Mehiläinen sairaalat

Polven ruston korjausleikkauksella pyritään palauttamaan nivelen mahdollisimman normaali toiminta, jolloin jopa kilpaurheiluun paluu on usein mahdollista. Polven rustokorjaus voidaan tehdä miltei kaiken ikäisille potilaille.

Nivelrustossa ei ole verisuonitusta, joten elimistö ei voi itse käynnistää tulehdus- ja paranemisprosessia pelkkään rustokerrokseen kohdistuvissa vaurioissa. Uudistumis- ja korjautumispotentiaali on syvällä luussa: kantasolukerroksissa. Rustokorjausleikkauksessa luodaan vaurioituneelle alueelle olosuhteet, joissa rustokerros voi uudistua.

Polven rustovaurio

Pidemmän ajan kuluessa syntyneissä vaurioissa puhutaan ikäihmisten kohdalla usein kulumasta. Nivelrusto voi kuitenkin vaurioitua myös traumaattisesti, mikä tarkoittaa sitä, että se vaurioituu tapaturman tai urheiluvamman seurauksena. Rustovaurio syntyy tällöin joko suorana iskuna tyypillisesti polvilumpionivelen alueeseen, tai ns. mankelivammana painoa kantaville pinnoille. Tällaisissa vammoissa rusto voi irrota heti alustastaan tai sen sisäinen rakenne voi vaurioitua, jolloin rusto hajoaa alueelta muutamassa kuukaudessa. Jälkimmäinen vaurio on yleinen ongelma polven eturistisidevammojen yhteydessä.

Ruston irtoaminen tapahtuu lapsilla ja nuorilla usein suoraan luupinnasta saakka. Tällöin niveleen irtoaa paksuja irtokappaleita, joista aiheutuu usein merkittäviä mekaanisia oireita heti alusta alkaen. Aikuisiässä ruston repeäminen tapahtuu tyypillisesti luussa kiinni olevan kalsifioituneen ruston pohjakerroksen ja liukupintakerrosten välistä. Rusto halkeaa siis pinnan suuntaisesti kahteen kerrokseen, joista liukupintaosuus usein jää läppämäisesti kiinni ja paikoilleen.

Luussa kiinni olevat kerrokset näkyvät nykyaikaisilla ja tarkoilla kuvantamismenetelmillä rustona, mutta niillä ei olekaan enää liukupintaominaisuuksia, vaan ne ovat lähinnä teräsvillatyyppisiä karheita pintoja.

Milloin polven nivelruston leikkaukseen?

Tyypillisiä rustovaurion oireita ovat nivelen heikentynyt rasituksensieto tai isoissa vaurioissa suora mekaaninen ongelma kipuineen. Rasituksensiedon heikkenemisellä tarkoitetaan nivelkivun, turvotuksen ja kivun ilmaantumista yhä vähäisemmän rasituksen seurauksena.

Yleensä rustovaurioon liittyy kuormitusta seuraavia oireita, jotka voivat aluksi helpottaa yhdessä yössä, mutta tilanteen edetessä jo lyhyt liikuntasuoritus voi kipeyttää ja turvottaa nivelen useaksi päiväksi.

Rustovaurioita voidaan hoitaa eri vaiheissa. Akuutit isot vauriot on hyvä hoitaa jo alkuvaiheessa. Pidempiaikaisia muutoksia voidaan usein korjata myöhäisvaiheissakin, jopa vuosia sen jälkeen, kun liikuntaa on jo joutunut merkittävästi rajoittamaan. Joissakin tapauksissa jopa hyvin laajat degeneratiiviset ruston kulumat voidaan korjata leikkaamalla. Tällöin tavoitteena on erityisesti nuoremmilla potilailla lykätä mahdollista tekonivelleikkausta myöhemmäksi.

Nivelruston korjauksia tehdään vain oireisiin niveliin, eli pelkkä kuvissa nähty rustovaurio ilman oireita ei nykykäsityksen mukaan ole syy lähteä ns. ennaltaehkäisevään korjaukseen.

