Lasten ylipaino ja lihavuus

Lasten ja nuorten ylipaino ja lihavuus on kasvava ongelma. THL:n tilastoraportin  mukaan vuonna 2019 joka neljäs poika ja lähes joka viides tyttö oli ylipainoinen tai lihava. Mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, sitä suurempi on ylipainoisten ja lihavien osuus.

Lasten ylipainossa ei olennaista ole painonpudotus, vaan terveelliset elämäntavat ja monipuoliset ruokailutottumukset.

Ylipainon ja lihavuuden vaikutus lapseen

Ylipaino ja lihavuus ovat osa lapsen ja nuoren hyvinvointia ja sen vuoksi niitä on tärkeää hoitaa. Lapsuusiän ylipaino lisää myös aikuisiän terveysriskejä. Lihavista lapsista noin 55 prosenttia on lihavia myös nuorina ja lihavista nuorista taas 80 prosenttia on myös aikuisena lihavia. Tästä syystä normaalipaino on tärkeää saavuttaa ennen aikuisikää.

Lapsuusiän lihavuus voi aiheuttaa samoja aineenvaihdunnan häiriöitä kuin aikuisilla eli esimerkiksi veren rasva-arvojen tai sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä. Jo lapsella voidaan todeta kakkostyypin eli niin sanottu aikuisiän diabetes. Lapsuusiän lihavuus on myös yhteydessä valtimosairauksien riskitekijöihin aikuisena. Sairastumisriski kuitenkin pienenee, jos lapsi saavuttaa normaalipainon aikuisikään mennessä.

Lapsi ja nuori voi kokea ylipainon vuoksi fyysisiä oireita tai rajoituksia. Tutkimusten mukaan lihavat lapset kuvailevat usein omaa terveydentilaansa huonommaksi kuin normaalipainoiset lapset tai nuoret. On myös hyvä huomioida myös, että lapsilla, joilla on ylipainoa, esiintyy myös enemmän masennus- ja ahdistuneisuusoireilua kuin normaalipainoisilla. Lihavat lapset joutuvat helposti kaveriporukan ulkopuolelle ja he ovat useammin myös kiusaamisen kohteena.

Mistä lapsuusiän ylipaino johtuu?

Lapsuusiän ylipainoon ei yleensä löydy yhtä yksittäistä syytä, vaan siihen vaikuttavat monet yksilölliset ja yhteiskunnalliset tekijät.

Yksilölliset tekijät:

  • Vanhempien lihavuus
  • Perimä
  • Sosioekonomiset tekijät, esim. koulutus, ammatti ja tulot
  • Tottumukset ja syömiskäyttäytyminen, esim. aterioiden pieni lukumäärä ja perheen yhteisten aterioiden puuttuminen
  • Fyysinen aktiivisuus ja uni

Yhteiskunnalliset tekijät:

  • Lihavuudelle altistava ruokaympäristö, esim. ruokaa on paljon tarjolla ja se on sokeri- ja energiapitoista
  • Elintapojen muuttuminen

Lihomisen taustalla on elinympäristön ja elintapojen muutos. Fyysinen aktiivisuus on vähentynyt kotona, harrastuksissa, koulussa ja koulumatkoilla, ruokaa on saatavilla helposti, sen valikoima on laaja, hinnat edullisia sekä annos- ja pakkauskoot suuria.

Lapset myös syövät liian vähän kasviksia ja liian paljon sokeri- ja energiapitoisia välipaloja. Esimerkiksi makeutetut maitotuotteet ovat suuri sokerin lähde arkielämässä.

Miten lapsen ylipainoa voi hoitaa?

Lapsen ylipainoa voidaan hoitaa Mehiläisellä ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Lapsella ensisijainen hoitomuoto on elintapojen pysyvä muutos terveyttä ja hyvinvointia tukeviksi. Lapsi ja hänen perheensä osallistetaan hoidon suunnitteluun. Jos vanhemmalla on ylipainoa, on myös hänen hyvä hoitaa omaa painoaan ja sitä kautta tukea ja viedä eteenpäin koko perheen hyvinvointia.

Toissijainen hoitomuoto on yksilöllisen painotavoitteen asettaminen ja saavuttaminen. Lasten kohdalla on tärkeä muistaa, ettei puhuta niinkään laihduttamisesta, vaan paremminkin painonnousun pysäyttämisestä niin, että pituuskasvu ottaa painoa kiinni.

Elintapamuutos voi liittyä esimerkiksi:

  • Ravitsemukseen, jolloin tarkastellaan ruokailurytmiä, annoskokoa ja ruoan laatua
  • Käyttäytymiseen, jolloin pohditaan, miten ja miksi syö tai liikkuu ja opetellaan uusia taitoja, esimerkiksi perhe opettelee syömään säännöllisesti tai monipuolisesti
  • Fyysiseen aktiivisuuteen, jolloin esimerkiksi lisätään liikuntaa perheen arkeen

Jokaiselle perheelle asetetaan yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa omat tavoitteet, joihin keskitytään. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi yhteiset perheateriat, kasvisten lisääminen ruokavalioon tai annoskokojen pienentäminen. Tärkeintä on, että terveellinen ruokavalio ja syöminen lähtevät terveydestä ja hyvinvoinnista eivätkä painosta.

Vanhempien antama malli omasta kehosta ja painosta puhumiseen on lapselle tärkeä. Jos vanhempi on jatkuvasti dieetillä tai puhuu omasta kehostaan huonolla sävyllä, lapsi monesti aistii sen ja ottaa mallia vanhemmista. Myös perheen yhteisiä ruokahetkiä kannattaa tukea ja tehdä syömisestä monipuolisempaa ja rauhallisempaa.

Varaa aika ravitsemusterapeutille Mehiläisen ajanvarauspalvelusta  tai soittamalla asiakaspalveluun 010 414 00 (0,084 €/min).

Asiantuntijana artikkelissa laillistettu ravitsemuterapeutti, TtM Marianna Hölttä.

Asiantuntijat ja toimipisteet

Marika Hakala
Lastentautien erikoislääkäri
9.9
Marko Kalliomäki
LT, Lastentautien erikoislääkäri
Soile Ruottinen
FT, THM, Ravitsemusterapeutti
Saara Valkama
Lastentautien erikoislääkäri