ADD – lääkärimme auttaa tunnistamaan ja hoitamaan arkea haittaavat oireet

Lapsen ADD – oireet voivat jäädä piiloon

Vanhempien ei aina ole helppoa havaita lapsella keskittymis- ja tarkkaavaisuusongelmia aiheuttavaa ADD:ta, joka on tunnetumman ADHD:n alamuoto.

• ADD:n oireet eivät näy samalla tavalla ulospäin kuin ADHD:ssa tyypilliset ylivilkkaus- ja impulsiivisuusoireet, jotka ympäristössä takuulla huomataan.
• ADD-lapsi tai ADD-nuori saattaa oppia kompensoimaan toimintakykynsä puutteita tiettyyn rajaan asti ja kehittää erilaisia korvaavia toimintoja selviytyäkseen omasta arjestaan.
• ADD:n oireet saatetaan teini-iässä tulkita murrosiän myllerrykseksi.

Lapsen ADD huomataan yleensä peruskoulun ensimmäisten luokkien jälkeen ja joskus vasta ylemmillä luokilla tai yläkoulussa, kun lapsen tai nuoren keinot eivät enää riitä pysymään ikäistensä tasolla koulunkäynnin ja muiden elämän vaatimusten kasvaessa.

On hyvä olla kuulolla lapsen elämässä myös hänen kasvaessaan. Vanhempana tunnet oman lapsesi parhaiten ja huomaat, jos hänellä on ongelmia.

Jos omat keinot eivät riitä, kannattaa lapsi tai nuori tuoda ajoissa asiantuntijamme vastaanotolle. Oireilun syy voi olla ADD tai jokin muu hoitoa vaativa tila.

Lapsen ja nuoren ADD – tunnista merkit

Nämä oireet voivat viitata siihen, että lapsella on ADD tai jokin muu apua vaativa tilanne:

• Lapsen leikit ovat yleensä lyhytjänteisiä, mutta toisaalta hän voi keskittyä erittäin tiiviisti ja pitkään itseä kiinnostavaan asiaan, kuten vaikkapa legoleikkeihin.
• Lapsi tai nuori on häiriöherkkä, esimerkiksi taustaäänet voivat viedä kaiken huomion.
• Lapsi tai nuori vaipuu helposti omiin ajatuksiinsa ja on haaveileva.
• Ohjeiden noudattaminen on vaikeaa, sillä ohjeet menevät helposti lapselta tai nuorelta ohi.
• Tekeminen jää usein kesken, esimerkiksi vaatteiden pukeminen ei etene.
• Lapsi tai nuori hukkaa ja unohtelee asioita, esimerkiksi avaimet ja koulukirjat katoavat häneltä usein.
• Hoputtaminen ja kiire hermostuttavat lasta tai nuorta.
• Lapsella tai nuorella on hankaluuksia vuorovaikutuksessa muiden kanssa, sillä hänen ajatuksensa harhailevat helposti pois tilanteesta, eikä hän ymmärrä kaikkia eleitä ja ilmeitä.
• Vaikeudet koulussa etenkin ylemmillä luokilla ja yläkoulussa. Lapsi tai nuori alkaa alisuoriutua ja arvosanat heikkenevät, kun koulu alkaa käydä vaativammaksi.

ADD – diagnosointi lasten- tai nuorisopsykiatrin tai lastenneurologin vastaanotolla

Lasten- tai nuorisopsykiatri tai lastenneurologi voi yhdessä perheen kanssa selvittää, mistä lapsen tai nuoren oireilussa saattaa olla kyse.

Näin ADD-oireita tutkitaan:

• Lääkärin tutkimus. Lääkäri haastattelee lasta tai nuorta sekä vanhempia lapsen oireista, toimintakyvystä, terveydentilasta ja elämäntilanteesta. Usein tapaamisia tarvitaan enemmän kuin yksi.
• ADD-testi eli oirekysely. ADD-oireilua kartoitetaan mm. ADHD-oirekyselyllä, sillä ADD on yksi ADHD:n muoto. Lomakemuotoisiin kyselyihin vastaavat vanhemmat sekä joku lapsen kanssa usein tekemisissä oleva henkilö, kuten opettaja.
• Lapsen kasvun ja kehityksen selvittäminen. Tutkimuksessa selvitetään raskaudessa ja synnytyksessä ilmenneitä ongelmia, lapsen motoristen taitojen ja puheen kehitystä varhaislapsuudessa sekä päiväkodissa ja alaluokilla mahdollisesti tehtyjä huomioita lapsen haasteista.
• Liitännäisoireiden ja -häiriöiden selvittely. ADD:hen voi liittyä liitännäisoireita ja -häiriöitä, kuten oppimisen ja aistisäätelyn vaikeuksia. Lapsella tai nuorella voi olla myös ahdistuneisuutta tai pakko-oireita.

ADD – hoito on aina yksilöllistä

ADD-diagnoosi on usein helpotus lapselle tai nuorelle ja vanhemmille, kun arjen haasteisiin löytyy syy. Vanhemmat ovat saattaneet syyttää itseään lapsen tai nuoren ongelmista, ja lapsi tai nuori puolestaan on voinut kokea huonommuutta, kun ei pärjää samalla tavalla kuin kaverinsa.

Hyvä uutinen kaikille osapuolille on myös se, että ADD:ta voidaan hoitaa. Hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti – keinoja on useita:

• Tieto ADD:sta auttaa lasta tai nuorta, vanhempia ja lapsen kanssa tekemisissä olevia muita aikuisia ymmärtämään häiriön vaikutuksia arkielämään.
• Järjestelyt ja tukitoimet kotona ja koulussa tukevat lapsen onnistumista arjessa ja koulunkäynnissä. ADD:sta kannattaakin kertoa opettajille, harrastusten ohjaajille ja lapsen tai nuoren lähipiirille.
• Ohjaus ja valmennus. Lapsi tai nuori ja vanhemmat voivat saada yksilöllistä ohjausta lasta tai nuorta tukevaan käyttäytymiseen ja oireiden hallintaan.
• Psykoterapiasta ja toimintaterapiasta voi olla apua.
• Vertaistuki. Omien kokemusten jakaminen kaltaisten kanssa auttaa lasta tai nuorta ja vanhempia jaksamaan.
• ADD-lääkitys vähentää ADD:n oireita ja auttaa lasta tai nuorta suoriutumaan arjestaan.
• Seuranta varmistaa, että hoito on turvallista ja toimivaa.