
Kampanjahinta annetaan automaattisesti ajan varaamisen yhteydessä ja se on voimassa 31.12.2026 asti.
Tarkistettu 4.4.2022
Julkaistu 18.7.2024
Huoli-chat
Keskusteluapua stressiin ja jaksamiseen ympäri vuorokauden.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Yksinäisyys on ennen kaikkea henkilökohtainen kokemus. Ihminen voi tuntea itsensä yksinäiseksi, vaikka olisi usein muiden ihmisten seurassa, jos hän kokee kohtaamattomuutta ja ulkopuolisuutta. Toisaalta joku voi viihtyä paljon itsekseen ilman, että kokee yksinäisyyttä.
Yksinäisyys voi olla joko tilapäistä tai pitkäaikaista, ja se voi ilmetä sosiaalisena tai emotionaalisena yksinäisyytenä. Sosiaalinen yksinäisyys tarkoittaa sosiaalisen verkoston puutetta, kun taas emotionaalinen yksinäisyys liittyy läheisen ja luottamuksellisen ihmissuhteen puutteeseen. Yksinäisyys on merkittävä riskitekijä, joka voi altistaa masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille. Toisaalta mielenterveyden häiriöt voivat myös lisätä yksinäisyyden ja syrjäytymisen riskiä.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että yksinäisyys vaikuttaa negatiivisesti myös fyysiseen terveyteen. Yksinäisyys voi nostaa stressihormonitasoja ja verenpainetta, samalla kun se heikentää mielihyvähormonien eritystä ja immuunivastetta, mikä lisää erilaisten sairauksien riskiä.
Ihminen tarvitsee koko elämänsä ajan muita ihmisiä tueksi, turvaksi ja peiliksi, sillä yhteenkuuluvuuden tunne on yksi ihmisen perustarpeista. Tämä tarve muuttaa muotoaan elämän varrella, mutta kommunikaatio, yhteys ja yhteistyö ovat hyvinvoinnin kulmakiviä. Aivot tulkitsevat yksinäisyyden vaaratilanteena, sillä kehityshistoriassa lauman ulkopuolelle jääminen on merkinnyt kuolemanvaaraa.
Yksinäisyys voi laukaista kehossa stressitilan, ja jatkuva eristyneisyys voi heikentää esimerkiksi:
Yksinäisyys voi myös herkistää huomaamaan yliherkästi kielteisiä sosiaalisia viestejä, mikä voi syventää yksinäisyyttä ja altistaa ahdistukselle, masennukselle ja muille mielenterveyden häiriöille.
Yksinäisyyden kokemukset liittyvät usein elämän murroskohtiin ja elämäntilanteen muutoksiin. Esimerkiksi nuorena kotoa muuttaminen ja lapsuuden perheestä irtautuminen, eroaminen puolisosta tai eläkkeelle jääminen työelämästä voivat laukaista yksinäisyyden tunteen. Jos huomaat, että elämänmuutokseen liittyy yksinäisyyttä, on tärkeää käsitellä tätä tunnetta, jotta yksinäisyys ei jää pysyväksi osaksi elämää.
Parisuhteen päättyminen voi herättää voimakkaita tunteita ja yksinäisyyttä. Tällaisissa tilanteissa voi olla hyödyllistä hakeutua keskustelemaan psykologin tai psykoterapeutin kanssa, erityisesti jos omat keinot tai ystävien kanssa keskustelu eivät tuo riittävää helpotusta. Ammattilaisen tuki voi auttaa selkeyttämään ajatuksia ja tunteita sekä edistää henkistä eheytymistä.
Yksinäisyyden kokemus voi nousta esiin myös parisuhteen ongelmatilanteissa, kuten puhumattomuudessa, riidoissa ja yhteenkuuluvuuden tunteen kadottamisessa. Nämä tekijät voivat voimistaa yksinäisyyden tunnetta. Paras tapa käsitellä yksinäisyyden tunnetta parisuhteessa on ottaa asia puheeksi. Jos kahdenkeskinen keskustelu ei tuo riittävästi apua ja molemmilla puolisoilla on motivaatiota jatkaa parisuhteessa, ongelmaa kannattaa selvittää tarvittaessa pariterapian avulla.
