Refluksitauti

Refluksilla tarkoitetaan happaman mahalaukun sisällön nousua ruokatorveen. Tätä esiintyy lähes kaikilla ajoittain, usein lyhytaikaisesti ja ilman oireita. Refluksitaudista puhutaan kun mahansisällön nousu ruokatorveen aiheuttaa toistuvasti närästysoiretta ja/tai ruokatorven tulehdusta.

Närästysoiretta potee viikoittain noin 20% ihmisistä ja päivittäin noin 10%. Eli kyseessä on kovin yleinen oirekuva, johon haetaan usein helpotusta apteekin käsikauppavalmisteista ja jonka vuoksi myös hakeudutaan lääkärin vastaanotolle.

Refluksitaudin oireet

Refluksitaudin yleisin oire on närästys, jolla tarkoitetaan ylävatsalle tai rintalastan taakse paikallistuvaa poltetta, kirvelevää tunnetta tai kipua. Yksi oire on myös mahansisällön nousu suuhun saakka. Osalla potilaista esiintyy äänen käheyttä ja kurkkukipuja Harvinaisempia ja myös perusteellisempia tutkimuksia edellyttäviä oireita ovat nielemiskivut ja -vaikeudet. Refluksitauti pahentaa usein astman oireita sekä voi altistaa toistuville hengitysteiden ja poskionteloiden tulehduksille. Lisäksi happaman mahansisällön nousu suuhun saakka altistaa hampaiden kiillevaurioille.

Mikä altistaa refluksioireilulle?

Ruokatorven alasulkija on monen anatomisen rakenteen yhdistelmä ja tärkeä osa refluksilta suojautumista. Jos alasulkijan paine on alentunut, niin tästä seuraa usein happaman mahansisällön palautumista ruokatorveen, eli refluksia.

Palleatyrällä tarkoitetaan pallealihaksessa olevaa tavanomaista väljempää ruokatorven aukkoa eli ruokatorven "läpivienti" pallealihaksen läpi on tavanomaista väljempi. Palleatyrä altistaa alasulkijan paineen laskulle ja siten refluksille.

Tupakointi, alkoholi, kahvi sekä tietyt ruoka-aineet kuten rasvat, suklaa ja sitrustuoremehu altistavat närästykselle. Runsaan aterian jälkeen täyden mahalaukun sisältöä pääsee herkemmin ruokatorven puolelle, erityisesti makuuasennossa. Ruokailun jälkeiset nokkaunet ja tukevat ateriat myöhään illalla ennen nukkumaanmenoa altistavat refluksille. Myös eräät lääkeaineet kuten särkylääkkeet voivat pahentaa närästysoiretta. Myös ylipaino altistaa merkittävästi refluksille, koska keskivartalon runsas rasva lisää painetta mahalaukun suuntaan. Henkinen stressi ja ylirasitus edesauttavat myös närästysoireita.

refluksitaudin Diagnosointi

Refluksioireisto on yleensä edellä kuvatun kaltainen ja altistavat tekijät tyypillisiä. Näin omaa oirekuvaa ja altistavia tekijöitä arvioimalla ja välttämällä pääsee usein itse diagnoosiin. Lääkärin puheille kannattaa hakeutua, jos närästysoireilu on toistuvaa tai esiintyy hälyttäviä oireita kuten rintakipua, nielemiskipua, ruuan takertumista, verenvuotoa tai laihtumista. Lääkärin suorittama haastattelu ja kliininen tutkimus ovat keskeinen osa diagnostiikkaa.

Muistathan, että voit hakeutua joko yleislääkärin tai sisätautilääkärin vastaanotolle. Ajanvarausnumerossa 010 414 00 vastaa aina asiantuntija, joka osaa ohjata sinut sopivalle lääkärille.

Lääkehoitokokeilu on myös yksi osa diagnostiikkaa: annetaan kahden viikon happosalpaajakuuri ja jos oireet helpottuvat, niin tilanne sopii refluksitautiin. Pitkällisen närästysoireiston lisäselvittelynä ja varsinkin jos esiintyy hälyttäviä oireita (katso edellä) kannattaa tehdä mahalaukun tähystys eli gastroskopia. Tutkimuksen suorittaa vatsasairauksiin (gastroenterologiaan) erikoistunut kirurgi tai sisätautilääkäri.

