Asperger lapsella – apua haasteisiin, huomio vahvuuksiin

Aspergerin oireet eivät välttämättä aiheuta ongelmia, joita pitäisi hoitaa. Jos kuitenkin arjessa on haasteita, Lasten Mehiläisestä saa apua ja tukea.

Asperger-lapsi on yleensä älykäs ja mielenkiinnon kohteisiinsa uppoutuva.

Asperger tiiviisti

  • Aspergerin oireyhtymä diagnosoidaan nykyään autismikirjon häiriöksi.
  • Jos lapsella tai nuorella on haasteita aiheuttavaa Asperger-tyyppistä oireilua, varaa aika Lasten Mehiläiseen.

Vastaanotot ja palvelut

Jos lapsella on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, voit kääntyä lastenpsykiatrimme puoleen asian selvittämiseksi.

Varaa aika lasten psykiatrille

Kun nuorella on vaikeuksia selviytyä arkielämästään, nuorisopsykiatrimme voi auttaa.

Varaa aika nuorten psykiatrille

Epäiletkö lapsella tai nuorella autismikirjon häiriötä? Neuropsykologisilla tutkimuksilla voimme arvioida tilannetta.

Varaa aika lasten neurologille

Neuropsykologimme auttavat selvittämään lapsen tai nuoren autismikirjoon viittaavaa oireilua.

Varaa aika neuropsykologille

Kun lapsen tai nuoren vointi huolettaa, ota asia esille lastenlääkärimme vastaanotolla.

Varaa aika lastenlääkärille

Digineuvolassa voit kysyä lapsen hoitoon tai vanhemmuuteen liittyen. Koulutetut kätilöt ja hoitajat ovat tukenasi 24/7, joko kertamaksulla tai kiinteään kuukausihintaan.

Tutustu Digineuvolaan

Digiklinikalta saat vastauksen nopeasti ja kätevästi ilman ajanvarausta. Etävastaanotolla hoidetaan oireita ja sairauksia, jotka eivät vaadi fyysistä tutkimusta.

Tutustu Digiklinikkaan

Aspergerin oireyhtymä ei aina kaipaa hoitoa

Aspergerin oireyhtymä on autismikirjon häiriö. Omana diagnoosinimikkeenä Aspergeria ei enää käytetä, mutta puhekielessä se kuvaa lievää autismikirjon häiriötä.

Asperger on ominaisuus, joka ei aina edes aiheuta sellaisia ongelmia, joita pitäisi hoitaa. Moni Asperger-henkilö pärjää mainiosti elämässään ilman virallista diagnoosia. Aspergerin oireyhtymässä älykkyystaso on normaali tai normaalia korkeampi.

Asperger-lapsi – oireet näkyvät yksilöllisesti

Aspergerin oireyhtymään liittyy erilaisia piirteitä, jotka voivat näyttäytyä niin vahvuuksina kuin heikkouksina.

Tyypillistä Asperger-henkilöille on joustamaton ja kaavamainen ajattelu ja toiminta sekä haasteet vuorovaikutuksessa.

Nämä merkit voivat viitata siihen, että lapsella tai nuorella on Aspergerin oireyhtymä:

  • Muutokset ja siirtymät ovat hankalia. Opettajan ja luokan jatkuva vaihtuminen koulupäivän aikana tai vaikkapa siirtyminen talvikenkien käytöstä kesäkenkiin aiheuttaa haasteita.
  • Rutiinit ovat tärkeitä. Poikkeus totutusta päiväohjelmasta tuntuu vaikealta.
  • Ikätoverien seura ei kiinnosta. Lapsi viihtyy enimmäkseen yksin tai aikuisten tai ikäistään huomattavasti nuorempien kanssa.
  • Lapsi tai nuori tulee usein väärinymmärretyksi. Lapsi tai nuori on niin suorapuheinen ja asiakeskeinen, että muut kokevat sen epäkohteliaana tai tylynä käytöksenä.
  • Muiden ihmisten tulkitseminen on vaikeaa. Lapsi tai nuori ei ymmärrä hienovaraista vihjailua, ei huomaa pahoittavansa toisen mieltä tai vaikuttaa empatiakyvyttömältä.
  • Suorituskyky on epätasainen. Lapsi tai nuori voi olla joissain asioissa erittäin taitava ja toisissa huomattavan heikko.
  • Intensiivinen ja jumittava suhtautuminen kapea-alaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Lapsi tai nuori voi olla poikkeuksellisen kiinnostunut vaikkapa keräilyesineistä tai harrastuksesta ja uppoutua niiden pariin.
  • Kuormittuminen sosiaalisista tilanteista. Lapsi tai nuori voi oppia toimimaan sosiaalisissa tilanteissa, mutta on poikkeuksellisen väsynyt niiden jälkeen.
  • Aistisäätelyn vaikeudet. Äänet, tuoksut, värit, valot, maut tai materiaalit voivat tuntua häiritsevän voimakkailta.
  • Katsekontaktin välttely. Lapsi tai nuori ei katso keskustelukumppaniaan silmiin.
  • Normaali tai tavallista korkeampi älykkyystaso
  • Univaikeudet

Aspergerin syndrooma – näin autismin kirjon häiriö todetaan

Jos lapsella tai nuorella on vaikeuksia selviytyä arjessaan ja hänellä on autismikirjon häiriöön viittavia oireita, ei asiaa tarvitse jäädä yksin pohtimaan. Lasten- tai nuorisopsykiatri tai lastenneurologi voi tutkia tilanteen ja tehdä diagnoosin.

Näin Aspergerin oireyhtymää tutkitaan Mehiläisessä:

  • Lääkärin tutkimus. Lääkäri keskustelee lapsen ja vanhempien kanssa lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta, kehityshistoriasta ja elämäntilanteesta.
  • Havainnointi. Keskustelun lisäksi tutkimustilanteissa havainnoidaan lapsen kommunikointia ja kehonkieltä.
  • Strukturoidut haastattelut ja kyselylomakkeet ovat hyviä keinoja seuloa oireita, vaikka varsinaista Asperger-testiä ei olekaan olemassa. Kyselylomakkeisiin voivat vastata lapsen ja vanhempien lisäksi myös opettajat tai muut lapsen kanssa usein tekemisissä olevat henkilöt.
  • Diagnoosista keskustellaan yleensä moniammatillisessa työryhmässä, johon voivat kuulua esimerkiksi lasten- tai nuorisopsykiatri, lastenneurologi, neuropsykologi, toimintaterapeutti tai muita terveydenhuollon ammattilaisia.

Asperger-lapsi – hoito sujuvoittaa arkea

Aspergerin oireyhtymään viittaava autismikirjon häiriön diagnoosi on useimmille helpotus, sillä erilaisuuden tuntemukset saavat selityksen.

Joskus pelkkä tieto diagnoosista riittää, mutta mikäli Aspergerin oireyhtymään kuuluvat piirteet aiheuttavat lapselle tai nuorelle ongelmia, kannattaa oireiluun hankkia apua.

Asperger-lapsi voi hyötyä esimerkiksi näistä keinoista:

  • Tieto Aspergerin oireyhtymästä auttaa lasta tai nuorta sekä vanhempia ymmärtämään autismikirjon häiriötä. Sopeutumisvalmennuskursseilla voi tavata vertaisiaan.
  • Tukitoimet kotona ja koulussa auttavat pärjäämään päivittäisissä toiminnoissa. Äänimaailmaa voi rauhoittaa esimerkiksi käyttämällä vastamelukuulokkeita, opetusta voidaan antaa pienryhmässä ja muutostilanteita voidaan helpottaa ennakkosuunnitellulla.
  • Neuropsykiatrinen valmennus tai toimintaterapia auttaa lasta ohjaamaan omaa toimintaansa ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Terapeutin kanssa Asperger-nuori voi esimerkiksi harjoitella kahvilassa käyntiä tai arjen aikataulutusta.
  • Psykoterapia voi olla tarpeen, mikäli lapsen tai nuoren minäkuva on haavoittunut oireyhtymästä johtuvien vastoinkäymisten takia tai hänellä on mielenterveyteen liittyviä liitännäissairauksia.
  • Lääkehoito voi tulla kyseeseen, jos lapsella tai nuorella on hoitoa vaativia liitännäissairauksia tai neuropsykiatrisia liitännäishäiriöitä, kuten masennusta, ahdistuneisuutta, ADHD tai ADD tai uhmakkuus- ja käytöshäiriö.

