Mihin diabeteksen hoidossa pyritään? Tämä tärkeä kysymys on usein diabeetikolle itselleen epäselvää - lääkkeitä alkaa kertyä lääkelistaan kiihtyvään tahtiin. On luonnollista, ettemme haluaisi lääkkeitä käyttää, koska niiden käyttö koetaan helposti luovuttamiseksi. Diabetes koetaan myös sairaudeksi, joka korjaantuu täysin elintapamuutoksilla. On fakta, että määrätyistä lääkkeistä vain murto-osa otetaan lääkärin antaman ohjeen mukaan. Yksi syy sille on, että jos hoidon ja lääkityksen tavoitteet eivät ole lääkkeen käyttäjälle kirkastuneet, niin lääkärin määräämä hoitokaan ei tunnu järkevältä.

Nykyään kansalaiset vaativat oikeutetusti perusteluja hoitoratkaisuille. Tässä seikassa lääkäreillä ja terveydenhuollolla ylipäätään on varmasti parannettavaa. Diabeetikon on oltava itse perillä hoitonsa tavoitteista ja keinoista. Tässä kirjoituksessa avataan joitain avainseikkoja siitä, mitä tuore diabeteksen Käypä hoito -suositus merkitsee diabeetikolle itselleen.

Oireeton diabetes

Diabetes on monessa mielessä erikoinen sairaus. Se on vakava, elimistöä rappeuttava sairaus, jossa varsinaisia oireita ei kuitenkaan juuri ole. Diagnoosikin on tyypillisimmillään puhdas sattumalöydös ja se tehdään usein vasta useiden vuosien sairastamisen jälkeen - tutkimusten mukaan n. viiden vuoden kuluttua (esim. työterveyshuollon ikäkausitarkastuksessa). Siinä vaiheessa, kun diabetes alkaa todella aiheuttaa oireita, on edetty jo pitkälle. Elintapojen muuttaminen terveellisempään suuntaan on tärkeää, mutta niidenkin toteutuminen ja teho tulee varmistaa.

Sokeri koholla

Diabetes sairautena todetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriöstä; muita kriteerejä diagnoosille ei ole. Varsin usein - ellei useimmiten - diabeetikolla on kuitenkin myös muita valtimotaudin vaaratekijöitä sokerin lisäksi, kolesteroli, verenpaine, veren hyytymisherkkyys. Tupakointikaan ei valitettavasti ole harvinaista. Metabolisessa oireyhtymässä useita vaaratekijöitä on kertynyt samalle henkilölle. Valtimotaudin kokonaisriskin arvio tulisi tehdä jokaiselle diabeetikolle.

Käypä hoito -suosituksen avainsanoma on ennaltaehkäisevä ja tavoitteellinen hoito. Tämä tarkoittaa ensinnäkin riskiryhmien tutkimista diabeteksen suhteen. Jo tieto omasta tilanteestaan on tärkeää, koska tällöin elintapojen korjaamisella on ratkaisevan suuri merkitys. Sokerirasituskoe on ylivoimaisesti paras tapa selvittää sokeriaineenvaihdunnan tilanne. Sillä löydetään kaikki diabeetikot, mutta myös lievemmät sokeriaineenvaihdunnan häiriöt saatetaan löytää jopa vuosia ennen diabeteksen puhkeamista. Pelkällä paastosokerin mittaamisella jää suuri osa diabeteksesta löytymättä. Riskiryhmään kuuluminen on helppo selvittää mm. diabeteksen riskitestillä (www.diabetes.fi) ilman ensimmäistäkään laboratoriokoetta. Ns. varhainen diabetes on jo melko pitkälle edennyt aineenvaihdunnallinen häiriö, jossa välitön lääkityksen harkinta ei ole yliampuvaa. Myös kansainvälisissä hoitosuosituksissa on sama käytäntö.

Diabetestyypin tunnistaminen: tyypin 1 diabetes vai tyypin 2 diabetes?

Suomalainen Käypä hoito -suositus tekee räväkän avauksen, jota muualla maailmassa ei ole vielä tehty. Suositus annettiin yleisenä aikuisten diabeteksesta, monilta osin ilman jaottelua diabeteksen eri alatyyppeihin. Työryhmä päätyi nimittäin siihen, että hoidon tavoitteiden asettamisessa ei ole merkitystä sillä, onko kyseessä tyypin 1 vai tyypin 2 diabetes. Tavoitteet asetetaan yksilöllisesti ja tässä vaikuttavat kaikki riskitekijät, joita diabeetikolle sokerin lisäksi on kertynyt.

