Kaikki kuorsaavat joskus, mutta jokaöisiä kuorsaajia arvioidaan olevan ainakin 25 % miespuolisesta aikuisväestöstä, naisia ehkä puolet vähemmän. Neljänneksen suomalaisista voidaan arvioida olevan tekemisissä kuorsausongelman kanssa, kun lasketaan mukaan kuorsaajien vaikutukset perheisiin. Kuorsaukseen on kuitenkin saatavissa hoitoa, leikkaushoidon lisäksi nykyaikaista kuumennushoitoa.

Kuorsaus ei sinänsä ole sairaus, vaan ääni-ilmiö, joka usein on merkki tilapäisestä lisääntyneestä vastuksesta ylähengitysteissä unen aikana. Kun kuorsaus on lähes jokaöistä ja aiheuttaa terveyshaittaa, esimerkiksi päiväväsymystä ja unen laadun häiriöitä, siitä on tullut sairau.

Kuorsaus voi olla lievin muoto ahtaan ylähengitystien aiheuttamasta oireilusta, jonka seuraava aste on ylähengitysteiden ahtaumatauti ja vaikein aste uniapneatauti. Vaikka potilas ei välttämättä siirry asteelta toiselle, tekijöitä, jotka edesauttavat oireiston vaikeutumista, ovat ikääntyminen ja painonnousu.

Syyt rakenteellisia tai hankittuja

Unenaikaiset ahtauttavat hengityshäiriöt syntyvät, kun nielun kudokset alkavat värähdellä tai painuvat kasaan voimakkaan ilmavirtauksen ja siitä syntyvän alipaineen vaikutuksesta. Kuorsausäänen aiheuttaa etenkin pehmeän suulaen värähtely sisäänhengityksen, mutta myös uloshengityksen aikana.

Kuorsauksen syynä voivat olla rakenteelliset anomaliat tai hankitut muutokset, tosin usein nielun rakenne on normaali. Tavallisessa kuorsauksessa ilmatie ei painu kasaan, mutta suhteellinen ilmatien ahtautumisen lisäys aiheuttaa hengitysilman virtausnopeuden lisäyksen ja kohonneen negatiivisen paineen, joka ahtauttaa ilmatietä lisää.

Kuorsauksen eliminoimiseen voi vaikuttaa itsekin

Lievä, ajoittainen kuorsaus ei edellytä mitään hoitoa eikä korvalääkärin arvion lisäksi muita tutkimuksia. Voimakas jokaöinen kuorsaus sen sijaan johtaa usein sairauteen, jonka takia sen hoito on aiheellista.

Hoidon perusta on mahdollisimman tarkka vaivan aiheuttaman haitan ja syyn selvittäminen. Nielun, kurkunpään ja nenän tutkiminen paljastaa usein mahdollisen hengitystie-esteen sijainnin.

Päiväväsymys on jokaöisen kuorsaajan tavallisin oire. Aikaisemmin arveltiin väsymyksen liittyvän hengityskatkoksien aiheuttamiin veren happiosapaineen laskuihin. Nyt uskotaan tärkeimmän syyn olevan havahtumisista aiheutuva unen katkonaisuus, joka esiintyy tyypillisesti kuorsauksen yhteydessä ilman hengityskatkoksia. Merkittävä päiväväsymys esiintyy noin viidesosalla kuorsaajista.

Kuorsauspotilaan konservatiivisen hoidon kulmakivet ovat laihduttaminen ja kylkiasennossa nukkuminen. Periaatteessa useimmat kuorsaavat selkäasennossa nukkuessaan, koska silloin pehmeä suulaki ja kieli painuvat painovoiman vaikutuksesta taaksepäin ja ahtauttavat hengitystietä.

Klassisen tennispallomenetelmän lisäksi on tarjolla pakkopaitoja, tyynyjä ja reppuja, jotka estävät selälleen kääntymisen. Ylipainoiset hyötyvät laihdutuksesta, ja jo muutaman kilon pudotus voi aikaansaada kuorsausongelmaan merkittävän helpotuksen.

Alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden käyttöä on vältettävä useita tunteja ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi voi olla hyötyä nenähengityksen parantamisesta lääkkeillä tai sierainten laajentajilla sekä alaleukaan vaikuttavista kiskoista tai siteistä.

Markkinoilla on erilaisia kuorsauksen estoon mainostettuja nielusuihkeita ja pillereitä. Suihkeiden sanotaan vähentävän limakalvojen pintajännitystä, mutta siitä ei ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä kirjallisuudessa.

Milloin leikkaukseen?