Tähystyksen kesto on 5-10 minuuttia ja sen aikana nähdään ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tilanne. Yleensä samalla otetaan rutiinikoepalat pohjukaissuolen limakalvolta keliakian poissulkemiseksi sekä mahalaukun limakalvolta esimerkiksi helikobakteeritulehduksen toteamiseksi. Lisäksi voidaan diagnosoida palleatyrä ja ruokatorven mahdollinen tulehdus sekä silmämääräisesti että koepalojen avulla. Myös ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen haavaumat sekä kasvaimet nähdään tähystyksen yhteydessä.

Ruokatorven alaosassa voi esiintyä ns. Barretin limakalvoa, joka on hyvänlaatuinen tilanne, mutta edellyttää tähystysseurantaa ja koepalojen ottamista noin 3 vuoden välein.

Refluksitaudin hoito

Ensin elämäntapojen ja ruokavalion muokkausta sekä lääkehoitoa.

Närästysoireen hoidossa pyritään estämään happaman mahansisällön nousua ruokatorveen ruokavalio- ja elämäntapamuutoksin. On syytä välttää runsaita aterioita iltaisin ja ruokailun jälkeisiä "nokkaunia". Lisäksi vältetään närästystä pahentavia ruoka- ja nautintoaineita. Yöllistä närästystä voidaan vähentää sängyn pääpuolen kohotuksella asettamalla sängynjalkojen alle puupalikat tai kiilamainen korotus patjan alle. Ylipainoisilla laihduttaminen on keskeinen osa hoitoa edellä mainittujen keinojen lisäksi. Stressi ja ylirasitus täytyy myös huomioida elämäntapoja sekä työn ja levon suhdetta muokattaessa.

Lievään ja tilapäiseen närästykseen riittää lääkehoidoksi apteekista ilman reseptiä saatavat valmisteet. Hankalamman oireilun taltuttamiseksi tarvitaan lääkärin vastaanottokäynnin yhteydessä suorittaman arvion perusteella kirjoitettu lääkekuuri, jonka vaikuttava aine salpaa mahalaukun hapon tuotannon. Tällä närästysoire saadaan usein kuriin 1-2 päivän kuluessa. Närästyslääkkeitä voi käyttää lääkärin ohjeiden mukaan joko 1) säännöllisesti, 2) kuuriluonteisesti muutamia viikkoja oireiden pahentuessa tai 3) tabletti/ kapseli vain tarvittaessa oireilun mukaan

Milloin leikkaushoito?

Leikkaushoitoa harkitaan, jos potilaalla on hankala närästysoireisto ja jatkuva lääkityksen tarve. Leikkaukseen liittyviä riskejä nostavat korkea ikä ja vaikeat perussairaudet, jolloin on usein parempi hoitaa närästysoiretta lääkkeillä. Jos potilaalla on vaikea ylipaino, niin se täytyy hoitaa ensin. Refluksiin liittyvä astman paheneminen on riittävä syy harkita leikkaushoitoa.

Leikkaushoidon tarpeen arvioi refluksitaudin hoitoon perehtynyt vatsakirurgian erikoislääkäri, joka käy läpi potilaan kanssa leikkauksen hyödyt sekä riskit. Leikkauksessa korjataan mahdollinen palleatyrä ja rakennetaan ruokatorven alaosan ympärille mahalaukun yläosasta takaiskuventtiili, joka estää happaman mahansisällön nousun ruokatorveen. Leikkaus estää ainakin osin röyhtäilyä ja siten osalla leikatuista potilaista esiintyy ilmavaivoja. Leikkaustulokset ovat varsin hyviä, mutta vuosien kuluessa osa rakennetuista takaiskuventtiileistä venyy ja närästysoireet voivat palautua.

Yhteenveto refluksitaudista

  • Närästys on useimmiten krooninen vaiva, johon liittyy hankalampia ja vähäoireisempia jaksoja.
  • Ruokavalio- ja elämäntapamuutokset, tupakoinnin lopettaminen sekä laihduttaminen auttavat useita.
  • Lieviä ja tilapäisiä oireita voi lievittää apteekista ostettavilla käsikauppavalmisteilla
  • Lääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua, jos närästysvaivaa esiintyy toistuvasti ja/tai tarvitaan säännöllistä lääkitystä
  • Pitkällisen närästysoireiston lisäselvittelynä voidaan tehdä mahalaukun tähystys
  • Kiireellinen mahalaukun tähystys ovat tarpeen, jos esiintyy nielemiskipua, ruuan takertumista, rintakipua, mahasuolikanavan verenvuotoa tai laihtumista
  • Lääkehoito auttaa useimpia närästysvaivaa potevia
  • Leikkaushoitoa harkitaan, jos potilaalla on pitkäkestoinen refluksitauti ja säännöllisen lääkityksen tarve.

Lue lisää närästyksestä

Jaa