Yksinäisyys on yleinen ongelma lasten ja nuorten keskuudessa, ja se voi johtua monista syistä. Sosiaaliset pelot ja ahdistuneisuus voivat estää osallistumista harrastuksiin ja ystävyyssuhteiden luomista, mikä voi johtaa yksinäisyyteen. Ujous ja arkuus voivat aiheuttaa eristäytymistä, mikä puolestaan voi heikentää sosiaalisia taitoja. Lisäksi nuoret saattavat kokea vaikeuksia luottaa ystäviin, erityisesti jos he ovat kokeneet kiusaamista.
Pitkittynyt yksinäisyys voi johtaa vakaviin mielenterveysongelmiin, kuten ahdistukseen ja masennukseen. Se voi myös aiheuttaa syrjäytymistä, päihdeongelmia, itsetuhoisuutta ja opiskeluvaikeuksia. Lapsuudessa tai nuoruudessa koettu pitkäaikainen yksinäisyys voi vaikuttaa negatiivisesti minäkuvaan, jolloin psykoterapia voi olla tarpeen tilanteen selkeyttämiseksi ja eheyttämiseksi.
Aktiivisen työuran loppuminen ja ikääntymiseen kuuluva asteittainen luopuminen ja menetykset saattavat lisätä yksinäisyyden tunnetta. Pahimmillaan yksinäisyys voi aiheuttaa pitkäkestoista ahdistusta, turvattomuutta ja masennusta. Myös fyysisten kipujen ja muistiongelmien taustalla voi piillä yksinäisyys.
Vaikka Kela ei tue eläkeikäisten psykoterapiaa, niin myös terapeutin vastaanotolle on mahdollista tulla käsittelemään mieltä painavia asioita missä iässä tahansa.
Yksinäisyyttä ei aina ole helppo havaita ulkopuolelta, ja monille siitä puhuminen on vaikeaa. Kuitenkin avoimuus ja kokemuksen jakaminen voivat helpottaa yksinäisyyden tunnetta. Ihmiset reagoivat yksinäisyyteen eri tavoin: jotkut pyrkivät täyttämään elämänsä tekemisellä ja suorittamisella, jotta tuskalliselle tunteelle ei jäisi tilaa, kun taas toiset vetäytyvät ja passivoituvat ihmissuhteissaan. Nämä suojautumiskeinot voivat vaihdella tilanteen mukaan, ja sama henkilö voi käyttää molempia.
Yksinäisyyttä voi esiintyä monenlaisissa tilanteissa, joten on tärkeää pysähtyä pohtimaan, millaisena juuri oma yksinäisyyden tunne näyttäytyy. Keinot selvitä yksinäisyydestä ovat yksilöllisiä ja vaativat itsetutkiskelua. Jos yksinäisyyden kokemus vaivaa sinua eivätkä omat keinot riitä sen poistamiseen, voit keskustella yksinäisyyden kokemuksesta mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
Mehiläisen mielenterveyden ammattilaiset voivat auttaa sinua kohtaamaan ja tutkimaan omia tunteitasi, ajatuksia ja toimintamallejasi. Mikäli kaipaat apua asiantuntijan valintaan voit varata ajan Mielen ensikäynnille, josta saat apua oikean asiantuntijan löytymiseen sekä konkreettisia askeleita tilanteen selvittämiseksi.
Aggressiivisuus ja väkivaltaisuus
Tunteiden hallitsematon purkautuminen voi johtaa ongelmiin.
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Ahmintahäiriö eli BED
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä oireiden taustatekijöitä.
Anoreksia
Psyykkiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat syömishäiriön syntyyn.
Huoli-chat
Keskusteluapua stressiin ja jaksamiseen ympäri vuorokauden.
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus psykoterapiassa
Psykoterapiaa henkilöille, joiden sairaus tai vamma haittaa huomattavasti arkea ja joille arjen toiminnoista selviäminen on vaikeaa.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.