Jutussa asiantuntijoina lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkärimme Pekka Räisänen ja neuropsykologimme Ulla Boshkov.

Hinnasto ja maksaminen

Huomioi hinnastossa
Hinta-arvio sisältää kanta- ja poliklinikkamaksun. Lääkärikohtaiset hinnat löydät ajanvarauksestamme lääkäreiden tiedoista.
PalveluHinta-arvio
Erikoislääkärin vastaanottokäynti
10 min

Hinta per käynti.

Siirry ajanvaraukseen

Hinnat 49.20180.20 €, ilman Kela-korvausta 57.20188.20 €
alk. 49.20 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 57.20 €
Erikoislääkärin vastaanottokäynti
20 min

Hinta per käynti.

Siirry ajanvaraukseen

Hinnat 68.20233.20 €, ilman Kela-korvausta 76.20241.20 €
alk. 68.20 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 76.20 €
Erikoislääkärin vastaanottokäynti
30 min

Hinta per käynti.

Siirry ajanvaraukseen

Hinnat 77.20403.20 €, ilman Kela-korvausta 85.20411.20 €
alk. 77.20 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 85.20 €
Erikoislääkärin vastaanottokäynti
45 min

Hinta per käynti.

Siirry ajanvaraukseen

Hinnat 88.20371.20 €, ilman Kela-korvausta 96.20379.20 €
alk. 88.20 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 96.20 €
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti
30 min

Hinta per käynti.

Varaa aika psykiatrille

Hinnat 87.50253.50 €, ilman Kela-korvausta 104.00270.00 €
alk. 87.50 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 104.00 €
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti
45 min

Hinta per käynti.

Varaa aika psykiatrille

Hinnat 111.00264.00 €, ilman Kela-korvausta 132.00285.00 €
alk. 111.00 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 132.00 €
Psykiatrian erikoislääkärin vastaanottokäynti
60 min

Hinta per käynti.

Varaa aika psykiatrille

Hinnat 121.00323.00 €, ilman Kela-korvausta 148.00350.00 €
alk. 121.00 €
Ilman Kela-korvausta
alk. 148.00 €

Usein kysyttyä Aspergerin oireyhtymästä

Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismikirjon häiriöihin. Oireiltaan se on yleensä lievä. Aspergerissa älykkyystaso on normaali tai normaalia korkeampi.

Aspergerin oireyhtymää ei käytetä enää omana diagnoosinimikkeenään. Henkilöt, joilla on oireyhtymälle tyypillisiä piirteitä, saavat diagnoosikseen autismikirjon häiriön.

Aspergerin oireet ilmenevät yksilöllisesti. Jotkut oireet voivat painottua ja toiset esiintyä lievempinä. Asperger voi olla niin lievä, ettei se aiheuta ongelmia pärjäämisessä.

Epätyypillinen autismikirjon häiriö voi olla esimerkiksi alkamisiältään muista autismityypeistä poikkeava.

Aspergerin oireyhtymän keskeiset oireet ovat joustamaton ja kaavamainen ajattelu ja toiminta sekä vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Heillä voi olla rajattuja kiinnostuksen kohteita, joihin he suhtautuvat intensiivisesti.

Aspergerin oireyhtymään kuuluu usein myös aistisäätelyn häiriöitä.

