
Pakko-oireinen häiriö eli OCD
Pakko-oireinen häiriö eli OCD tiiviisti
- Pakko-oireinen häiriö on ahdistuneisuushäiriö, jossa toistuvat pakkoajatukset ja -toiminnot hallitsevat elämää.
- Hoitoon käytetään käyttäytymis- tai kognitiivista terapiaa yhdistettynä lääkitykseen.
- Häiriö puhkeaa tyypillisesti lapsuusiässä tai nuorella aikuisiällä ja se on voimakkaasti periytyvä.
Mikä on pakko-oireinen häiriö eli OCD?
Pakko-oireinen häiriö (OCD) on ahdistuneisuushäiriö, jolle ovat tyypillisiä toistuvat pakkoajatukset ja pakko-oireet. Pakkoajatukset ovat usein epämiellyttäviä ja voivat liittyä esimerkiksi seksuaalisuuteen tai toisten vahingoittamiseen, aiheuttaen voimakasta syyllisyyttä. Henkilö saattaa kokea häpeää näistä ajatuksista, mikä vaikeuttaa niiden jakamista muiden kanssa.
Pakko-oireet ovat toimintoja, joilla henkilö pyrkii lievittämään pakkoajatusten aiheuttamaa ahdistusta. Kuitenkaan pakkoajatukset eivät aina johda pakko-oireisiin. Toistuvat pakko-oireet ja rutiinit voivat tehdä normaalista arkielämästä haastavaa, sillä ne vievät aikaa ja energiaa, mikä voi häiritä päivittäisiä toimintoja ja sosiaalista elämää.
Pakko-oireisen häiriön oireet
Jos pyykit täytyy pestä kolme kertaa peräkkäin tai kotoa lähtö viivästyy tunneilla käsien pesun tai suihkussa käymisen vuoksi, kyseessä saattaa olla pakko-oireinen häiriö, johon kannattaa hakea apua. Pakko-oireista yleisimpiä ovat loputon tarkistaminen, peseminen, laskeminen ja kyseleminen. Tavanomaisesta varmistelusta pakko-oireisen häiriön erottaa arkielämän selvä vaikeutuminen. OCD:n oireet voivat vaihdella lievästä äärimmäiseen, eikä häiriö ole oirekuvaltaan mustavalkoinen.
OCD:n tyypillisiä oireita ovat:
- Toistuva pelko likaantumisesta tai tartunnan saamisesta
- Pakonomainen tarve pestä käsiä, kehoa tai kodin pintoja
- Jatkuva epäily ja tarve tarkistaa asioita, kuten ovien lukitseminen
- Symmetrian ja järjestyksen tarve
- Pelko sairastumisesta vakavaan sairauteen
- Aggressiiviset tai seksuaaliset pakkoajatukset
Synnytyksen jälkeen äideille voi myös tulla ajatuksia vauvan tai muiden henkilöiden vahingoittamisesta, mikä aiheuttaa äärimmäistä syyllisyyttä. Usein tämä ei kuitenkaan ole pakko-oireinen häiriö, vaan liittyy äidin väsymykseen ja synnytyksenjälkeiseen masennukseen.
Pakko-oireisen häiriön hoito
Pakko-oireinen häiriö (OCD) puhkeaa tyypillisesti:
- Lapsuusiässä
- Noin 10 vuoden iässä
- Nuorella aikuisiällä
Vaikka alttius OCD:lle on voimakkaasti periytyvä, niin löytyy pakko-oireista kärsivän henkilön taustalta usein traumaattinen tapahtuma. OCD:n hoitona käytetään yleensä käyttäytymis- tai kognitiivista terapiaa yhdessä serotoniiniselektiivisen lääkityksen kanssa. Käyttäytymis- ja altistusterapiassa pyritään siihen, ettei ahdistavia ajatuksia pelätä. Tämän lähestymistavan avulla pakkoajatusten ja -toimintojen ketju voi vähitellen purkautua.
Mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin haasteita
Ahdistus ja ahdistuneisuushäiriö
Oireet voivat johtua stressistä, elämäntapamuutoksista tai aivojen välittäjäaineista.
Ahmintahäiriö eli BED
Ahdistus ja masennus ovat yleisiä oireiden taustatekijöitä.
Anoreksia
Psyykkiset ja fyysiset tekijät vaikuttavat syömishäiriön syntyyn.
Bipolaarinen eli kaksisuuntainen mielialahäiriö
Sairaus aiheuttaa voimakkaita mielialan vaihteluita masennuksen ja manian välillä.
Bulimia
Oireet johtuvat syömisen ja kehonkuvan hallinnan tarpeesta.
Epävakaa persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jolle on ominaista tunteiden hallinnan vaikeudet ja impulsiivinen käyttäytyminen.
Huono itsetunto
Kielteiset elämänkokemukset voivat johtaa itsetunnon heikentymiseen.
Kiusaaminen ja henkinen väkivalta
Kiusaaminen on henkistä väkivaltaa, joka voi olla pitkäkestoista ja traumatisoivaa.
Masennus eli depressio
Mielen sairaus, joka heikentää elämänlaatua ja vaatii hoitoa.
Masennus lapsella
Taustalla voi olla liian kuormittava elämäntilanne.
Mielenterveyden häiriöt
Psyykkiset oireet syntyvät usein geneettisten ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta.
Narsistinen persoonallisuus
Persoonallisuushäiriö, jossa suuruuskuvitelmat peittävät haavoittuvan itsetunnon.
Ortoreksia
Pakonomainen terveellisen ruokavalion noudattaminen voi hallita elämää.
Paniikkihäiriö ja paniikkikohtaus
Toistuvia ja vaikeita ahdistuskohtauksia, jotka voivat johtua mm. elämänmuutoksista.
