munasolun irtoaminen munasarjasta voi aiheuttaa kohtalaisen voimakastakin kipua tai toispuoleista nipistelyä ja pistelyä vatsan alueella.
- Suolen toiminnan muutokset ovat tavallisia kuukautiskierron eri vaiheissa. Kuukautisia ennen voi esiintyä ummetusta, kuukautisten aikana vaivana voi olla löysä vatsa.
- Päänsärkyä ja migreeniä esiintyy usein kuukautiskierron alkuvaiheessa ja pari päivää sitä ennen.
- Ärtyneisyys, väsymys, mielialan vaihtelut, alakuloisuus ja itkuherkkyys ovat tyypillisiä PMS-oireita, joita esiintyy muutamia päiviä ennen kuukautisvuodon alkua.
- Turvotus voi vaivata ennen kuukautisten alkua.
Milloin kuukautisten takia kannattaa mennä lääkäriin?
Jos kuukautiset haittaavat merkittävästi arkea tai kuukautiskierrossa tai kuukautisissa esiintyy häiriöitä, on asia hyvä tutkia lääkärin vastaanotolla. Asiantunteva gynekologimme on apunasi esimerkiksi näissä tilanteissa:
- Epäsäännöllinen kuukautiskierto. Kuukautiskierron häiriöt ovat tavallisia etenkin kuukautisten ensimmäisinä vuosina ja esivaihdevuosien aikana. Myös esimerkiksi syömishäiriöt, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttavat epäsäännöllistä kuukautiskiertoa.
- Harvat tai tiuhat kuukautiset. Jos kuukautiskierron pituus on toistuvasti yli 35 vuorokautta tai alle 23 vuorokautta, kannattaa asia tutkia gynekologin vastaanotolla.
- Kuukautisten poisjääminen voi olla merkki raskaudesta tai esimerkiksi liian nopeasta laihduttamisesta tai runsaasta urheilusta tai sairaudesta, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai keliakiasta.
- Pitkittyneet kuukautiset ja jatkuvat välivuodot voivat johtua esimerkiksi hormonitoiminnan muutoksista tai kohdun limakalvomuutoksista, jotka useimmiten ovat hyvälaatuisia.
- Runsaat kuukautiset voivat aiheutua esimerkiksi hyvälaatuisista myoomista, mutta aina syytä runsaalle vuodolle ei löydy.
- Erityisen niukat kuukautiset voivat olla merkki terveydentilan muutoksesta, jos taustalla ei ole selittävää syytä, kuten esimerkiksi hormonikierukan käyttö.
- Vaikeat PMS-oireet heikentävät elämänlaatua, mutta niitä voidaan onneksi hoitaa.
- Kuukautisvuodon alkaminen uudestaan vaihdevuosien jälkeen voi viitata pahanlaatuiseen muutokseen. Tilanne on aina tutkittava gynekologin vastaanotolla.
Kuukautishäiriöiden tutkiminen gynekologin vastaanotolla
Kuukautiskiertoon tai kuukautisvuotoon liittyvät häiriöt tutkitaan gynekologin vastaanotolla. Jos gynekologinen sisätutkimus jännittää sinua, kerro jännityksestäsi gynekologille. Aina gynekologisen tutkimuksen tekeminen ei ole välttämätöntä vaan hoitoa voidaan suunnitella, mikäli oireista ja kuukautiskierrostasi on riittävät tiedot oman seurantasi perusteella. Teemme kaikkemme, jotta vastaanottokäynti sujuu mahdollisimman miellyttävällä tavalla.
Gynekologi keskustelee kanssasi oireistasi ja niiden aiheuttamasta haitasta.
Gynekologi tekee huolellisen sisätutkimuksen ja käyttää tarvittaessa ultraäänilaitetta tutkiakseen kohdun ja munasarjojen rakennetta.
Joskus tarvitaan näytteiden ottoa tulehduksen tai muun sairauden poissulkemiseksi tai anemian toteamiseksi.
Kun diagnoosi on selvillä, gynekologi keskustelee kanssasi tilanteeseesi sopivista hoitomuodoista. Tarvittaessa tilannetta seurataan esimerkiksi puhelinvastaanotolla.
Artikkelissa asiantuntijana
Tarkistettu 20.8.2024
Erikoislääkäreiden esim. gynekologin, ihotautilääkärin, kardiologin, ortopedin ja silmälääkärin, asiantuntijakohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme.
Palvelu | Hinta-arvio |
---|---|
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 10 min Hinta per käynti. | alk. 27,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 57,20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 20 min Hinta per käynti. | alk. 46,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 76,20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 55,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 85,20 € |
Erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 66,20 € Ilman Kela-korvausta alk. 96,20 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 30 min Hinta per käynti. | alk. 69,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 104,00 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 45 min Hinta per käynti. | alk. 95,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 132,00 € |
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti, 60 min Hinta per käynti. | alk. 108,00 € Ilman Kela-korvausta alk. 148,00 € |
Usein kysyttyä kuukautisista ja kuukautiskierrosta
Kuukautiset alkavat tavallisesti tytöillä 10–16 vuoden iässä. Kuukautisten alkaminen on merkki lisääntymiskyvyn saavuttamisesta, joten tarvittaessa raskauden ehkäisystä on huolehdittava.
Kuukautisten alkamisajankohtaa ei voi tarkasti ennustaa. Kehossa tapahtuvat muutokset, kuten karvoitus, rintojen kasvu ja hieneritys, ennakoivat usein kuukautisten alkamista. Alkuun kuukautisvuoto voi olla määrältään ja koostumukseltaan vaihtelevaa ja kierto voi olla hyvin säännöllinen tai epäsäännöllinen. Nuoren kannattaa opetella heti alkuvaiheessa pitämään kuukautisista kirjaa esimerkiksi puhelimen sovellusten avulla.
Jos kuukautiset eivät ole alkaneet 16 vuoden ikään mennessä on tilanne hyvä tutkia tarkemmin esimerkiksi koululääkärin tai gynekologin vastaanotolla. Syynä voivat olla alhainen kehonpaino, kuormittava harjoittelu, ylipaino tai jokin perussairaus, kuten esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta tai keliakia. Tieto äidin ja sisarusten murrosiän kehitysestä on myös tärkeää, kun mietitään syitä tai tarvittavia jatkotutkimuksia asian osalta.
Kuukautiset loppuvat vaihdevuosiin tavallisesti 43–57-vuotiaana. Ennen viimeisiä kuukautisia kierto on usein epäsäännöllinen muutaman vuoden ajan. Kuukautiset katsotaan päättyneiksi, kun edellisistä kuukautisista on kulunut vuosi.
PMS tarkoittaa premenstruaalioireyhtymää, joka ilmenee ärtyisyytenä, väsymyksenä, alakuloisuutena, itkuherkkyytenä ja mielialan vaihteluina muutaman päivän ajan ennen kuukautiskierron alkua. Oireet johtuvat kehon estrogeenipitoisuuden muutoksista.
Jos oireet haittaavat arkielämää, kannattaa asia ottaa puheeksi gynekologin vastaanotolla. Liikunta ja terveellinen ruokavalio voivat lievittää oireita, tarvittaessa voidaan turvautua lääkehoitoon.
Kuukautiskierron erivaiheissa voi esiintyä väsymystä, hormonipitoisuuksien vaihteluihin liittyen. Myös runsaista kuukautisista johtuva anemia voi oireilla väsymyksenä. Jos väsymys haittaa arkea, käänny lääkärin puoleen.