Aspergerin oireyhtymää voi olla vaikea tunnistaa aivan pienellä lapsella, sillä mahdolliset ongelmat tulevat esiin yleensä vasta myöhemmin. Se johtuu siitä, että päiväkoti-ikäisten lasten päiväohjelma on rutiinimaista ja siten Asperger-lapselle sopivaa.

Kun vanhemmat tarkastelevat lapsen tai nuoren varhaislapsuutta jälkikäteen, he voivat tunnistaa oireyhtymään viittavia merkkejä jo päiväkotiajoilta. Lapsi on saattanut olla pikkuvanha ja viihtyä parhaiten aikuisten seurassa. Tai ehkä vaatteiden saumat ovat tuntuneet lapsesta ikäviltä tai vuorovaikutusleikit eivät ole innostaneet.

Aspergerin oireyhtymään viittaavat oireet tulevat yleensä esiin vasta alakouluiässä tai vanhempana, kun lapsen elämässä alkaa olla vaihtuvuutta ja vuorovaikutus ikätoverien kanssa lisääntyy.

Opettajien ja luokkien vaihtuminen voi tuntua hankalalta. Hälinä saattaa häiritä ja kuormittaa. Kaverisuhteissa voi esiintyä ongelmia, sillä Asperger-lapsen on vaikeaa tulkita eleitä ja ilmeitä. Asiakeskeisenä hän saattaa tahtomattaan loukata muita.

Koska Aspergerin oireyhtymässä älykkyys on yleensä normaalilla tai normaalia korkeammalla tasolla, lapsi tai nuori pärjää usein opinnoissaan kuitenkin hyvin.

Aspergerin oireyhtymää ei enää ole oma diagnoosinimikkeensä. Aspergerin oireyhtymään viittaavat oireet diagnosoidaan autismikirjon häiriöksi.

Diagnoosin lapselle tekee lasten- tai nuorisopsykiatri tai lastenneurologi haastatteluiden, havainnoinnin ja seulontakyselyiden pohjalta.

Yleensä diagnoosista keskustellaan moniammatillisessa työryhmässä.

Ei ole olemassa testiä, jolla voidaan osoittaa Aspergerin oireyhtymä. Erilaisten seulontamittarien ja tutkimusten avulla voidaan kuitenkin arvioida autismikirjon piirteisiin kuuluvan oireilun määrää ja laatua.

Aspergerin oireet ilmenevät yhteneväisesti tytöillä ja pojilla. Tyttöjen autismikirjon häiriöt voivat kuitenkin helposti jäädä piiloon.

On arveltu, että tytöillä voi olla voimakkaampi sosiaalinen motivaatio, eli heillä on poikia enemmän tarve kuulua ryhmään. Pärjätäkseen vuorovaikutustilanteissa paremmin tytöt saattavat maskata eli jäljitellä muiden käytöstä poikia enemmän.

Aspergerin oireyhtymään ei ole olemassa lääkitystä. Aspergeriin voi kuitenkin liittyä oireilua tai liitännäissairauksia ja -häiriöitä, joita voidaan lievittää lääkehoidolla.

Lääkehoitoa voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos lapsella tai nuorella on ADHD tai ADD, masennusta tai ahdistuneisuutta, sosiaalisten tilanteiden pelko, pakko-oireita, uhmakkuus- ja käytöshäiriö tai Touretten oireyhtymä.

Kuntoutus voi olla merkittävä apu lapselle tai nuorelle, jolle Aspergerin oireyhtymä aiheuttaa haasteita.

Esimerkiksi neuropsykiatrisella valmennuksella ja toimintaterapialla voidaan parantaa toimintakykyä sekä opetella uudenlaisia ajatus- ja käyttäytymismalleja.

Vaikuttavinta kuntoutus on silloin, kun se tapahtuu Asperger-lapsen omassa elinympäristössä. Toimintaterapeutin kanssa voi harjoitella vaikkapa hälyisessä kauppakeskuksessa käymistä.

