Kokonaisvaltainen hyvinvointi syntyy levosta, liikunnasta, ravinnosta ja henkisestä energiasta. Ihminen on kokonaisuus, ja siksi jos osa hyvinvoinnin rakennuspalikoista puuttuu, kokonaisuus kärsii. Tälle sivulle on koottu Mehiläisen asiantuntijoitten artikkeleita ja ajatuksia hyvinvoinnista.

”Hyvinvointiin kuuluu keskeisesti yhteys omaan itseensä eli tunne siitä, että hallitsee itse elämäänsä. Jos elämää ulkoiset tekijät ja paineet kuten sähköpostit tai kotiaskareet, kiire ja aikataulut, hallinnan tunne laskee ja voi aiheuttaa stressiä”, kuvaa liikuntalääketieteen erikoislääkäri Pippa Laukka.

Mehiläisessä hoidamme potilasta kokonaisvaltaisesti, emmekä pelkästään sairautta tai oiretta. Oireiden taustasyyt selvitetään lääkärin asiantuntemuksella, mutta samalla käydään läpi tarpeen mukaan muita elämän osa-alueita kuten elintapoja tai stressiä. Tutustu asiantuntijoihimme ja kysy tarvittaessa verkkoajanvarauksen chatillä apua oikean asiantuntijan löytämiseksi.

Uni

Uni ja lepo ovat yksinkertaisia, mutta välillä laiminlyötyjä elementtejä, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Kiire voi leimata elämänrytmiä niin, ettei levolle ja unelle jää tarpeeksi aikaa.

Uni ei vaikuta pelkästään jaksamiseen vaan myös muihin elämän osa-alueisiin. Hyvän yöunen saanut ihminen jaksaa liikkua ja urheilla terveellisesti ja yltää parempiin liikuntasuorituksiin. Levännyt ihminen on myös virkeämpi ja tehokkaampi työssään, kun ajatus juoksee ja keskittyminen on syvempää.

Vaikka unentarve on yksilöllistä, unta tulisi saada riittävästi pitkin viikkoa. Viikonlopun unitankkaus ei riitä pitämään vireystasoa hyvänä koko viikkoa, ja pahimmillaan pitkän unet viikonloppuna sekoittavat unirytmiä.

Lue unettomuudesta ja sen hoidosta

Ravinto

Sillä, miten syömme, on vaikutusta jokapäiväiseen vireystasoon, energiansaantiin, liikkumiseen, kehoon ja unenlaatuun. Ravinnosta ja syömisestä on monia suosituksia ja dieettejä, ja välillä voi tulla tunne, että syömisestä on tullut liian vaikeaa.

Hyvän ruokavalion saa luotua, kun tutustuu ravintosuosituksiin. Tiedon avulla voi täyttää lautasensa ja muovata ateriarytminsä suositusten mukaiseksi, mutta samalla kannattaa olla salliva itselleen. Ruokatapojen muuttaminen vaatii aikaa, ja se kannattaa hyväksyä. Herkkujen tai napostelun tilalle kannattaa tuoda muita mielihyvää tuottavia asioita, jotka edistävät hyvinvointia. Tiukka ruokavalio tai dieetti ei välttämättä luo hyvinvointia, jos syöminen aiheuttaa stressiä ja itsesyytöksiä.

Lue lisää hyvästä ruokaympyrästä ja -rytmistä

Liikunta

Liikunnassakin tulee kuunnella omaa kehoa. Vaikka liikunta tai urheilu voivat tähdätä tuloksiin ja suoritusten kehittymiseen, pakonomaisuus ei lisää liikunnan hyvinvointivaikutuksia. Pakonomaisuuteen voi kuulua epäterveellinen tarve kontrolloida liikunnan ja syömisen määrää tai esimerkiksi liikkuminen flunssasta tai rasitusvammasta huolimatta.

Lue myös

Palautuminen

Henkinen palautuminen työpäivästä ja fyysinen palautuminen urheilusta ovat tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Jatkuva ja pitkäaikainen kuormitus voi aiheuttaa häiriötilan kropalle ja mielelle.

Ajattelun voima

Sanotaan, että omalla asenteella ja tavalla ajatella voi vaikuttaa mielen hyvinvointiin. Myönteinen ajattelu vaikuttaa tapaan toimia. Kun omaa toimintaa ajaa myönteisyys, positiivisuus näkyy myös muille ihmisille ja vaikuttaa heidän tapaansa suhtautua sinuun.

Mielen hyvinvointi ja stressi

Joskus mieli ei kuitenkaan voi hyvin, ja silloin sitä on hyvä hoitaa. Tutustu artikkeleihin, joissa ohjataan tunnistamaan stressi ja masennus, väsymys tai ahdistus. Niistä palautumiseen voi tehdä paljon itse ja tarvittaessa kannattaa puhua yleislääkärille, työterveyslääkärille, psykoterapeutille, psykologille tai työterveyspsykologille. Kun asiasta pääsee juttelemaan asiantuntijalle, saa eväitä ymmärtää itseään ja vaikuttaa hyvinvointiinsa.

Lue myös

 

Mielenterveysongelmat

Mielenterveysongelmista puhuttaessa ei enää tarkoiteta hetkellistä alakuloa, stressiä tai ahdistusta vaan apua vaativista tilanteista. Mielenterveysongelmat on hyvä tunnistaa ajoissa. Lue lisää!

Jaa