Needs review

Päänsärky on yleisin neurologinen oire ja sitä esiintyy kaikenikäisillä. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat yleisimmät lasten päänsärkyoireyhtymät.

Lasten ja nuorten päänsäryn yleisyys

Noin neljäsosa yli 10-vuotiaista pojista ja kolmasosa tytöistä kärsii toistuvasta päänsärystä. Migreenipäänsäryn esiintyvyys kasvaa iän myötä, ja teini-ikäisistä migreenistä kärsii yli 10 %.

Lapsen kasvaessa päänsärkytyyppi voi muuttua. Migreenitaipumus on kuitenkin perinnöllistä ja lapsuudessa alkanut päänsärkytaipumus saattaa jatkua koko eliniän. Tämän vuoksi päänsäryn oikea-aikaisella selvittelyllä ja päänsärkytyypin määrittämisellä voi olla pitkäaikaista elämänlaatua parantavaa vaikutusta.

Päänsäryn aiheuttajat ja hoito

Päänsärkyä aiheuttavat monet tekijät. Hengitystie- ja muihin infektioihin saattaa liittyä päänsärkyä. Kuumeen yhteydessä esiintyvää päänsärkyä lievittää usein jo kuumeen alentaminen kuumelääkkeellä.

Lapsen ja nuoren päänsärkyyn voidaan yleensä kokeilla ensin kotikonsteja kuten lepoa ja tavanomaisia särkylääkkeitä ja tarvittaessa voidaan hakeutua kiireettömästi lääkärin arvioon.

Lapsen ja nuoren päänsäryn tutkiminen

Lääkärin arvio on tarpeen, jos

  • päänsärky on usein toistuvaa
  • arjen toimintoja haittaavaa tai
  • siihen liittyy muita keskushermostoperäisiä oireita.

Kiireellistä tutkimusta vaativat

  • voimakas, paheneva, yleistilaa heikentävä ja hoitoon huonosti reagoiva päänsärky.
  • aamuinen tai yöaikainen kova päänsärky, mahdollisesti siihen liittyvä pahoinvointi tai oksentelu.
  • päänsärkyyn liittyvät muut neurologiset oireet, taitojen taantuminen, toispuoleiset ja pitkittyvät halvaus- tai puutumisoireet, asennosmuutoksiin tai ponnistukseen liittyvää oireen paheneminen.

Päänsäryn selvittelyyn kuuluu huolellinen lapsen ja vanhempien haastattelu ja kliininen tutkimus. Päänsäryn diagnostiikka perustuu tyypillisiin oireisiin ja muiden syiden pois sulkemiseen. Päänsärkypäiväkirjan pitäminen kotona ennen vastaanotolle tuloa helpottaa perhettä ja lääkäriä kokonaistilanteen hahmottamisessa. Psyykkisten syiden selvittely päänsäryn taustalta kuuluu tärkeänä osana diagnostiseen oireselvittelyyn.

Päänsäryn vuoksi vastaanotolle tultaessa on syytä varata lastenneurologille ja lastenlääkärille normaalia pidempi aika, koska tutkimus haastatteluineen ja tutkimuksineen vie normaalia pidemmän ajan.

Lapsen ja nuoren migreenin oireet

Migreenin oireita ovat

  • päänsäryn nopea alku
  • särky tuntuu otsassa tai silmien seudussa, joskus myös toispuoleisena
  • kipu pakottaa lapsen lepoon tai lopettamaan leikin tai muun toiminnan
  • kivun helpottuminen pimeässä ja hiljaisessa lepopaikassa.
  • mahdolliset esi- eli auraoireet, kuten näköhäiriöt, puutumisen tunne, haju- tai ääniherkkyys, jotka voivat liittyä migreenikohtaukseen. Auraoireita voi esiintyä myös ilman merkittävää päänsärkyä.

Tyypillinen migreenikohtaus johtaa pahoinvointiin, joskus myös oksentamiseen ja tyypillisesti kohtaus päättyy uneen. Kohtausten väliaikoina lapsi tai nuori on täysin oireeton.

Lapsen ja nuoren migreenin hoito

Lapsen migreenipäänsärkyyn auttavat parasetamoli ja ibuprofeeni, joita annetaan painonmukaisilla annoksilla. Lääkkeet kannattaa antaa kohtauksen alkuvaiheessa. Myös migreenin täsmälääkkeet auttavat yleensä hyvin nuoruusiän migreeniin, mutta pienemmillä lapsilla näyttöä tehosta on toistaiseksi vähän.

Mikäli migreenikohtaukset ovat viikoittaisia tai poikkeuksellisen paljon arkea haittaavia, voidaan harkita myös jaksottaista estolääkitystä.

Lapsen ja nuoren jännityspäänsäryn oireet

Jännityspäänsärky poikkeaa migreenistä. Se 

  • on usein tasaista, jatkuvaa ja puristavaa särkyä
  • on usein molemminpuolista kipua ilman auraoireita tai pahoinvointia.
  • haittaa harvemmin päivittäisiä toimintoja, kuten koulunkäyntiä, vaikkakin pitkittyvä oire väsyttää, haittaa keskittymistä ja usein myös huolestuttaa lasta ja vanhempia.

Lapsen ja nuoren jännityspäänsäryn hoito ja ennaltaehkäisy

Jännityspäänsärkyyn auttavat kipulääkkeet huonommin kuin migreenikohtaukseen. Usein riittävä hoito on lepo ja kylmän kääreen asettaminen lapsen otsalle. Päivittäistä päänsärkylääkkeen ottamista tulisi välttää, koska se voi jo itsessään aiheuttaa päänsärkyä.

Päänsäryn esiintymistä vähentävät

  • säännölliset, terveelliset elintavat kuten säännöllinen ateriarytmi ja riittävä uni
  • tietokonepelien ja television ääressä vietetyn ajan rajoittaminen maksimissaan 2 tuntiin päivässä.

Lue lisää:

Jaa