Synnytyksen jälkitarkastus

Synnytyksen jälkitarkastus tehdään 5–12 viikon kuluttua synnytyksestä. Jälkitarkastus on synnytyksen jälkeen tärkeä seurantakäynti, jolla kartoitetaan perheen arjen sujumista ja äidin toipumista synnytyksestä. Jälkitarkastuksessa kiinnitetään huomio synnyttäneen äidin fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä arvioidaan, onko toipuminen ollut normaalia. Jos havaitaan tuen tarvetta, selvitetään, mitä apua, ohjausta tai tukea perheelle voidaan järjestää. Tällä vältetään se, ettei tilanne jää rasittamaan perheen arkea tai vaikuta esimerkiksi myöhemmin perhesuunnitteluun.

Jälkitarkastus tehdään yleensä äitiysneuvolassa, jossa on seurattu myös raskautta. Jälkitarkastuksessa lääkäri ja terveydenhoitaja tai kätilö toimivat usein työparina. Jälkitarkastuksen tekijä antaa synnyttäjälle jälkitarkastustodistuksen, joka toimitetaan Kelalle vanheimpainrahan maksamista varten.

Mehiläisessä ja Felicitaksessa jälkitarkastuksen suorittaa gynekologi.

Miten valmistautua jälkitarkastukseen?

Jälkitarkastukseen voi tulla yksin tai kumppanin kanssa. Joskus on kuitenkin parasta, että joku muu huolehtii vauvasta sen aikaa, kun äiti on tarkastuksessa, jotta hän voi rauhassa keskittyä asioihinsa ja tutkimukseen.

Käynnillä oltava mukana:

  • Äitiyskortti: Kortista selviää yhdellä vilkaisulla oleellisia tietoja siitä, miten raskaus meni.
  • Synnytyskertomus / hoitoyhteenveto synnytyssairaalasta: Näistä ilmenee, miten synnytys ja toipuminen sairaalassa sujui. Tämä on erityisen tärkeää, jos raskaus tai synnytys eivät menneet normaalisti.

Mitä asioita jälkitarkastuksessa yleensä käsitellään?

Raskauden ja synnytyksen kulku

Jälkitarkastuksessa huomioidaan se, miten raskaus sujui. Jos raskauden aikana todettiin häiriöitä (esim. raskausdiabetes tai raskausmyrkytys), ne saattavat vaatia tutkimuksia ja seurantaa vielä synnytyksen jälkeenkin. Jälkitarkastukseen mennessä yleensä raskauden aikaiset häiriöt ovat jo korjautuneet, mutta tarvittavat jatkotutkimukset ja -ohjeet annetaan jälkitarkastuksessa.

Synnytyksen kulku käydään läpi synnytyskeskustelussa, joka on yleensä jo synnytyssairaalassa käyty synnyttäjän kanssa ja tätä keskustelua voidaan jatkaa jälkitarkastuksessa. Synnytyksen läpikäyminen ammattilaisen kanssa auttaa toipumisessa, etenkin jos synnytys on ollut normaalista poikkeava.

Yleinen tarkastus

Jälkitarkastuksessa tutkitaan yleensä paino, verenpaine ja virtsakoe. Tarvittaessa myös hemoglobiini tutkitaan, etenkin jos synnytyksessä on ollut poikkeavaa vuotoa tai on jo aiemmin todettu anemia. Jos synnyttäneellä on perussairauksia tai raskauden aikana tulleita uusia sairauksia, ohjeistetaan niiden jatkohoidossa.

Gynekologinen tarkastus

Jälkitarkastukseen kuuluu yleensä myös lääkärin tekemä gynekologinen tutkimus synnytystavasta riippumatta. Gynekologinen tutkimus on aiheellinen etenkin, jos epäillään haavaongelmaa, esiintyy poikkeavaa vuotoa tai on virtsankarkailu- tai laskeumaoireita. Virtsarakon tulisi olla tyhjä ennen gynekologista tutkimusta.

Gynekologisessa tutkimuksessa voidaan arvioida, että alapään haavat ovat parantuneet ja kohtu, emätin ja kohdunsuu ovat palautuneet normaalisti. Kohdun pieneneminen normaaliin kokoonsa tapahtuu yleensä kuudessa viikossa synnytyksen jälkeen. Jälkivuoto on yleensä jo loppunut jälkitarkastukseen mennessä. Kuukautiskierto ei ole useinkaan vielä palannut, etenkään jos nainen imettää.

