Astma

Astma on keuhkoputkien limakalvojen tulehduksellinen sairaus, joka aiheuttaa keuhkoputkien vaihtelevaa ahtautumista. Astma on keuhkoahtaumataudin (KAT) lisäksi erittäin yleinen keuhkosairaus. Suomessa astmaa sairastaa 4–6 prosenttia aikuisista. Lisäksi ajoittaisista astman kaltaisista oireista kärsii noin 10 prosenttia väestöstä.

Astma-alttius voi periytyä. Vanhemman tai sisaruksen astma lisää suuresti astmariskiä. Myös aiemmin puhjennut allerginen nuha lisää astman kehittymisen riskiä.

Noin puolella astmaa sairastavista aikuisista on ei-allerginen astma. Ei-allergisen astman syytä ei varmuudella tiedetä, mutta esimerkiksi tupakointi ja monet muut ympäristön ärsykkeet voivat aiheuttaa sitä.

Astman oireet

Astman oireet ovat moninaisia ja erilaisia potilaasta riippuen. Oireisto vaihtelee usein samallakin potilaalla kuukaudesta toiseen.

Astmalle on tyypillistä aamuyöllä tai varhain aamulla ilmenevä oireilu. Astman ilmaantumista edeltää usein heinänuha, muu allerginen nuha tai atooppinen ihottuma.

Tavallisimmat astman oireet:

  • limaneritys
  • yskä
  • hengityksen vinkuminen
  • hengenahdistus

Muita astman oireita ovat toistuvat keuhkoputkitulehdukset ja huonontunut rasituksen sieto.

Astmaoireet alkavat tavallisesti pitkittyneen hengitystietulehduksen jälkeen, flunssan yhteydessä tai kun hengitysteihin tulee ärsyttäviä tai allergisoivia hiukkasia. Pakkanen aiheuttaa oireilua useimmille astmaa sairastaville. Myös fyysinen rasitus tai psyykkinen stressi voivat pahentaa astmaoireita. Oireet voivat ilmetä parissa päivässä tai ne voivat kehittyä hitaasti, kuukausien ja vuosien mittaan. Välillä oireet voivat kadota pitkiksi ajoiksi ja ilmaantua taas uudestaan.

Astmaepäilyssä on tärkeää kartoittaa eri riskitekijät, oireet ja oireita pahentavat tekijät. Oireettomassa vaiheessa keuhkoista ei välttämättä kuulu mitään poikkeavaa, kun taas oireisella henkilöllä diagnoosi saattaa varmistua jo vastaanottokäynnin yhteydessä tehtävällä uloshengityksen sekuntikapasiteetin mittaamisella ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen oton. Yleensä astmaa tutkitaan tekemällä uloshengityksen huippuvirtausarvojen (niin sanotut PEF-arvot, peak expiratory flow) kahden viikon mittainen seuranta kotona. Astmaa ja allergiataipumusta voidaan tutkia myös muun muassa laboratoriossa tehtävällä keuhkotilavuusmittauksella, verikokeilla sekä ihopistotesteillä.

Lue myös: Lapsen astma

Astman hoito

Astman hoidossa varhainen diagnoosi ja hoidon oikea-aikainen ajoitus ovat tärkeitä. Näin voidaan hidastaa astman etenemistä ja keuhkojen toiminnan huononemista.

Astman lääkehoidon kulmakivi on astmatulehduksen rauhoittaminen. Lääkehoito kohdistetaan ensisijaisesti keuhkoputkien limakalvon astmaattiseen tulehdukseen. Hoitavalla astmalääkityksellä oireita ehkäisevä vaikutus alkaa muutaman päivän kuluessa lääkehoidon aloittamisesta.

Yleisimmin käytetään hengittämällä eli inhaloiden otettavia kortisonijohdoksia, joissa kortisonimäärä on niin pieni, että lääkkeet ovat oikein käytettyinä turvallisia. Lisäksi tarvitaan oireita helpottamaan keuhkoputkia laajentavia eli avaavia lääkkeitä. Hoitavia lääkkeitä on myös suun kautta otettavia niin sanottuja leukotrieenisalpaajia, jotka soveltuvat joskus lievän astman ainoaksi tulehdusta rauhoittavaksi hoidoksi. Vaikeassa astmassa joudutaan joskus käyttämään kortisonitablettikuureja suun kautta tai jopa jatkuvaa tablettikortisonilääkitystä.

Potilaan aktiivinen osallistuminen astman hoitoon on tärkeää. Potilas seuraa itse vointiaan tarkkailemalla oireitaan ja mittaamalla puhallusarvoja PEF-mittarin avulla. Hyvä yleiskunto, tupakoimattomuus, terveet elämäntavat ja oireita aiheuttavien tekijöiden välttäminen auttavat potilasta pitämään sairauden kurissa.

Astmasta voi toisinaan toipua niin, että oireita ei enää ole ja lääkitystä voidaan vähentää ja toisinaan se saatetaan jopa lopettaa. Lapsuusiän astma paranee usein oireettomaksi. Noin puolet astmaa sairastavista lapsista tervehtyy murrosiässä. Myös aikuinen voi tervehtyä, jos sairaus todetaan varhaisessa vaiheessa ja sitä hoidetaan tehokkaasti.

Artikkelissa asiantuntijoina keuhkosairauksien erikoislääkäri Lauri Tammilehto sekä sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri Timo Helin.

Lue lisää:

Asiantuntijat

Lauri Tammilehto
DOS, keuhkosairauksien erikoislääkäri
Päivi Salonen
LL, keuhkosairauksien ja allergologian erik.lääk.
Maria Hollmén
LT,Keuhkosairauksien ja allergologian erik.lääkäri
9.8
Hille Lill
Keuhkosair. ja allergologian erik.lääkäri
Katso muut asiantuntijat