Persoonallisuushäiriö
Persoonallisuushäiriöt ovat elämää rajoittavia ajattelun, tunne-elämän ja käyttäytymisen malleja.
Pitkäkestoinen väsymys eli uupumus
Väsymys voi johtua fyysisestä tai psyykkisestä kuormituksesta ja stressistä.
Riippuvuudet
Pakonomainen toiminta tai aineen käyttö, joka voi heikentää elämänlaatua.
Stressi
Pitkäaikainen kuormitus ilman riittävää palautumista voi heikentää terveyttä ja toimintakykyä.
Syrjäytyminen
Syrjäytymisen taustalla ovat usein päihteet ja sosiaalinen eristäytyminen.
Syömishäiriöt
Ammattitaitoista apua syömiskäyttäytymisen häiriöihin.
Traumat
Oireet syntyvät yleensä stressaavien tai traumaattisten kokemusten seurauksena.
Yksinäisyys
Sosiaalisen verkoston puute voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunteen.
Katso myös nämä palvelut
Kelan korvaama kuntoutuspsykoterapia
Psykiatrin arvioon perustuvaa psykoterapiaa, jota Kela myöntää työ- ja opiskelukyvyn ylläpitoon sekä takaisin työkykyiseksi kuntoutumiseen.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus psykoterapiassa
Psykoterapiaa henkilöille, joiden sairaus tai vamma haittaa huomattavasti arkea ja joille arjen toiminnoista selviäminen on vaikeaa.
Mielen ensikäynti 89 €
Ota helppo ensiaskel mielen hyvinvoinnin palveluihin. Ajan saat nopeasti – ilman lähetettä.
Pariterapia
Parisuhteen kipukohtien tunnistamista ja yhteyden vahvistamista.
Perheterapia
Tarjoaa mahdollisuuden löytää uusia merkityksiä ja toimintatapoja läheisissä suhteissa.
Psykoterapeutti
Tarjoaa keskusteluun ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa hoitoa, jolla pyritään lisäämään mielen hyvinvointia.
Kelan vaativa lääkinnällinen kuntoutus neuropsykologiassa
Henkilöille, joiden aivojen toimintaan liittyvä sairaus tai vamma rajoittaa merkittävästi arjesta selviämistä ja toimintakykyä.
Neuropsykologi
Neuropsykologiaan erikoistunut psykologi, joka tutkii ihmisen tiedonkäsittelytoimintoja, käyttäytymistä ja tunnesäätelyä.
Psykiatri
Mielenterveyden häiriöiden diagnosointiin ja hoitoon erikoistunut lääkäri.
Psykologi
Mielen asiantuntija, joka antaa tukea ja ohjausta vaikeissa elämäntilanteissa.
Seksuaaliterapia
Hoitomuoto, joka auttaa parantamaan seksuaalista hyvinvointia.
EMDR eli silmänliiketerapia
Hoito voi auttaa neutralisoimaan traumaattisia kokemuksia.
Hypnoosihoito
Hoitomuoto, joka voi tukea mielialan ja ahdistuksen hallintaa.
IPT-ryhmäterapia
Tavoitteena on auttaa toipumaan masennuksesta ryhmän ja ohjaajan avulla.
Mielialavalmentaja
Matalan kynnyksen keskusteluapu auttaa jäsentämään ajatuksia elämän kriiseissä.
Musiikkiterapia
Kuntoutus- ja hoitomuoto, jossa hyödynnetään musiikin eri elementtejä.
Psykologi lapsille ja nuorille
Tarjoamme monipuolista tukea lapsille, nuorille ja perheille erilaisissa elämäntilanteissa.
Psykoterapia lapsille ja nuorille
Tavoitteena on poistaa tai lievittää psyykkisiä häiriöitä ja niihin liittyvää kärsimystä ja tukea psyykkistä kasvua sekä kehitystä.
Ratkaisukeskeinen psykoterapia
Terapiamuoto, jossa keskitytään tulevaisuuden rakentamiseen.
Ryhmäterapia
Psykoterapiaa, jossa terapiaa toteutetaan ryhmässä muiden samankaltaisissa tilanteissa olevien henkilöiden kanssa.
Usein kysyttyä pakko-oireisesta häiriöstä
Pakko-oireinen häiriö eli OCD (obsessive-compulsive disorder) on ahdistuneisuushäiriö, jossa henkilö kärsii toistuvista pakkoajatuksista ja pakko-oireista. Pakkoajatukset ovat usein epämiellyttäviä, ja henkilö pyrkii lievittämään niiden aiheuttamaa ahdistusta pakko-oireiden avulla. Pakkoajatukset eivät kuitenkaan aina johda pakko-oireisiin.
OCD:n puhkeaminen liittyy usein perinnölliseen alttiuteen, mutta henkilön historiasta löytyy usein myös jokin traumaattinen tapahtuma. Häiriö voi puhjeta tyypillisesti joko lapsuusiässä, noin 10 ikävuoden tuntumassa tai nuorella aikuisiällä.
OCD-diagnoosi perustuu oireiden tunnistamiseen, jotka voivat vaihdella lievästä äärimmäiseen. Diagnoosissa voidaan käyttää apuna testejä, ja se tehdään yleensä psykiatrian erikoislääkärin toimesta. Diagnoosin kannalta on tärkeää, että oireet aiheuttavat merkittävää ahdistusta ja häiritsevät arkielämää.
Pakko-oireet johtuvat usein ahdistuksesta, jota henkilö yrittää lievittää toistuvilla rutiineilla tai rituaaleilla. Esimerkiksi pelko likaantumisesta voi johtaa pakonomaiseen käsien pesemiseen. Pakko-oireet voivat liittyä myös symmetrian tarpeeseen, jatkuvaan epäilyyn tai pelkoon sairastumisesta.