Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes

Yleistietoa tyypin 1 diabeteksesta

Diabetes on monimuotoinen aineenvaihduntasairauksien joukko, jolle on ominaista pitkäaikaisesti kohonnut verensokeri. Perinteisesti diabetes on jaettu kahteen päätyyppiin: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 1 diabetesta sairastavien osuus on noin 10–15 prosenttia kaikista diabeetikoista. Lapsilla tyypin 1 diabetes on huomattavasti yleisempi kuin tyypin 2 diabetes.

Tyypin 1 diabeteksessa, eli insuliininpuutosdiabeteksessa, haima ei tuota riittävästi tai lainkaan insuliinia, mikä on välttämätöntä verensokerin laskemiseksi. Liiallinen verensokerin kohoaminen johtaa hoitamattomana ketoasidoosiin eli nopeasti kehittyvään insuliininpuutokseen, joka on hengenvaarallinen. Erityisesti lapsen diabeteksen oireissa korostuu äkillinen ketoasidoosi.

Tyypin 1 diabeteksen oireet sekä riskitekijät

Tyypin 1 diabetekseen voi sairastua minkä ikäisenä tahansa, mutta se on yleisintä alle 40-vuotiailla. Sairastumisen merkittävin riskitekijä on perinnöllisyys ja erityisesti omien sisarusten tai vanhempien diabetes lisää riskiä sairastua. Tyypin 1 diabetes voi kehittyä myös haimatulehduksen seurauksena, jota aiheuttaa liiallinen alkoholinkäyttö, sappikivet tai pitkään koholla ollut veren triglyseridipitoisuus.

Tyypin 1 diabeteksen oireita ovat esimerkiksi:

• Väsymys
• Lisääntynyt janon tunne
• Suurentuneet virtsamäärät
• Selittämätön laihtuminen
• Ketoasidoosi eli diabeetikon happomyrkytys

Tyypin 1 diabeteksen tutkiminen

Tyypin 1 diabetesta epäillään usein oireiden perusteella, ja se todetaan yleensä merkittävästi kohonneen verensokerimittauksen tuloksesta. Sokerirasitustestiä ei yleensä käytetä tyypin 1 diabeteksen diagnosoinnissa. Insuliininpuutos voidaan osoittaa mittaamalla insuliinin eritystä kuvastava C-peptidi. Lisäksi tutkitaan usein GAD-vasta-aineet, joita esiintyy jopa 80 prosentilla insuliininpuutosdiabetesta sairastavista taudin puhjetessa, mutta ei tyypin 2 diabeteksessa.

Jos epäilet diabetesta, on suositeltavaa varata aika yleislääkärille, työterveyslääkärille tai suoraan Mehiläisen diabetesvastaanotolle. Mikäli diabeteksen oireet ovat kehittyneet nopeasti tai ovat voimakkaita, on tärkeää hakeutua välittömästi lääkärin vastaanotolle tai päivystykseen.

Tyypin 1 diabeteksen hoito

Tyypin 1 diabetesta sairastavan tilaa seurataan säännöllisesti diabeteshoitajan ja -lääkärin toimesta. Diabeteksen liitännäissairauksia, kuten silmänpohjamuutoksia, munuaissairautta ja neuropatiaa, seulotaan ennalta sovitun aikataulun mukaisesti.

Tyypin 1 diabeteksen hoito koostuu seuraavista osa-alueista:

Koska tyypin 1 diabetes vaikuttaa laaja-alaisesti jokapäiväiseen elämään, on tärkeää kartoittaa potilaan kokonaisvaltaista jaksamista, mielialaa, hoitoväsymystä ja muita diabetekseen liittyviä kuormitustekijöitä. Diabeteksen hoidon ammattilaisen keskeisin tehtävä on tukea tyypin 1 diabetesta sairastavaa arjen haasteissa sekä tarjota tukea ja neuvoja hankalissa tilanteissa.

Insuliinihoito

Tyypin 1 diabeteksessa pyritään ylläpitämään mahdollisimman tasaista verensokeritasoa. Tähän käytetään kahta pääasiallista insuliinityyppiä: pitkävaikutteista insuliinia ja ateriainsuliinia.

• Pitkävaikutteinen insuliini säätelee verensokerin perustasoa.
• Ateriainsuliini tasaa aterioiden aiheuttamaa verensokerin nousua.

Insuliinin oikean annostelun säätäminen on haastavaa ja vaatii pitkäjänteistä harjoittelua, oman kehon tuntemusta sekä kykyä arvioida ruokien hiilihydraattipitoisuuksia. Insuliinia voidaan annostella joko insuliinikynän tai insuliinipumpun avulla. Verensokerin seurannassa käytetään yleisesti jatkuvaa glukoosin mittausta, joka auttaa diabeteksen hallinnassa.