Alapään repeämät ovat yleensä parantuneet ja ompeleet ovat sulaneet pois jälkitarkastukseen mennessä. Vaikka gynekologinen tutkimus tässä vaiheessa usein jännittääkin synnyttänyttä naista, se onnistuu yleensä kivuttomasti. Joskus repeämän tai episiotomian alueella voi olla punaista, herkästi vuotavaa arpikudosta, ns. granulaatiota, jota voidaan hoitaa lääkeaineella penslaamalla jälkitarkastuksen yhteydessä.

Gynekologisessa tutkimuksessa arvioidaan myös emättimen limakalvojen kunto, mahdolliset laskeumat ja lantionpohjan lihasten toiminta. Vaikka jälkitarkastuksessa todettaisiin lievä laskeuma, on kudoksilla usein hyvä paranemistaipumus lantionpohjaa jumppaamalla eikä pysyvää laskeumaa välttämättä jää.

Jälkitarkastuksessa voidaan ottaa myös tarvittaessa papa-koe, jos edellisestä tutkimuksesta on kulunut paljon aikaa.

Jos synnytystapa on ollut sektio, arvioidaan jälkitarkastuksessa myös sektiohaavan paraneminen.

Mehiläisessä ja Felicitaksessa gynekologin vastaanotolla on käytössä ultraääni, jolla voidaan tarvittaessa varmistaa kohdun ja munasarjojen tilanne. Ultraääntä voidaan joskus käyttää apuna myös lantionpohjan lihasten ja laskeumien arvioinnissa.

Imetys

Jälkitarkastuksessa voidaan tarvittaessa antaa imetysneuvontaa ja rintojen kunto voidaan arvioida. Mikäli imetyksessä olisi ongelmia, voidaan äiti ohjata tarvittaessa imetykseen perehtyneen kätilön tai terveydenhoitajan vastaanotolle.

Tunteet ja mieli

Synnytyksen jälkeen hormonitasot muuttuvat voimakkaasti ja tämä usein ilmenee mielialan herkistymisenä ja tunteiden vaihteluina. Välillä mieli voi pakahtua onnesta, ja hetken kuluttua olla allapäin tai ahdistunut. Pienen vauvan hoito yöheräilyineen tuo usein univajetta, mikä voi pahentaa oireita. Jälkitarkastuksessa keskustellaan äidin ja perheen jaksamisesta. OmaMehiläisen maksuttomassa videokirjastossa on sisältöä muun muassa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Ehkäisyn suunnittelu

Jälkitarkastuksessa suunnitellaan myös raskauden ehkäisy. Synnytyksen jälkeen on monia eri ehkäisyvaihtoehtoja. Imetysaikana raskaudenehkäisynä voidaan käyttää kondomia, minipillereitä, ehkäisykapselia tai kierukkaa (hormoni- tai kuparikierukka).

Kondomi on hyvä ehkäisykeino täysimetyksen aikana, kun kuukautiset eivät ole vielä alkaneet. Kondomin ehkäisyvarmuus kuitenkin vähenee, kun imetys vähenee ja kuukautiskierto palaa. Kierukka tai ehkäisykapseli voidaan asettaa jälkitarkastuksessa. Minipillerit voi aloittaa milloin tahansa synnytyksen jälkeen. Yhdistelmäehkäisyvalmiste (e-pillerit, laastari tai rengas) voidaan aloittaa vasta kolme kuukautta (ei-imettävällä) tai kuusi kuukautta (imettävällä) synnytyksen jälkeen, sillä näihin liittyy veritulpan riski.

Lue myös:
Ehkäisy
Ehkäisymenetelmät
Kierukka raskaudenehkäisyssä

Jälkitarkastustodistus

Jälkitarkastuksen tekijä kirjoittaa synnyttäjälle jälkitarkastustodistuksen, joka tulee toimittaa Kelalle, jotta saa vanhempainrahaa.

Asiantuntijana artikkelissa Tuuli Soini, LT, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri.

Asiantuntijat

Henri Sova
LT, Gynekologiaan erikoistuva lääkäri
Vera Löfberg
Naistentautien ja synnytysten erikoisääkäri
Katriina Niemelä
Naistentautien- ja synnytysten erik.lääkäri
9.7
Sonja Kaarlas
Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
9.8
Katso muut asiantuntijat