HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Ehkäisy

Luotettavan ja sopivan ehkäisyn löytäminen erittäin tärkeää naisen terveydelle ja hyvinvoinnille. Ehkäisymenetelmiä on nykyään hyvin monia, joten jokaiselle löytyy sopiva vaihtoehto. Ehkäisymenetelmän valinnassa kannattaa käyttää gynekologin tai muun ehkäisyyn perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen apua. Neuvontaa antaa myös Mehiläisen Ehkäisyklinikka.

Ehkäisyvaihtoehdot

Sopivan ehkäisykeinon löytäminen ja käyttökokemukset ovat yleinen keskustelunaihe naisilla. Eri ehkäisymenetelmiin liittyy erilaisia etuja ja pohdittavia asioita. Valintaan vaikuttavat muun muassa terveys ja mahdolliset sairaudet, ikä, paino, riskitekijät kuten tupakointi sekä ajateltu ehkäisyn kesto suhteessa raskaushaaveisiin. Alaikärajaa ehkäisylle ei ole. Ehkäisypillerit voidaan usein aloittaa myös asiaan perehtyneen hoitajan toimesta. Gynekologi auttaa sopivan ehkäisyn valitsemisessa, etenkin jos valmisteella halutaan hoitaa sairautta (esimerkiksi akne, runsaat ja / tai kivuliaat kuukautiset, endometrioosi).

Yleisimmät ehkäisymenetelmät ja -keinot:

Lisäksi on olemassa naisten kondomeja, pessaareja ja kemiallisia ehkäisykeinoja (geeli, vaahto, puikko, voide), mutta niiden saatavuus Suomessa on rajallinen eikä niiden ehkäisyteho ole kovin luotettava. Rytmimenetelmät tai vastaavat luonnonmenetelmät eivät ole tehokkaita ehkäisymenetelmiä.

Jälkiehkäisy

Nimestään huolimatta jälkiehkäisy ei ole varsinainen raskaudenehkäisymuoto. Jälkiehkäisyllä pyritään estämään raskaaksi tulo silloin, kun varsinaisen raskaudenehkäisyn teho on tilapäisesti heikentynyt (esimerksiksi kondomi on hajonnut tai e-pilleri unohtunut) tai ehkäisy on unohtunut kokonaan. Jälkiehkäisyvaihtoehtoja ovat hormonaaliset jälkiehkäisytabletit tai kuparikierukka.

Jälkiehkäisyn teho on paras, jos se otetaan 12 tunnin sisällä yhdynnästä. Jälkiehkäisytabletteja saa ilman reseptiä apteekista. Keltarauhashormoni levonorgestreelia sisältävä jälkiehkäisyvalmiste tulee ottaa viimeistään 72 tunnin eli kolmen vuorokauden kuluessa ja ulipristaaliasetaattia sisältävä valmiste viimeistään 120 tunnin eli viiden vuorokauden kuluessa yhdynnästä. Kuparikierukka voidaan asettaa jälkiehkäisyksi kuuden vuorokauden sisällä suojaamattomasta yhdynnästä.

Jälkiehkäisyvalmisteet eivät kuitenkaan aina varmuudella estä raskauden alkamista, sillä raskaaksi tulee 1–2 prosenttia jälkiehkäisytabletin jälkeen ja 0,1 prosenttia kuparikierukan asetuksen jälkeen. Tämän vuoksi jälkiehkäisyn teho pitää aina varmistaa raskaustestillä kolmen viikon kuluttua jälkiehkäisyn käytöstä, vaikka kuukautisvuoto olisi alkanutkin.

Lue myös: Ehkäisyneuvontaa nuorille Mehiläisen Ehkäisyklinikalta

Eri ehkäisymenetelmien hyödyt

Ehkäisypillerit eli yhdistelmäehkäisy

  • Hyvä ehkäisyteho, vähentävät vuodon määrää ja kuukautiskipuja.
  • Yhdistelmä e-pillereillä mahdollisuus säädellä kuukautisvuotojen ajankohtaa ja tietyillä valmisteilla aknen hoito.
  • Käytön aloituksen ja lopetuksen helppous.

Minipillerit

  • Sopivat myös naisille, joilla aurallinen migreeni.

Ehkäisykapseli

  • Hyvä vaihtoehto, jos pillereiden ottaminen tahtoo unohtua.
  • Sopii naisille, joilla aurallinen migreeni.

Hormonikierukka

  • Tehokas runsaiden vuotojen ja kivuliaiden kuukautisten hoidossa.
  • Voidaan asentaa myös synnyttämättömälle naiselle.
  • Pitkäaikaisessa käytössä edullinen vaihtoehto.
  • Sopii naisille, joilla aurallinen migreeni.

Hormonittomat ehkäisyvaihtoehdot (kuparikierukka ja kondomi)

  • Ei hormonaalisia sivuvaikutuksia.
  • Sopivat myös niille, jotka eivät voi hormoneita käyttää (esimerkiksi rintasyövän sairastaneet).
  • Muista myös, että kondomi on ainoa ehkäisyväline, joka suojaa sukupuolitaudeilta.

Lue myös:
Ehkäisymenetelmät
Yhdyntä ilman ehkäisyä
Sukupuolitaudit

Ehkäisymenetelmien riskit ja haittavaikutukset

Ehkäisymenetelmien mahdolliset sivuvaikutukset liittyvät yleensä käytön aloitukseen ja helpottavat nopeasti muutaman kuukauden aikana. Tarvittaessa valittua valmistetta voidaan vaihtaa ja jokaiselle löytyy lopulta sopiva vaihtoehto.

Naisen ikääntyessä verisuonitukoksen riskitekijöiden, kuten ylipainon tai kohonneen verenpaineen ilmaantuminen lisääntyy, mikä vaikuttaa ehkäisyn valintaan. Yleensä terve, tupakoimaton ja normaalipainoinen nainen voi käyttää kaikkia ehkäisymuotoja vaihdevuosiin saakka. Hormonaalisen raskaudenehkäisymuodon sopivuus arvioidaan säännöllisesti noin 1–2 vuoden välein yhdessä ehkäisyyn perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteiden (e-pillerit, ehkäisyrengas tai -laastari) käyttöön liittyy lievästi kohonnut laskimoveritulpan riski. Riski on kuitenkin terveellä naisella selvästi pienempi kuin normaaliin raskauteen liittyvä veritulpan riski. Mikäli naisella on muita merkittäviä veritulpan riskitekijöitä (esimerkiksi perinnöllinen hyytymistekijäpoikkeavuus, aiempi sairastettu veritulppa itsellä tai lähisukulaisella tai ikä yli 35 vuotta ja tupakoi), ei yhdistelmäehkäisyä voi käyttää. Yhdistelmäehkäisyvalmisteet ovat kiellettyjä myös naisilta, joilla on aurallinen migreeni.

Pelkkää progestiinia sisältäviin valmisteisiin (minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka) liittyy usein etenkin käytön alussa ylimääräisiä tiputteluvuotoja tai epäsäännöllisiä vuotoja, jotka kuitenkin yleensä asettuvat ensimmäisen käyttövuoden aikana. Ihon rasvoittumista tai aknea voi osalle tulla progestiinin sivuvaikutuksena etenkin käytön alussa.

Lue myös:
Gynekologilla käynti
Mehiläisen Ehkäisyklinikka
Ehkäisymenetelmät
Kierukka raskaudenehkäisyssä
Naisen sterilisaatio

Asiantuntijana artikkelissa Tuuli Soini, LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri