HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Verensokeri ja diabetes

Verensokerin mittaaminen on välttämätöntä diabeteksen hoidossa, jotta veren sokeripitoisuus pystytään pitämään mahdollisimman tasaisena ja lähellä normaalia. Tyypin 1 diabeteksessa ja raskausdiabeteksessa verensokerin säännöllinen mittaaminen on kiinteä osa omaseurantaa. Tyypin 2 diabeteksessa mittauksen tarve riippuu taudin vaikeusasteesta ja käytössä olevasta lääkityksestä.

Terveessä elimistössä verensokerin säätely toimii hyvin, kun taas diabeetikolla ei. Liian korkean verensokerin seurauksena voi olla ketoasidoosi ja liian alhainen verensokeri voi johtaa hypoglykemiaan eli insuliinisokkiin.

Lue lisää: Insuliini diabeteksen hoidossa

Verensokerin mittaus osana diabeteksen hoitoa

Verensokeria voidaan mitata kertamittauksina sormenpäästä tai jatkuvatoimisena mittaamisena kudoksesta sensorin avulla. Toistaiseksi tavallisin tapa mitata verensokeria on kertamittaus sormenpäästä, jolloin ihoon tehdään pieni pisto, josta saadaan veritippa. Verensokerimittarissa on kiinni liuska, joka koskettaa veripisaraa, imee veren, analysoi sen verensokeripitoisuuden ja näyttää tuloksen samantien.

Jatkuvatoimisessa mittaamisessa kudosvälinesteen glukoosipitoisuutta aistiva sensori asetetaan ihon läpi asettimella, jossa on neula. Neula poistuu asettimen mukana, ja ihon alle jää vain pieni anturi. Anturi kiinnittyy lähettimeen, josta tieto sokeriarvoista välittyy langattomasti älylaitteeseen tai erilliseen lukulaitteeseen. Sormenpäästä mitatessa saa ainoastaan juuri sen hetken lukeman, kun taas jatkuvatoiminen mittaaminen mittaa kudoksesta kudossokerin tilannetta jatkuvasti ja piirtää käyrää jokaiselta minuutilta. Se ennustaa kudossokerin käyttäytymistä aiempiin mittauksiin perustuen ja kertoo mihin suuntaan sokeri on menossa. Jatkuvatoimisen mittaamisen menetelmät ovat luotettavia ja taloudellisia ja niiden avulla voidaan selvittää diabeetikon arjen ongelmia, kuten liikunnan aiheuttamia tai yönaikaisen sokeritason muutoksia sekä aterioinnin aiheuttamia verensokerin nousuja.

Jatkuvatoimisessa mittaamisessa on käytössä joko lukijalaite tai älypuhelin, joka viedään sensorin lähelle, mistä lukema siirtyy langattomasti laitteen näytölle. Erityisesti insuliininpuutosdiabeetikoilla, joilla kaikki syöminen vaikuttaa verensokeriin, on erityisen vapauttavaa, kun tulokset näkee suoraan lukijan näytöltä. Laite tai laitteen lisäosa voidaan ohjelmoida hälyttämään liian matalasta, korkeasta tai nopeasti muuttuvasta sokerista.

Jokaisen jatkuvatoimista mittausta käyttävän kannattaa itse analysoida tuloksia säännöllisesti. Käyriä käydään säännöllisesti läpi myös diabeteshoitajan ja -lääkärin kanssa. Parhaiten tuloksia voidaan arvioida, kun mittauksiin on kirjattu myös tieto aterioista ja liikunnasta. Jatkuvatoiminen mittaus tarjoaa lähes poikkeuksetta oivalluksia sokerin nousuun tai laskuun vaikuttavista tekijöistä sekä mahdollistaa entistä paremmin kohdennetun hoidon, kun ongelmakohdat tunnistetaan

Hyvä sokeritasapaino diabeteksessä

Terveessä elimistössä verensokeri on tarkasti säädelty ja ruokailun aiheuttama verensokerin nousu korjataan nopeasti. Paastotilassa normaali verensokeri on 4–6, ja 2 tuntia aterioinnin jälkeen enintään 7–8. Diabeetikolla elimistö ei pysty korjaamaan kohonnutta verensokeria riittävästi ja tämä johtaa kohonneeseen paastosokeriin ja/tai poikkeavan korkeaan aterian jälkeiseen verensokeriin. Aiemmin pyrittiin mahdollisimman alhaisiin verensokeriarvoihin, jolloin ongelmaksi muodostui herkästi taipumus liian matalaan verensokeriin. Nykyään tiedetään, että mitä tasaisempana verensokeri pysyy sitä parempi. Näin ollen verensokeri saa mieluummin olla tasaisesti vähän koholla, kuin heilahdella ylhäältä alas. Verensokerin tavoitearvot määritellään aina yksilöllisesti, mutta suuntaa-antavana voidaan pitää paastoarvoa alle 7 ja kaksi tuntia aterian jälkeen mitattua arvoa alle 10.