Ennen polven ruston korjausleikkausta

Polven rustokorjaus suunnitellaan kokeneen rustokirurgin vastaanotolla. Ennen leikkauspäätöstä tehdään aina sekä kliininen tutkimus että kartiokeilakuvaus. Aluksi suljetaan pois esimerkiksi linjausvirheet, jotka voisivat estää korjauksen tai rikkoa saman kohdan uudelleen.

Töölön Mehiläisessä toimivan Jari Salon (professori, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri) johdolla Suomessa kehitetty kartiokeilakuvaus paljastaa nivelen sisäiset rakenteet, rustopaksuudet ja nivelkierukat 300 kertaa tarkemmin kuin perinteinen magneettikuvaus. Kartiokeilakuvauksen avulla voidaan nähdä myös rustonalaisen luun reaktiot, jolloin päästään arvioimaan ja ennakoimaan rustovaurion tilaa ja mahdollista kehittymistä.

Oleellinen ero kartiokeilakuvauksessa magneettikuvaukseen nähden on kuvausdatan korkea resoluutio (0,2mm) ja todellinen kolmiulotteisuus, jolloin voidaan luotettavasti myös verrata aiempia kuvauksia tuleviin, ja näin nähdä muutokset rustokerroksissa myös ajan kuluessa.

Kun rusto kuvataan kartiokeilakuvauksella, voidaan puhua jopa ns. virtuaalisesta artroskopiasta, jossa kaikki korjattavat alueet nähdään 3D-mallista – mistä tahansa halutusta katselukulmasta.

Mitä polven ruston korjausleikkauksessa tehdään?

Polven ruston korjausleikkauksessa vaurioituneelle alueelle luodaan olosuhteet, joissa elimistö käynnistää parantumisprosessin. Jari Salon kehittämä ruston leikkausmetodi perustuu luussa olevien kantasolujen aktivoimiseen, samaan tapaan kuin useissa muissa syvissä ruston ja rustonalaisen luun korjausmenetelmissä.

Suurin ero muualla käytettäviin korjausmenetelmiin on ns. mini-invasiivisuus, eli suurin osa korjauksista voidaan taitavalla tekniikalla tehdä tähystyksellisesti pienien avausreikien kautta. Vain polvilumpion korjaus vaatii lyhyen, noin 5–7 cm avauksen polven sivuun.

Rustokorjaus on päiväkirurginen toimenpide, eli leikkauksesta pääsee kotiin jo saman päivän aikana. Rustokorjaus voidaan tehdä nukutuksessa tai spinaalipuudutuksessa. Leikkauksessa rustoalue puhdistetaan ehjille rustoreunoille ja terveelle luupohjalle saakka. Luuhun porataan 4,5 mm kokoisia reikiä 10–20 mm syvyyteen. Porakanavat puhdistetaan ja paineistetaan täyteen demineralisoidulla luulla, joka on kaupallista, pankkiluusta pitkälle prosessoitua ainetta. Itse demineralisoitu luu ei siis tuota välittömästi uudisrustoa, vaan aine korvaantuu kantasolujen toiminnan myötä uudisrustolla.

Tyypillisesti polven nivelruston leikkaus kestää vaurioalueiden koosta ja määrästä riippuen puolesta tunnista kahteen tuntiin.

Polven nivelruston korjauksen jälkeen

Painonvarausta kestävä uudiskudos muodostuu alueelle jo kuuden viikon kuluessa leikkauksesta, mutta lopullinen ruston kypsyminen kestää yhdestä vuodesta puoleentoista vuoteen.

Rustokorjauksen jälkeen käytetään kyynärsauvoja ja suositaan osapainovarausta kuusi viikkoa, jotta korjattu alue saa lähteä paranemaan rauhassa. Tämä kannattaa huomioida leikkauksen ajankohdan suunnittelussa, mikäli ei ole kyse akuutista tilanteesta.

Leikkauksen jälkeinen sairausloman pituus määräytyy työnkuvan perusteella: kevyessä työssä riittää yleensä noin neljä viikkoa, raskaammissa fyysisissä töissä sairausloma voi olla jotain 2–3 kuukauden välillä. Hyppyihin ja juoksuun palaaminen voidaan sallia aikaisintaan kolmen kuukauden jälkeen, mikäli lihashallinta ja -voima ovat riittäviä.

Nivelruston korjauksia tehdään myös ammattiurheilijoille, ja esimerkiksi jalkapalloilijoiden kohdalla täyden 90 minuutin pelaaminen huipputasolla on sallittua 10–14 kuukauden kuluttua leikkauksesta.

Kuntoutus ja toipuminen leikkauksen jälkeen

Rustokorjausleikkaus vaatii myös potilaan omaa sitoutumista leikkauksen jälkeiseen kuntoutukseen, jossa varmistetaan lihasvoiman, lihastasapainon ja optimaalisten liikemallien palautuminen. Asiantuntevien fysioterapeuttien tiimi tukee leikkauksesta toipumista aina normaalin kävelytaidon palautumisesta siihen, että päästään takaisin pelikentille tai urheilukilpailuihin saakka.

Kuntoutuksen tueksi kartoitetaan nivelen ja kehon toiminta erilaisissa lihastasapaino- ja voimatesteissä jo ennen leikkausta. Tämä mahdollistaa sen, että jo alusta lähtien päästään kiinni yksilöllisiin ongelmakohtiin. Kehitystä seurataan koko kuntoutuksen ajan, jolloin varmistetaan hyvä toiminnallinen tulos rustokorjausleikkauksen jälkeen.

Mehiläisessä rustopotilaan hoitoketjussa on käytössä kansainvälisten standardien mukaiset oirekyselyt, testaukset sekä hoidon vaikuttavuuden seuranta.

Lue myös: Potilaan hoitopolku Mehiläisen sairaalassa

Rustokorjaus vai tekonivelleikkaus?

Rustokirurgiaan hakeutuvat yleensä potilaat, joiden tapauksissa ei muilla hoitokeinoilla saada hyvää tulosta ja ilman rustokirurgisia toimenpiteitä he jäisivät odottamaan tekonivelleikkausta. Nuorilla ja aikuisilla ihmisillä se voi tarkoittaa monen vuoden odotusaikaa, sillä tekonivelillä on vain 10–15 vuoden käyttöikä. Tekonivelleikkaus pyritään sen vuoksi tekemään mahdollisimman myöhäisessä vaiheessa. Odotusaika tarkoittaa taas oireisiin tottumista ja liikunnan rajoittamista.

Jos rusto ei lähde kasvamaan rustokirurgisen toimenpiteen jälkeen, tekonivelleikkaus tulee ajankohtaiseksi. Itse rustokorjausleikkaukseen liittyvät muut riskit ovat yleisiä anestesiaan, tai erityisesti alaraajakirurgiaan liittyviä asioita, esimerkiksi laskimotukosriski on olemassa. Infektiot ovat rustokorjauksissa erittäin harvinaisia.

Rustokorjauksen tulokset ja hyödyt

Nivelruston korjausleikkauksessa syvien luurustokorjausten tulokseen vaikuttaa eniten oikea potilasvalinta – ja toki oikea tekniikka. Nykyaikaisilla kuvantamistekniikoilla leikkauksen suunnittelu on hyvin yksityiskohtaista, Myös hoitosuunnitelma käydään aina potilaan itsensä kanssa läpi.

Korjauksia on tehty vuodesta 2006 lähtien, ja yleisellä tasolla hoitosuunnitelmassa ja potilasvalinnassa pyritään siihen, että toivottu ja hyvä lopputulos voidaan olettaa saavutettavan yli 90% varmuudella. Kaikessa kirurgiassa ollaan tekemisissä biologian ja yksilöllisten erojen kanssa, joten tietty riski siihen, että kantasolukerros ei jaksakaan tuottaa uudisrustoa on olemassa.

Onnistuneen korjauksen hyötyjä ovat työ- ja toimintakyvyn palautuminen, kivuttomuus ja liikuntamahdollisuuksien lisääntyminen.

Teksti: Polven ruston korjausleikkausartikkelia varten haastateltu professori, ortopedian erikoislääkäri Jari Saloa Töölön Mehiläisestä.

Lue lisää:

Rustovaurio

Mehiläisen sairaalat ja leikkaukset

Rustovaurio juoksijan polvikivun taustalla?