Leikkaushoidon pyrkimyksenä on poistaa kuorsauksen häiritsevyys estämällä nielun pehmytosien äänekäs värähtely poistamalla ja jäykistämällä se osa suunielua, joka kuorsauksen aiheuttaa. Suhteellisen ahtauman syy voi olla selvä, mutta valtaosalla potilaita nielu on täysin normaali tai siinä on havaittavissa vain pieniä muutoksia.

Nielurisaleikkaus tulee tehdä, mikäli on syytä epäillä nielurisojen ahtauttavan nielua. Hyvin pitkä ja paksu pikkukieli kannattaa katkaista, jolloin tulisi pyrkiä vähäiseen lihasvaurioon ja raakapintojen peittoon arpeutumisen estämiseksi.

Klassisissa kuorsausleikkauksissa (UPPP= uvulopalatopharyngoplastia ja LUPP= laseruvulopalatoplastia) ylähengitysteitä laajennetaan poistamalla ja muovailemalla pehmeän suulaen alaosaa. Pehmeän suulaen mukana nielurisat ja pikkukieli poistetaan. Molempien jälkeen kuorsaus helpottuu yli 80 %:ssa.

Yleissääntö on, että pelkän kuorsauksen takia klassiseen leikkaushoitoon tulisi ryhtyä vain poikkeustapauksissa, koska toimenpiteissä poistetaan suunielun normaalia tervettä kudosta merkittävä määrä ja tämä voi aiheuttaa huomattavaa sairastuvuutta sekä hankalia jälkioireita.

Nenän väliseinän suoristaminen kirurgisesti on edelleen tärkeä osa kuorsauspotilaan hoitoa. Nenäleikkaus yksinään harvoin poistaa kuorsausta, mutta avaa usein merkittävästi hengitystietä ja voi helpottaa kylkiasennossa nukkumista.

Uusi hoitovaihtoehto - kuumennushoito, RFA (RadioFrequency Ablation)

Uusi kuumennushoitomenetelmä näyttää olevan kaivattu, parempi hoitovaihtoehto. RFA-hoitoa on käytetty lääketieteessä jo yli 30 vuoden ajan. RFA:lla tapahtuva kudoksen poisto perustuu huomattavasti alhaisempiin lämpötiloihin kuin aikaisemmilla menetelmillä, esim. laserilla, sillä RFA:ssa lämpötila hoidettavassa kudoksessa nousee vain 50-8 o C:een. Käsittelyllä pyritään aiheuttamaan kudoksessa valkuaisaineiden koaguloituminen, josta seuraa paikallinen pieni kudoskuolio ja arpimuodostus. Pelkän kuorsauksen hoidossa tavallisin kohde on pehmeä suulaki.

Paikallispuudutuksen jälkeen pehmeän suulaen limakalvon alla olevaan lihaskerrokseen viedään elektrodi, jolloin radiotaajuusgeneraattorilla välitetty sähkövirta aiheuttaa kudoksessa lämpötilan nousun. Näin saavutetaan suulaen jäykistyminen ja pieneneminenkin arpeutumisen ansiosta; molemmat ovat tärkeitä tekijöitä nimenomaan kuorsaajan suulaessa. Koska käsitelty alue on pieni, tarvitaan useiden kohtien käsittelyä. Kukin käsittely kestää 2-20 sekuntia. Suulaen käsittely voidaan tarvittaessa uusia.

Hoidosta ei useimmiten limakalvolle koidu muuta vauriota kuin neulanpistokohdalle syntyvä pieni haavauma. Toimenpide on puudutuskipua lukuun ottamatta käytännössä kivuton.

Hoito auttaa kuorsaukseen - ei poista sitä kokonaan, mutta vähentää yli 50 % ja siten poistaa kuorsauksen häiritsevyyden neljällä viidestä potilaasta. Useimmiten myös päiväväsyneisyys vähenee.

RFA on erityisen sopiva menetelmä kuorsauksen hoitoon silloin, kun häiritsevä kuorsaus esiintyy normaaliin nielun anatomiaan liittyneenä. RFA-hoidon ylivoimainen ominaisuus on sen mini-invasiivisuus, joka tarkoittaa sitä, että hoito on potilaalle suhteellisen vaivaton.

Suulaen hoidon komplikaationa voi esiintyä tulehdus, joka voi vaatia antibioottihoidon. Myös suulaen limakalvon vaurioituminen on mahdollista, jolloin suu/kurkkukipu voi jatkua jopa parin viikon ajan. Useimmille riittää muutama kipulääketabletti toimenpiteestä toipumiseen.

Jaa