On totta, että tyypin 1 diabeetikolla riskitekijöitä on keskimäärin vähemmän, mutta heistäkin joka kolmas potee metabolista oireyhtymää, joten kyse on enemmästä kuin sokerista. Tupakointi yhdistyneenä diabetekseen on myös aivan erityisen vaarallinen yhdistelmä, riippumatta kumpaa taudinmuotoa sairastaa. Jopa 15-20% kaikista diabeetikoista ei myöskään selkeästi kuulu kumpaankaan klassiseen tyyppiin - miten heidän suhteensa menetellään. On järkevää tehdä riskiarvio kaikille diabeetikoille, sopia tavoitteista ja laatia hoitoa sen mukaan. Tämä riippumatta siitä, mikä on taudin taustamekanismi (joiden olemassaoloa ei tietenkään kiistetä). On kuitenkin aivan eri asia, ohjaavatko ne hoidon tavoitteita.

Diabeteksen hoito insuliinilla

Tyypin 1 diabeetikko menehtyy ilman päivittäistä insuliinihoitoa kun periaatteessa tyypin 2 diabeteksessa insuliinihoito ei ole aivan yhtä kriittisessä asemassa. Tästä huolimatta myös tyypin 2 diabeteksessa insuliinintuotanto on häiriintynyt vakavasti ja insuliinihoitoa käytetään paitsi liian vähän, usein myös summittaisesti. Insuliinihoito on vaihtoehto, jota voidaan harkita myös tyypin 2 diabeetikolla jopa varhain hoidon tehostamiseksi. Se on myös väliaikaiseksi hoidoksi sopiva keino eli siitä voidaan palata tablettihoitoon. On myös hyvä tietää, että insuliinihoito ei suinkaan johda alamäkeen. Siihen johtaa puutteellinen ja vajaa hoito, jolle ei ole asetettu tavoitteita.

Diabteeksen hoito alkaa kokonaisarviolla

Käypä hoito -suositus painottaa kokonaisarvion tekemistä jokaiselle diabeetikolle. Tämä vaikuttaa myös tavoitteiden asettamiseen. Jos valtimotaudin riskejä on paljon tai ne ovat vaikuttaneet pitkään, kannattaa esimerkiksi kolesterolitavoite asettaa tavanomaista alemmaksi. Jos riskejä kertyy vain sokerista, voidaan muiden tavoitteiden osalta tyytyä hieman vähempään. Tästä syystä esimerkiksi kolesterolin hoidon tavoitteet eivät ole kahdella diabeetikolla välttämättä samat, puhumattakaan ei-diabeetikoihin verrattaessa.

Diabeteksen yksilöllinen hoito

Yksilöllisyys sekä hoidon tavoitteissa sekä keinoissa on täysin välttämätöntä laadukkaassa diabeteksen hoidossa. Omaa sairauttaan ja hoitoaan ymmärtävä henkilö kykenee tekemään tietoisia ratkaisuja sairautensa hoidon suhteen. Diabetes on sairaus, jossa oireiden ilmaantumista ei pitäisi odottaa vaan pyrkiä ennaltaehkäisevään hoitoon. Tähän vaaditaan tietoa ja ohjausta. Surullisia esimerkkejä on siitä, että diabeetikko on vuosia huonossa tasapainossa ja kaukana tavoitteista - tietämättä sitä itse.

Diabeteksen Käypä hoito -suositus

Maassamme julkaistavista sairauksien hyvää hoitoa määrittelevistä ohjeista tärkeimpiä ovat Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ns. Käypä hoito -suositukset. Suosituksilla pyritään yhtenäisiin käytäntöihin, joilla esimerkiksi alueellisia eroja yleisten kansansairauksien hoidossa voidaan tasoittaa. Käypä hoito-suosituksissa asiantuntijatyöryhmä käy läpi ja arvioi systemaattisesti tieteellisen näytönasteen erilaisten suositusväittämien takana ja sovittaa niitä maamme hoitokäytäntöihin. Järjestelmä on raskas mutta sen merkitys on yhä tärkeämpi.

Eritasoista tietoa tulvii silmiimme ja korviimme jatkuvasti eikä sen luotettavuuden arvioiminen ole helppoa. Tavallisen kansalaisen näkökulmasta tämä saa pahimmillaan aikaan sen, että hyvästä ja tutkitusta hoidosta kieltäydytään ja tehottomiin hoitoihin turvaudutaan pitkälti sen perusteella, miten houkuttelevasti ne on tarjoiltu. Käypä hoito-suositukset määrittelevät, mitä voimme nykyisellä tietomme tasolla suositella erilaisten sairaustilojen hoidosta.

Hoitoa Diabetesklinikalla

Mehiläisen diabetesklinikalla hoidetaan diabetestä yksilöllisest ja kokonaisvaltaisesti. Tutustu diabetesklinikkaan >>

Tietoa diabeteksestä

Jaa