Tyypin 2 diabetes eli aikuisiän diabetes

Diabetes on perinteisesti jaettu kahteen päätyyppiin: 1. tyypin diabetes ja 2. tyypin diabetes. Nykykäsityksen mukaan diabetes on kuitenkin monimuotoinen joukko aineenvaihduntasairauksia, joita yhdistää pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri.

Tyypin 2 diabeteksessa voi esiintyä häiriöitä insuliinin tuotannossa, kudosten insuliinivasteessa (tunnetaan myös insuliiniresistenssinä) tai molemmissa. Ajan myötä tyypin 2 diabetesta sairastaville voi kehittyä merkittävä insuliinin puutos, jolloin hoitoon tarvitaan insuliinia.

Tyypin 2 diabetes on salakavala ja vakava sairaus, sillä sen oireet kehittyvät hitaasti. Ihminen voi sopeutua oireisiin huomaamattaan, eikä välttämättä kiinnitä niihin riittävästi huomiota. Tämä voi johtaa siihen, että sairaus jää diagnosoimatta tai hoitamatta ajoissa, mikä voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia pitkällä aikavälillä.

Seuraavat oireet voivat viitata tyypin 2 diabetekseen:

• Väsymys
• Lisääntynyt janon tunne
• Suurentuneet virtsamäärät
• Selittämätön laihtuminen
• Tulehdusherkkyys, erityisesti ihon taivealueiden hiivatulehdukset ja hammastulehdukset

Tyypin 2 diabetesta tulisi epäillä jos:

• Verensokeri kohoaa yli viitealueen
• Ilmenee oireita muista sairauksista, kuten valtimoahtaumat, silmän verkkokalvon sairaus tai munuaisten tai hermoston toimintahäiriöt
• Henkilö sairastaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen
• Haavat, erityisesti jaloissa, paranevat huonosti tai tulehtuvat tavallista herkemmin

Jos tunnistaa itsessään diabeteksen riskitekijöitä, kuten ylipainoa ja suvussa on tyypin 2 diabetesta, kannattaa tehdä Diabetesliiton riskitesti oman diabetesriskin kartoittamiseksi. Siirry tekemään Diabetesliiton riskitesti tästä.

Tyypin 2 diabetesdiagnoosi tehdään usein sattumalta, esimerkiksi työterveyshuollon vuositarkastuksessa tai määräaikaistarkastuksessa. Diabeteksen riskikartoitus voidaan tehdä ilman laboratoriokokeita, mutta diabeteksen diagnosointiin tarvitaan veren sokeripitoisuuden määritys.

Tyypin 2 diabetes voidaan todeta seuraavilla menetelmillä:

• Sokerirasituskoe
• Kohonnut paastoverensokeri
• Satunnainen sokerimittaus
• Pitkäsokeri (HbA1c)

Diagnoosi edellyttää usein, että verensokeriarvot ylittävät diabetesrajan kahtena eri päivänä. Verensokerin säännöllinen tutkiminen ja keskustelu lääkärin kanssa on suositeltavaa, erityisesti jos on taipumusta keskivartalolihavuuteen tai jos lähisuvussa on diabetesta.

Nykyään tiedetään, että jopa diabeteksen esiasteet, kuten heikentynyt sokerinsieto ja paastosokerin nousu, voivat rappeuttaa elimistöä. Varhain todettu diabetes on usein jo pitkälle edennyt aineenvaihdunnan häiriö. Siksi hoidon aloittaminen, tehostaminen ja tavoitteellisuus ovat erityisen tärkeitä jo oireettomassa vaiheessa, sillä liitännäissairauksien estäminen on tällöin erityisen tuloksellista.

Tyypin 2 diabetesta voidaan ehkäistä tehokkaasti seuraavilla keinoilla:

1. Ruokailutottumusten tarkistaminen. Kiinnitä huomiota erityisesti rasvan määrään ja laatuun sekä ravintokuitujen osuuteen ruokavaliossa.
2. Liikunnan lisääminen. Säännöllinen liikunta auttaa ehkäisemään diabetesta.
3. Tupakoimattomuus. Tupakoinnin välttäminen on tärkeä osa diabeteksen ehkäisyä.
4. Normaalipainon säilyttäminen. Jo muutaman kilon laihtuminen voi tehokkaasti ehkäistä diabeteksen syntyä korkean riskin potilailla.

Elämäntapahoidon lisäksi tarvitaan usein lääkitystä. Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina. Nykyään lääkityksellä pyritään vaikuttamaan entistä tehokkaammin myös sydän- ja verisuonisairauksien muihin riskitekijöihin. Lääkehoito tulee räätälöidä yksilöllisten tarpeiden mukaan, ja parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi voidaan käyttää kahden tai useamman lääkkeen yhdistelmää.