HomeHome
Ajanvaraus
FI

Ajanvaraus

Haku

Valikko

Nenäverenvuoto lapsella

Nenäverenvuoto on varsin yleinen vaiva erityisesti 3–15-vuotiailla lapsilla. Jopa yli puolet teini-ikäisistä on raportoinut ajoittaista nenäverenvuotoa. Sen sijaan nenäverenvuoto on harvinaista alle 2-vuotiailla lapsilla.

Nenäverenvuodon oireet

Lapsella nenäverenvuodon vuotokohta on lähes aina nenän etuosassa, josta vuotaa kirkasta punaista verta. Verta voi vuotaa niukasti niistämisen yhteydessä tai sitä voi vuotaa runsaammin. Hyytelömäinen veri tai veriklimpit johtuvat jo hyytyneestä verenvuodosta.

Verta voi vuotaa pieniä määriä myös nieluun tai suuhun. Pienten verimäärien nieleminen ei ole vaarallista, mutta voi aiheuttaa pahoinvointia. Nenän takaosan tai yläosan vuodot ovat selvästi harvinaisempia.

Mistä nenäverenvuoto johtuu?

Nenäverenvuoto on lähes aina seurausta nenän limakalvojen kuivumisesta tai paikallisesta nenän limakalvovauriosta.

Nenän väliseinän etuosassa on tiheä pintaverisuonten verkosto. Alue kuivuu helposti ja on altis erilaisille vaurioille esimerkiksi niistettäessä tai jos nenää hieroo tai kaivaa.

Lapsen nenäverenvuodon taustalla on useimmiten:

  • Kuivuminen, joka johtuu esimerkiksi talvikuukausien kuivasta sisäilmasta tai kuivattavien nenäsuihkeiden käytöstä.
  • Paikallista verenkiertoa lisäävä tekijä, kuten flunssa tai allergiaan liittyvä nuha.
  • Limakalvon vaurioituminen esimerkiksi niistämisen tai nenän kaivamisen seurauksena.

Nenäverenvuodon hoitaminen kotona

Nenäverenvuodon ensisijaisena hoitona on vuodon tyrehdyttäminen. Toimi seuraavien ohjeiden mukaan, jotta nenäverenvuoto loppuu:

  1. Niistä nenä tyhjäksi, jolloin nenästä poistuu myös mahdollinen hyytynyt veri.
  2. Purista nenän etuosasta sieraimet lyttyyn. Puristusote saa olla napakka, jotta pintaverisuonet supistuvat.
  3. Jatka puristamista 2–5 minuutin ajan. Katso aika kellosta.

Nenää ei tule puristaa nenän tyvestä luiselta alueelta, vaan edestä sierainten kohdalta. Puristusote saa olla napakka. Sopivaa puristusotetta voi testata puristamalla kahden sormen päät yhteen: ote on tarpeeksi napakka kun kynnenaluset muuttuvat vaaleiksi.

Vuodon tyrehtymistä on hyvä odottaa hieman etukenossa tai kumarassa asennossa, jotta verta ei valu nieluun. Napakka puristus kuitenkin useimmiten pysäyttää verenvuodon, eikä pään tarkalla asennolla ole suurta merkitystä.

Milloin lääkärin vastaanotolle?

Lääkäriin on hyvä olla yhteydessä, mikäli nenäverenvuotoa tulee usein, esimerkiksi viikottain, eikä taustalla ole selvä tilapäinen syy, kuten paljon niistämistä aiheuttava flunssa. Lääkäriin on myös syytä hakeutua, mikäli vuodon määrä vaikuttaa todella runsaalta tai vuotoa on hankala saada omatoimisesti lakkaamaan.

Vastaanotolle kannattaa hakeutua herkemmin jos suvussa on todettu veren hyytymisen häiriöitä, nenäverenvuotojen lisäksi verta vuotaa myös muualta kuin nenästä tai lapsi saa helposti mustelmia pienistäkin kolhuista.

Ongelman hoitoa vastaanotolla helpottaa, jos kotona on pystytty tunnistamaan kummasta sieraimesta verta yleensä vuotaa.

Vastaanotolla nenä tutkitaan, ja hoidoksi saatetaan määrätä lääkevoidetta. Tarvittaessa vuotokohtaan voidaan tehdä myös laapistus eli kemiallinen hyydytyskäsittely. Verikokeiden ottaminen tai nenän syvempien osien tähystäminen ei useimmissa tapauksissa ole tarpeen.

Nenäverenvuodon ehkäisy

Nenäverenvuodon ehkäisyssä on tärkeää nenän etuosan helposti kuivuvien alueiden kostutus. Nenää voi hoitaa kosteuttavilla nenäsuihkeilla, kuten suolavesi- tai rasvasuihkeella tai rasvaamalla esimerkiksi valkovaseliinilla tai Bepanthen-voiteella.

Nenän kaivamista, ylikorostunutta niistämistä, rapsuttamista tai muuta hankausta tulee välttää.

Allergiakaudella allergisen nuhan hoitoon käytettävät lääkkeet vähentävät nenän limakalvon turvotusta.

Myös nenäsuihkeiden oikeanlaiseen käyttötekniikkaan kannattaa kiinnittää huomiota. Nenäsuihketta käytettäessä tulee varoa, ettei suihkepullon kärjellä raaputa nenän väliseinää.

Varaa aika lääkärille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00. Voit olla yhteydessä lääkäriin myös Mehiläisen Digiklinikan kautta.

Asiantuntijana artikkelissa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, LT Lauri Kajosaari