Vauvan refluksi
Vauvalla saattaa olla refluksi kun vauvan hengitys rohisee ja pulauttelu on runsasta. Refluksi tarkoittaa vauvan vatsalaukun sisällön takaisinvirtausta ruokatorveen, kurkkuun, nieluun ja suuhun. Myös pulautus on refluksia.
Vauvan refluksin oireet
Takaisinvirtaus on vauvoilla hyvin tavallista. Sitä on lähes kaikilla vauvoilla ensimmäisten kuukausien aikana, tunti pari syötön jälkeen. Lapsi syö ahneesti ja vatsalaukku täyttyy nopeasti maidosta ja usein ilmasta, jota lapsi myös nielee. Sitten maha on täpötäynnä.
Usein röyhtäisy ja pulautus helpottavat vauvan oloa täyden vatsan kanssa. Osa pulautuksista nousee vain ruokatorveen tai suuhun ja vauva joutuu nieleskelemään ja kakomaan. Vauvan hengitys voi rohista ja oireet aiheuttavat epämukavuutta, heräilyä ja itkuisuutta.
Mistä vauvan refluksi johtuu?
Vaivojen syyt ovat lähes aina toiminnallisia. Vatsalaukku täyttyy nopeasti, mutta tyhjenee suoleen hitaasti, jolloin vatsalaukku voi olla täynnä vielä muutama tunti syötön jälkeenkin. Lisäksi ruokatorven alasulkijalihas, jonka tehtävänä on estää takaisinvirtaus, on vastasyntyneellä melko löysä, ja se saattaa avautua muutenkin kuin nielemisen seurauksena. Myös asennonmuutokset, vauvan liikuttelu ja yskiminen voivat lisätä takaisinvirtausta.
Mikä on normaalia pulauttelua?
Jos lapsi on tyytyväinen, syö hyvin ja paino nousee, ei runsaastakaan pulauttelusta tarvitse olla huolissaan. Osa pulautuksista voi jäädä suuhun, pulautusta voi tulla nenästäkin ja hengitys voi rohista, mutta jos lapsi on tyytyväinen, pulauttelu ei ole yleensä vaarallista.
Jos refluksioireisiin liittyy itkuisuutta, hengitysvaikeuksia, syömisvaikeuksia, heräilyä, lapsi ei viihdy makuulla, vetää päätä kaarelle tai hänellä on muita huolestuttavia oireita, kannattaa ottaa yhteyttä lastenlääkäriin eli pediatriin.
Miten refluksia tutkitaan?
Usein vauvan huolellinen perustutkimus ja esitietojen kysely mahdollisten muiden sairauksien poissulkemiseksi riittää. Raskauden kulku ja kesto, synnytystapa, syntymäpaino, pisteet ja mahdolliset ongelmat vastasyntyneenä on tärkeä selvittää. Vauvan syömistavat, syöttövälit ja syötön kesto, pulauttelut, röyhtäykset, vatsan toiminta, nukkuminen, erilaiset oireet sekä painon kehitys on syytä selvittää tarkasti. Jos näiden tietojen perusteella on aihetta epäillä jotain poikkeavaa, ovat lisätutkimukset tarpeen. Vatsan ultraäänitutkimus on helppo tapa varmistaa, ettei ole mitään elimellistä vikaa, joka aiheuttaa refluksioireilun.
Ruokatorven pH-vuorokausirekisteröinti
Lapsen refluksia voidaan tutkia myös vuorokauden mittaisella ruokatorven pH-rekisteröinnillä. Siinä ruokatorveen laitetaan nenän kautta ohut katetri, jossa on happamuutta (pH) mittaavat elektrodit. Katetri kiinnitetään nenämahaletkun tapaan ja se on paikallaan vuorokauden, jonka ajan lapsi on kotona. Rekisteröintiaikana pyritään elämään mahdollisimman normaali vuorokausi syömisineen ja nukkumisineen. Rekisteröinti paljastaa happamien refluksien määrän, keston ja ajoituksen.
Näin saadaan selville, onko lapsen oireiden syynä refluksi, ja pystytään arvioimaan happosalpaajalääkityksen tarve. Pelkällä maitoruokinnalla olevalla lapsella refluksi on harvoin niin hapanta, että happosalpaajalääkitystä tarvitaan. Näin voidaan välttää turhia lääkityksiä.
Tutkimus on helppo ja kivuton ja se voidaan tehdä kaikenikäisille lapsille ja aikuisille. Töölön Mehiläisen Lastenlääkäriasema on tiettävästi ainoa yksityisen sektorin paikka, jossa tutkimus voidaan tehdä pienille lapsille.
Vauvan refluksin hoito
Vauvan refluksin hoidoksi riittävät usein lastenlääkärin antamat syöttöohjeet. Myös maidonsakeuttajista voi olla apua. Happosalpaajia voidaan kokeilla lyhytaikaisesti, mutta pitempiaikainen käyttö edellyttää pH-mittausta, tai hankalissa tapauksissa tähystystä.
Lapsen refluksioireet helpottavat yleensä noin vuoden ikään mennessä.
Asiantuntijana lastentautien ja lasten kliinisen fysiologian erikoislääkäri Visa Lautamatti .