Hyvä sokeritasapaino tarkoittaa diabeetikolla mahdollisimman tasaisena pysyttelevää verensokeria. Mahdollisimman tasainen sokeritaso suojaa kiistatta erittäin tehokkaasti liitännäissairauksilta eli niin sanotuilta komplikaatioilta. Tähän pääseminen vaatii aitoa hoidon räätälöintiä, jossa otetaan huomioon kokonaisuudessaan kunkin diabeetikon elämänrytmi, ammatti, liikuntaharrastukset ja muut vaikuttavat asiat. Tasaiseen verensokeriin pääseminen edellyttää myös, ettei liian matalia sokeriarvoja eli hypoglykemiaa esiinny.

Liian matala verensokeri eli hypoglykemia

Kun verensokeri laskee alle neljän, puhutaan liian matalasta verensokerista eli hypoglykemiasta. Tällöin elimistössä käynnistyy vastatoimia, joiden tavoitteena on korjata liian matala verensokeri. Tähän liittyy oireita, kuten nälän tunnetta, ärtyisyyttä, heikotusta ja hikoilua jotka diabeetikon on tärkeä osata tunnistaa.

Hypoglykemiaan liittyy monia ongelmia. Ensinnäkin matala verensokeri usein ”ylikorjataan”, eli sokeri nousee turhan nopeasti ja turhan korkealle. Lisäksi toistuvat hypoglykemiat heikentävät elimistön vastatoimia ja diabeetikko ei enää koe hypoglykemiaan liittyviä oireita, mikä voi johtaa hengenvaaralliseen insuliinisokkiin. Liian herkästi laskeva verensokeri, esimerkiksi liian suureen pitkävaikutteisen insuliinin annokseen liittyen, altistaa myös painonnousulle, kun matalaa sokeria hoidetaan syömällä enemmän kuin mitä keho tarvitsee. Turhan matalasta verensokeritasosta kielii tarve tiheään ruokailuun, sokerin liiallinen lasku liikunnan yhteydessä tai tarve ”tankata” ruokaa yötä vasten. Näissä tilanteissa on tärkeää, että lääkitystä säädetään niin, että ongelma poistuu.

Diabeteksen lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti, omaa elämänrytmiä kunnioittaen. Hoito toteutetaan asiantuntevassa seurannassa ja ohjauksessa. Lääkehoito aloitetaan yleensä vastaanottokäynnin yhteydessä, eikä pelkkä lääkehoidon aloitus vaadi sairaalaseurantaa. Mehiläisen Diabetesklinikka tarjoaa diabeetikolle laadukkaan ja kokonaisvaltaisen seurannan, johon kuuluu tärkeänä osa valmennus arjessa vastaan tuleviin ongelmiin sekä hiljalleen hiipivien ongelmien tunnistamiseen. Sormenpäämittausten varassa olevalle diabeetikolle voidaan tehdä sensorointi, jossa hyödynnetään jatkuvatoimista kudossokerin mittausta tietyn jakson ajan. Se on erittäin tehokas keino tunnistaa diabeteksen hoidossa haasteita aiheuttavia tekijöitä ja parantaa ymmärrystä sokeritasoon vaikuttavista tekijöistä. Hoitoon liittyviin haasteisiin puuttumisella on suuri merkitys elämänlaatuun ja työkykyyn.

Lue myös:
Diabetes
Diabetesklinikka
Tyypin 1 diabetes eli insuliininpuutosdiabetes
Tyypin 2 eli aikuisiän diabetes
Insuliini diabeteksen hoidossa
Ketoasidoosi eli happomyrkytys
Jatkuvan kudossokerin seuranta
Hammashoito ja diabetes
Terveellinen ruoka - mistä se koostuu?
Ruokavalio ja hyvinvointi
Apua painonhallintaan diabeetikolle

Asiantuntijana artikkelissa Tove Laivuori, LL, yleislääketieteen erikoislääkäri