Aspergerin oireyhtymä on autismikirjon häiriö. Yleensä kyseessä on lievä ja hyvätasoinen autismi. Monet Asperger-henkilöt pärjäävät elämässään mainiosti ilman ulkopuolista apua. Autismikirjon häiriötä kannattaa hoitaa silloin, kun se aiheuttaa haasteita lapsen arjessa.

Asperger-henkilöillä on tavallista enemmän psykiatrista oireilua, kuten masennusta, ahdistuneisuutta sekä pakko-oireita tai -ajatuksia. Psykiatrisia häiriöitä voidaan hoitaa psykoterapialla ja lääkkeillä.

Aspergerin oireyhtymän kanssa voi esiintyä erilaisia neuropsykiatrisia häiriöitä, kuten ADHD ja ADD.

Aspergerin oireyhtymään liittyvät tyypilliset piirteet ovat joustamaton ja kaavamainen ajattelu ja toiminta sekä vuorovaikutukseen liittyvät ongelmat. Jokainen Asperger-henkilö on aina yksilö.

Asperger-henkilöt tulevat usein väärinymmärretyiksi, ja heidän käytöksensä voi välillä tuntua muista epäkohteliaalta tai tylyltä. Autismikirjon häiriöstä voi siksi olla viisasta kertoa esimerkiksi koulussa tai työpaikalla.

Aspergerin oireyhtymässä ei esiinny erityisiä ulkonäköön liittyviä piirteitä, joiden perusteella autismikirjon häiriön voisi tunnistaa.

Asperger-henkilön kehonkielessä voi joskus havaita autismikirjon häiriöille tyypillisiä merkkejä, kuten katsekontaktin välttelyä.

Asperger-henkilöt voivat toteuttaa seksuaalisuuttaan ihan samalla tavalla kuin muutkin ihmiset. Joskus seksielämässä voi ilmetä haasteita sosiaaliseen kanssakäymiseen ja vastapuolen tulkitsemiseen liittyvien ongelmien tai aistiyliherkkyyden takia. Aspergerin oireyhtymästä onkin hyvä puhua avoimesti kumppanin kanssa.

Koska muutokset ovat usein Asperger-henkilöille hankalia, voi kehon muuttuminen murrosiässä aiheuttaa haasteita. Asiaa voi käsitellä esimerkiksi terapeutin tai seksuaaliterapeutin kanssa.

Jotkut Asperger-nuoret pohtivat sukupuoli-identiteettiään.

Asperger ei vaikuta aggressiivisuuteen, mutta autismikirjon häiriöiden yhteydessä voi esiintyä esimerkiksi uhmakkuus- ja käytöshäiriöitä. Aspergeriin liittyvä stressiherkkyys ja kuormittuminen esimerkiksi hälystä tai sosiaalisesta kanssakäymisestä voivat lapsilla ja nuorilla ilmetä joskus raivokohtauksina uuvuttavien tilanteiden jälkeen.

Aspergerin oireyhtymään liittyy piirteitä, jotka voivat olla vahvuuksia työelämässä. Esimerkiksi kyky keskittyä intensiivisesti sekä mieltymys rutiineihin voivat olla monessa työssä eduksi.

Ongelmia työelämässä voivat aiheuttaa vuorovaikutuksen haasteet, kuten katsekontaktin välttely, vaikeus tulkita muiden eleitä tai ilmeitä sekä asiakeskeisyys. Aspergerista kannattaa kertoa avoimesti työpaikalla, jotta turhia väärinymmärryksiä ei pääse syntymään.

Asiantuntijat

LL, Lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri
Katso muut asiantuntijat

Lisää aiheesta

ADD – lääkärimme auttaa tunnistamaan ja hoitamaan arkea haittaavat oireet
Lue lisää
ADHD lapsella – Hoito voi olla käänteentekevä apu
Lue lisää
Digineuvola 9,90 €/kk*
Lue lisää